Esikoista yrittämään 2012!

Voi apua! Meillä on ollut ihan väärät asennot ja muutenkin tehty kaikki "väärin" Enpä ollu tällaisiin "rakasteluohjeisiin" ennen törmännyt. Mutta ei kyllä aiota alkaa jatkossakaan noudattamaan mitään ohjeita, en halua, että homma menee suorittamiseksi. Ensimmäisellä kerralla ilman ehkäisyä, tuntui kyllä oudolta ja tottakai takaraivossa jyskytti se ajatus, että periaatteessa tästä se voi tärpätä. Mutta onneksi siitä pääsi yli.

Me vietetään joulua tänä vuonna minun vanhempien luona. Viime vuonna oltiin ihan kaksi kotona. Ensi vuonna olisi ihanaa jos olisi vauva sulostuttamassa jouluamme ja silloin ollaan mietitty, että kutsuttaisiin isovanhemmat ja sisarukset meille. Toki täällä kotonakin laitetaan jouluvalot, kukat yms. Joulu meillä on suht perinteinen varmaan, eli aamulla haudoille ja sitte myöhemmin joulusauna, jouluruoka ja lahjat. Sitten kun on lapsi, niin sitten tietysti myös joulupukki.

Me ei olla vielä keskusteltu, että kastetaanko lapsi kirkkoon. Meillä minä kuulun kirkkoon, mies ei. En ole itse mitenkään uskovainen, mutta en ole kirkosta eronnutkaan. Lapsi ei tule jokatapauksessa saamaan mitään uskonnollista kasvatusta. Halutessaan pääsee toki pyhäkouluun tms.

Mies tuli eilen työmatkalta Helsingistä ja toi mulle kolme erilaista vauvalehteä Ei malttaisi odottaa, että pääsisi tilailemaan jonkun. Mies oli jo eilen mulle laittamassa tilausta, mutta toppuuttelin sen verran, että odotetaan nyt ensin että saadaan raskaus alkuun.

 

Kyllä meilläkin on ollut sitten aivan väärät asennot ym. Ei saa alkaa ajattelemaan niitä, ettei mene siihen suorittamiseksi.

Joulusta Itse olen jouluihminen ja rakastan yli kaiken sitä tilpehööriä mitä jouluun liittyy Tämä joulu ollaan yhdessä minun perheeni kanssa, aikaisemmat joulut ollaan oltu kumpikin omien vanhempien luona.

Ristiäisistä itse kuulun kirkkoon, mies ei. Mutta kyllä ainakin mä haluan ihan perinteiset ristiäiset ja en uskoisi että siitä tulisi mitään suurempaa vääntöä, mies kuitenkin tietää mun mielipiteeni asioista. Kuten esim. maistraatissa en naimisiin mene

 

Me kuulutaan kans molemmat kirkkoon. Itse uskon tietyllä tavalla Jumalaan, mutta uskonto ei itselleni ole mikään arkinen asia. Mieheni on myös sellainen "tapakristitty". Meillä tulee olemaan ristiäiset. Haluaisin, että lapsi kastettaisiin kotona, jossa pidettäisiin sitten myös kahvittelu. Minut itseni on kastettu kotona, joten se tuntuu luontevalta tavalta.

Joulua vietämme yhdessä ja erikseen miehen kanssa. Ollaan jouluaattona molemmat omien vanhempiemme luona, mutta kyläilemme illan aikana toistemme vanhemmilla, koska he asuvat lähekkäin. Yöksi mennään kotiin. Ensi vuonna, kun toivottavasti on perheenlisäystä, muutetaan varmaan suunnitelmia ja reissataan sitten koko perheen voimin vanhemmilla =)

Mulla on jotain ihme tuntemuksia ollu oikeestaan koko tän ekan pillerittömän kuukauden ajan alavatsalla. Pistelee ihan menkkamaisesti ja molempina edeltävinä viikonloppuina on alavatsa ollut oikealta puolelta kipeä! Pelottavaa..lisäks parina päivänä tunsin kovemman turvonneen kohdan juuri alavatsan oikealla puolella, mut se hävis niiden kahden päivän jälkeen..Outoa! Innolla odotan jo ens viikonloppua, jolloin aion testailla ekan kerran raskaustestiä kun mieskin on kotona! Saas nähdä mitä näyttää, kun kierrosta ei oikeastaan oo mitään hajua näiden 7 pillerivuoden jälkeen..

Ai kun jännittää!!!

 

Apina25 Mulla on myös ollut tuntemuksia alavatsassa, vasemmalla puolella tosin. Jostain luin, että se vois olla munasolun kasvukipua. Eli olisko sellaista kun kerran on vuosia syönyt pillereitä? Mun kivut ei ole kyllä ollut menkkamaisia vaan lähinnä jotain paljon siedettävämpää ja "mukavampaa", jos kipuja nyt voi sellaiseksi kuvailla Toivotaan siis, että meillä molemmilla on kasvanut sellaiset jättihyvät munasolut nyt hedelmöittymistä varten!

 

Typy85: Joo toivotaan todella

 

Oi, onneks en ole ite mennyt lukemaan mitään asento-ohjeita, voisi iskeä kauhea suorittaminen päälle. Muutenkin tää on mennyt ihan päivien laskemiseksi ja miettimiseksi. Ja joku täällä mainitsi siitä ruokaoluen miettimisestä, ihan samanlaisia juttuja tullu itellä mieleen. Mä kyllä laitoin tän kierron alkamispäivän ylös jo iha senkin takia että jos alkaa venymään ja tarvii lääkäristä hakea apua, niin on sitten ylhäällä.

Mullakin oli ensin muutaman päivän tässä viime viikon loppupuolella tota nippailua alavatsassa, etenkin vasemmalla puolella. Sitten sunnuntaina sattu ihan tosissaan hetken aikaa. Toivon että se oli ovulaatio, mutta toisaalta jotenkin mietin että ei kai se nyt voinu vielä olla. Tai siis totta kai se on mahdollista, kun laskee kiertopäivät, mutta silti tuntuis aika uskomattomalta että kroppa alkaisikin toimia jo, kun on varautunut siihen että siinä voi mennä pitkäänkin.

Perjantaina olis menoa työporukan kanssa, kauhee taistelu nyt ittensä kanssa ton alkoholin suhteen. Uskaltaako juoda ollenkaan vai ei, saati sitten lähteä kunnolla bilettämään? Voi olla että ilta pitkän kaavan mukaan saa jäädä väliin.

 

Ristiäisistä.. Me kuulutaan molemmat kirkkoon. Itse haluaisin erota ja olin eroamassakin, mutta miekkonen ei antanut. Haluaa mennä kirkossa naimisiin, jahka nyt eka edes kosisi.. Ristiäisetkin meille tulee, lähinnä sen takia, että niin vain tehdään eikä uskonnollisen vakaumuksen mukaan. Lisäksi haluan itse olla ihan virallisena kummina. Meille muodostuu ongelmaksi se, että mistäs me kummit repästään, kun oikeastaan kukaan meidän kavereista ei enää kuulu kirkkoon. Itse suosin sitä, että kummit tulevat ystäväpiiristä eikä suvusta. Suku osallistuu muutenkin lapsen elämään. Sitten aikoinaan ristiäiset tulevat olemaan ihan perhepiirissä kotosalla.

Tuosta asentokeskustelusta tuli mieleen, että löysin tässä netistä sellaisen listan, mihin oli laitettu kaikkia, mitkä saattavat edesauttaa raskautumista (greippimehut, vehnänalkioöljyt.. jne.). Oli kyllä piiiiiiiiitkä lista. Mies naureskeli sille, että ei voi olla oikeasti noin vaikeeta. Mutta voihan se olla.. Puhuttiin eilen, että yritetään päästä tupakasta eroon ja muutoinkin aloittaa hieman terveellisempi elämä. Itse poltan nykyään aika satunnaisesti kylläkin, mutta mies sitten senkin edestä. Kävin jo apteekissa pyörimässä vitamiinihyllyllä, mutta en oikein tiedä, mitä sieltä ostaisi. Minä syön jo raskaus-Multitabseja, mutta mitä tolle miehelle syöttäis. Niin ja olisittepa nähneet appikokelaiden naamat, kun lipsautin, että aloitetaan terveellisemmät elämäntavat. Meinasin lauseen jälkeen purra kieleni poikki. Yritin sit vaan vetää vitsillä, että eikös sitä niin aina lupailla vuodenvaihteessa. Anopin ilmeestä kyllä huomas, että alkoi heti raksuttaa.. Ovat jo muutaman vuoden odottaneet meiltä uutisia perheenlisäyksestä.

 

Meillä mun äiti on sillai ohimennen vihjaillu, että lapsenlapsi olis tervetullu : ) ei ookkaan vielä lapsenlapsia niin varmasti olis mielissään jos siitä tulis mummi!1 Me molemmat kuulutaan kirkkoon, ollaan sellaisia arkikristittyjä mutta kyllä vauvalle ristiäiset tulee joko kotona tai kirkossa. En tiiä vielä että olisko vaan lähimmät sukulaiset vai myös ystäviä, mies haluais vaan lähimmät sukulaiset ja pienen juhlatilaisuuden. Musta olis kiva että rakkaimmat ystävät osallistuis myös.

Olitte joulusta ja joulun vietosta puhunneet. Mä oon kyllä jouluihmisiä, kotia on koristeltu joulukuntoon : ) Me ollaan joulu miehen perheen luona, siellä on lapsia ja menoa. Ootan jouluruokia ja rentoa yhdessäoloa. Viime joulun olin töissä niin tuntuu kyllä kivalta että saa rauhassa olla tän joulun.

Nyt pitää lähteä ostamaan viimeisiä joululahjoja! Mitäs meinaatte muuten paremmalle puoliskolle antaa? Mua vielä kovasti mietityttää että mitäs kivaa sitä keksis..

 

^ Tänä vuonna on ollut jotenkin tosi vaikeeta keksiä miehelle hyvää joululahjaa! Onneksi se tavoistaan poiketen antoi mulle kerrankin sivulauseessa vihjeen, mitä se oikeesti tarttis. Elikäs jokin kunnollinen otsalamppu olis nyt sit hakusessa Muuten onkin joululahjat jo hommattu, paketointi vaan jäljellä..

 

Karole: itse ajattelin joskus miehelle ruveta syöttämään myös foolihappoja vaikuttaa miehen siittiöihin

 

Mun äiti onneksi lopetti sen lapsenlapsista jauhamisen kun huomasi, että asialla ei ole mitään vaikutusta. Anoppi sen sijaan ei ole lopettanut :headwall:

Täytyy toivoa, että tuo mies ei nyt löydä tätä keskustelua mistään koneen historiasta, kun aion kertoa hänen joululahjan Eli sellaisen hiilihappokoneen olen ostanut. Hän on sellaista kovin halunnut, mutta aina on ollut jotain muuta tärkeämpää hankittavaa niin se on sitten jäänyt. Toivottavasti pysyy yllätyksenä jouluun asti. Mies on sen verran malttamaton luonne, että on yrittänyt onkia sitä minusta jo kuukauden päivät, monta kertaa päivässä

 

Me kuulutaan molemmat kirkkoon. Itse en halua siitä erota periaatteen takia. Ei olla mitään uskovaisia, mutta miksi sitä oikein eroaisikaan kirkosta. Haluan mennä naimisiin ja kastaa lapset ja olla kummi jne.

Mun pitäis kanssa hakea niitä Multivitan raskausvitamiineja.Neuvolassa sanoivat että olis hyvä alottaa foolihappo/raskausvitamiinit 2kk aikasemmin kun yritys alkaa, joten sillä mennään. Helmikuussa viimeistään kun ne alottaisi niin hyvä olisi. Tupakointi pitää kyllä sitä ennen lopettaa. Onneksi olen suht hyvin toistaiseksi onnistunut, mutta viikonloput tuottavat vaikeuksia. Kun on kännissä tekee mieli polttaa koko ajan.

Alkoa käytän siis n. joka toinen viikonloppu. Jotkut sanoisivat että juon liikaa ja toiset että normaalisti. Itse koen, että en juhli liikaa. (No okei,joskus tulee kausia kun viina maistuu turhan usein, mutta joskus ei ollenkaan. ) Olen kuitenkin sitä mieltä, että nuorena pitää mennä ja kokea. Ei nysvätä miehen kanssa kauheasti yhdessä(valitettavasti) joten ei myös viikonloppuja tule vietettyä rauhaisissa merkeissä kotona. Kaveritkaan eivät sylje kuppiin joten aika usein sitä tulee otettua. Vaikka selvinpäin olisinkin, mennään joka viikonloppu paikalliseen, koska täällä ei ole mitään muuta paikkaa joka olisi öisin auki.

Alkosta luopuminen ei olisi ongelma, vaan tervetullutta. Lapsi toisi ihanaa, uutta sisältöä elämään. Toivottovasti saataisiin niitä lapsia. Itse nimittäin pelkään hirveästi lapsettomuutta.

 

Mulla lyö ihan tyhjää, että mitä miehelle antaisin joululahjaksi. Viimevuonna annoin läjän itsetekemiä "lahjakortteja", joissa oli mm. hieronta, jalkakylpy, ruuanlaitto, lupa nakittaa koiran ulkoilutus mulle, lupa piereskellä, lupa pelata koko yö typeriä tietokonepelejä jne.
Ja nyt en tosiaan ole keksinyt mitään. Villasukat se haluaisi, mutta ne on mun äitini luvannut tehdä.

Paras joululahjahan tosin olisi positiivinen raskaustesti


Mä en nykyään juo juuri ollenkaan. Joka toinen kuukausi käyn ehkä kerran ulkona tai otan kotona niin että ihan känniin asti päästään. Silloin tällöin otan ruuan kanssa oluen tai viinin.
Mun mielestä on kuitenkin ihan ok, vaikka menis useampikin viikonloppu kuussa alkon kanssa. Ja tunnistan myös tuon Ronen kertoman ilmiön, että (varsinkin pienellä) paikalla ei ole muuta paikkaa mennä ja viettää aikaa, kuin kuppilat.

Maanantaina olis meillä työporukan keilailta....varmuuden vuoksi teen testin ennen sitä, vaikka kierto ei silloin vielä olekaan "täysi". Jäsnkää


Ai niin kummeista joku mainitsikin. Me ollaan ajateltu, että valitaan lapselle muutama "luottoaikuinen", vähän kummien tapaan, jotka sitten toivottavasti pysyvät lapsen elämässä ja muodostuvat sellaisiksi aikuisiksi luottoihmisisksi joille voi kertoa ne asiat, joita vanhemmille ei pysty. Ystävistä nämä henkilöt olisi tulossa. Meilläkin on se periaate, että sukulaiset ovat muutenkin osana lapsen elämää.

 

Kummiasiaa olen minäkin jo pohtinut. Lähinnä se on mietityttänyt siksi, että on vaikea päättää, ketä pyytäisi. Mun läheisimmät ystävät eivät ole ainakaan vielä lainkaan lapsirakkaita, niin eivät välttämättä kauheasti riemastuisi jos pyydän kummiksi... Miehen kavereissa olisi pari tyyppiä, joita voisi ajatella. He ovat sen luontoisia, että heitä varmaan kiinnostaisi lapsen elämä ristiäisten jälkeenkin. Muut vaihtoehdot löytyvätkin sitten sukulaisten puolelta. Minä ajattelen sen niin, että koska sukulaiset, lähinnä sisarukseni perheineen, tulisivat suurella todennäköisyydellä olemaan läheisempiä ja enemmän osallisina lapsen elämään, niin kummin rooli sopisi hyvin sellaiselle henkilölle. Eipä sillä lopulta ole väliä onko kummi sukulainen vai kaveri, tärkeintä että on kiinnostunut lapsen elämästä. Olen itsekin yhden siskontyttöni kummi, aivan ihana pakkaus :heart:

Mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille!

 

Hei pitkästä aikaa kaikille ja tervetuloa Rone mukaan kuumeilemaan! Olen täällä kyllä käynyt joka päivä lukemassa teidän kirjoitukset, mutta ei ole ollut itsellä hirveästi kirjoiteltavaa. Nyt kumminkin sen verran taas päivittelen omia tietojani, että yritys alkaa toukokuussa, koska sain koululta suht varmaa tietoa valmistumisajankohdastani. Olen aivan innoissani, sillä mies on täysin asennoitunut tuohon toukokuuhun ja onhan siihen lyhyempi aikakin kuin syksyyn.

Kummeista oli ollut puhetta. Meillä on ollut keskustelua aiheesta jonkin verran ja kummit luultavasti koostuvat ystävistä ja sukulaisista. Sellaisista ihmisistä kuitenkin, joiden tietää olevan yhteydessä lapseen vielä ristiäisten jälkeenkin. Omia kummejani kun en ole nähnyt liki 10 vuoteen, enkä kyllä useasti ole heistä kuullutkaan. Viimeksi rippikouluiässä ja silloinkin lähettivät postissa rippiristin. Laitoin viime ja tänä jouluna heille joulukortin, kuin muistuttaakseni, että olen olemassa. Aika ja välimatka vain ovat ajaneet meidän erilleen, enkä tiedä, miksei kumpikaan osapuoli ole tehnyt mitään uuden yhteyden aikaan saamiseksi. : / Itseäni ehkä hieman jopa pelottaa, että mitä he ajattelisivat, jos yhtäkkiä ottaisin heihin yhteyttä, kaikkien näiden vuosien jälkeen. : /

Ristiäisistäkin oli puhuttu. Emme ole yhdessä ajatelleet asiaa. Minä olen ateisti, mutta miehen pyynnöstä en ole vielä eronnut kirkosta. Avokki taas lienee jotain agnostikon ja tapakristityn välimaastosta. Itse kumminkin olen ajatellut, että lapsi kastetaan, kotona ja saa sitten vanhempana itse päättää, mihin uskoo vai uskooko mihinkään (toivottavasti edes vanhempiaan).

Joulustakin oli ollut puhetta. Minä olen älytön jouluihminen, suorastaan hössöttäjä, mutta sitten toisaalta taas hyvinkin hillitty. Harmittaakin suuresti, koska asumme niin pienessä talossa, ettei tänne mahdu kuusta. Suurin osa lahjoista on jo tullut hankittua, muutamaa pakettia lukuunottamatta. Yllättävää kyllä, tänä vuonna minun oli helppo keksiä avokille lahja, kun viime jouluna se taas oli tuskaisen mietinnän alla.

Vitamiineistä sen verran, että olen ajatellut aloittaa ne pari kuukautta ennen yrityksen alkua, koska muutenkin saan liian vähän vitamiineja ruokavaliostani. Minun täytyy myös käydä lääkärin pakeilla joskus helmikuun tienoilla, koska kuukautiseni ovat taas jossain piilossa ja ajattelin vonkua uutta PCO-ultrausta ja josko saisin jotain apujakin.

 

Heippa, yksi uusi kuumeilija ja yrittelijä olisi tunkemassa mukaan vielä niukin naukin ennen tuota maagista vuotta 2012!

Olen 24v, mies vähän vanhempi. Häitä meillä vietettiin viime kesänä. Itse olen kuumeillut enemmän ja vähemmän jo vuosia, mies linjalla "sittenjoskus". Nyt ollaan astumassa rajan yli, kun naimisiin on menty, talo ostettu ja olen nyt valmistumassa ja saanut töitäkin hamaan tulevaisuuteen. Aikoinaan vuosia sitten kun aloin opiskella, sanoin että viimeistään sitten aloitetaan kun valmistun, ja mies siihen että aikaisintaan silloin! Siitä se kompromissi sitten muodostui. Hiukan ehkä jopa pelottaakin, kun se kauan odotettu hetki on koittamassa!

Ehkäisynä meillä on ollut rengas - viimeinen on loppuun käytetty juuri ennen joulua. Sen jälkeen meinattaisiin meiningillä tuleejosontullakseen. Täälläkin mainituista halujen nousuista on kovat odotukset, tällä menolla nimittäin en ole raskautumassa ikinä! Pelkoja puolestaan nousee aiheista näppylät, sietämättömät kuukautiskivut, lapsettomuus ja paniikkiin menevä aviomies. (Hmm..ehkä jotain tasoeroa näillä..)

Muista jutuista mistä täällä on juteltu:

Me ei olla uskovaisia, eikä tulevia lapsiakaan kasteta (josta saattaa kyllä tulla sanomista, mutta mehän eletään niin kuin tykätään). Missään tapauksessa ei myöskään uskonnon opetukseen lapset mene. (Ei maailman uskontojen opiskelussa yleisesti mitään, mutta sellainen Jeesus sitä Jumala tätä "opetus" ei kiitos.) Kummien suhteen ei olla mitään päätetty, niin kuin sillä nyt olisi kiiretääkään.

Joulusta tykkään kauheasti tunnelman vuoksi, vaikka kaupallisuus, uskonnollisuus ja yleinen hässäkkä sitä meinaakin joka vuosi hätistellä. Tämä vuosi päätettiin vielä kunnioittaa vanhoja, omia perinteitämme omien vanhempiemme luona, ja toivoa sitten vauvaa ja uusia perinteitä ensi jouluksi! Joku muukin täällä kirjoitti, että koittaa jättää joulusta uskonnollisuuden ja joulupukin pois, sama ajatus meillä.

Pidemmittä jorinoitta, oikein hyvää joulun (ja ensi vuoden) odotusta kaikille!

 

Tervetuloa Aunilotta :wave:

Saas nähdä kuinka kauan ehdit tässä ketjussa olla ennen tuonne odottajien puolelle siirtymistä. Kuten varmaan huomasitkin, meitä varaslähtijöitä ja alkuvuodesta yrityksen aloittavia on aika paljon, eli varmaan heti tammikuussa ensimmäiset plussat alkaa tulla.

 

Mäkin tein eilen testin ennen kuin lähdin viettään iltaa työporukan kanssa. Tiesin jo sitä tehdessä että ihan typerää, kun ei se mitään voi vielä tässä vaiheessa näyttää, mutta saapahan mielenrauhan. Mutta siit huolimatta en kännitellyt, enkä kyllä aio kännitelläkkään, jos raskauden mahdollisuus on olemassa. Pari siinä join. Aika paljon lueskelin noita juttuja, että jos raskaus on ihan alussa, niin mitä vaikutuksia on alkoholilla. Kaikenlaista mielipidettä ja versioo tuntui löytyvän, mutta mitä sitten noita ihan lääkärien juttuja luin, niin sain sen käsityksen että pari ei vielä mitään tee ennen kun näkyy testissä, kova kännittely voi estää kiinnittymisen tai aiheuttaa kesken menon ja sitä riskiä en halua ottaa. Ja jossain sanottiin, ettei oikein varmaa tietoo asiasta ole, koska ihmisalkiolla asiaa ei tietenkään ole testattu.

Muutenkin pientä hysteriaa täällä ilmassa, taidan ottaa tän asian paljon vakavammin kun kuvittelin. Oon sitten kaatanut kaikki miehen niskaan. Onneks saatiin aamulla puhuttua, tajusin miten tyhmä oon ollut. Se huono puolihan tässä on, että ei oo puhunu kellekkän, ei sitten oo ketään muuta kun mies jolle puhua tähän asiaan liittyvistä ajatuksista. Ehkä ajatusten jakaminen toisen naisen kanssa olisi toisenlaista ja se naisena ymmärtäisi asiaa toisella lailla.

 

Heippa kaikille!

Täällä kirjoittelee keväällä 20-v täyttävä naisen alku. Vauvakuume on suuri ja olemme jätäneet mieheni kanssa ehkäisyn pois tämän kuun alussa. Esikoista siis olemme yrittämässä. Olemme seurustelleet mieheni kanssa pian 3 vuotta ja kihloissa olemme olleet reilu 2 kk.

 

Täällä toivotaan kovasti "vahinkoa". Pidin siis pilleritauon ja unohdin (ihan oikeesti siis unohdin) aloittaa pillerit silloin kun olisi pitänyt. Sanoin sitten miehelle, että viikon ajan pitäisi lisäehkäisyä käyttää, mutta hän oli sitä mieltä että otetaan riski. Ihana mies! Toivotaan nyt sitten että lopputulos olisi positiivinen raskaustesti muutaman viikon päästä. Ei ainakaan tarvitsisi miettiä että ollaanko nyt valmiita ja onko nyt hyvä hetki yrittää raskautumista jne. Lapsi muuttaa kaiken, joten on hyvä miettiä onko valmis siihen leikkiin. Mutta välillä sitä miettii ja järkeilee aivan liikaa ja turhista asioista.

Kummeiksi ajattelin joskus valita vanhimmat ystäväni, mutta nyt olen alkanut epäröimään. Kukaan heistä ei ole kauhean lapsiystävällinen ja heitä ei kiinnosta lapsiaiheiset jutut. Yksi voisi olla potentiaalinen, mutta hänelläkin on jo 2 kummilasta, joten en ole varma haluaako hän enempää.Haluan kummin jota kiinnostaa viettää aikaa lapseni kanssa.

Mutta, en enempää jaksa kirjoitella. Palaillaan!

 

Tervetuloa Aunilotta ja Lumihiutale! :wave:

Mä alan myös olemaan hieman hysteerinen tämän ovulaatioasian kanssa. Tarkkailen joka hetki omia tuntemuksia ja surffaan netistä oireita yms. En osaa yhtään sanoa onko ovis mennyt jo (nyt pk15) vai vasta tulossa. Jos tulee ollenkaan! Olen muutenkin ollut vähän herkkis nytten. Meinaa itkettää milloin mikäkin ja ärtyisyys vaivaa jatkuvasti. Normisti olen aika tyyni, mutta nyt on ollu ihan ihme olotiloja.. Taitaa jännittääkin hieman! Jollain tavalla jopa toivon, että ne ekat menkat jo tulis, jotta pääsisin tästä alun jännityksestä. Voisin olla hieman realistisempi enkä koko ajan ajatella raskautumista Nyt se tuntuu täyttävän mun ajatukset jokaisena valveillaolon hetkellä.

Suunnittelen jopa ovistestien tilaamista, vaikka niin aluksi vannoin, etten sellaiseen sotkeennu! voi tätä hulluutta..

 

Tervetuloa uudet kuumeilijat! Tarkistakaa tietonne ekalta sivulta, että pitävät paikkaansa.

Mun keho on edelleen sekaisin, eli PCO siis jyllää voimakkaasti. Alkoi nimittäin eilen kuukautiset tai ainakin jotain sinne päin. Kierto kerkesikin jo päivään 52, joten saihan nuo jo alkaakin.

Pääsin sen aikaisemmin mainitsemani kurssin läpi, jee! Sen kunniaksi syötiin ja juotiin hyvin ja tänään sitten vielä palkitsin itseni shoppailemalla viimeiset joululahjat.

Tänään oli ekan kerran meilläkin puhetta siitä, että miten vauva mahtuu sekaan, jos silloin vielä asumme samassa talossa. Mies vain totesi, että järjestelykysymys ja hymyili hellästi.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

 

Sunnuntaina testasin ovulaatiotestillä selvät 2 viivaa ja tänään vielä aamupäivällä näytti selkeästi ne 2 viivaa. Joten tilaisuus on käytetty tänään hyväksi, toivottavasti tärppää

 

Typy 85 ihan samanlaisia fiiliksiä ollut täällä, mulla tosiaan loppu pillerit marraskuun loppupuolella. Itelläkin ohikiitävästi vilahti mielessä se ovistesti, kun kiinnostaisi tietää mikä näistä oireista nyt on sitä ja mikä ei, vai onko mikään. Nyt on onneks mielentila rauhottunu ja se jatkuva googlaaminenkin vähän.

Mutta kyllä sitä jos jonkinlaista oiretta tuntuisi olevan, ihan kun tässä pikkuhiljaa tutustuisi että minkäslainen tää kropan toiminta onkaan ilman ylimääräsiä hormoneita. On niistä oireista varmaan osa ihan kuviteltujakin. Halut on noussut, finnejä ilmestyy ja hiukset rasvottuu päivässä. Ja jotenkin sata kertaa parempi olo. Heitinkin tossa miehelle että mä en haluu enää ikinä alottaa hormoniehkäisyä. Sinänsä "surku" (no ei tietenkään oikeesti) jos tässä raskautuu heti, ei pääse tutuksi kunnolla tän oman kiertonsa kanssa.

Vauva ajatukset tuntuu täyttävän pään täälläkin ihan koko ajan. Tää tulee jos on tullakseen on muuttunu siihen että vaan höpöttelen kaikenlaisia vauvajuttuja miehelle koko ajan. Ja pari kertaa tässä on jo meinannu kavereillekin lipsahtaa. Ehkä tää tän alun jälkeen tästä vähän rauhottuis. Toivottavasti. Olis se itestäkin kuitenkin ihan kiva pystyä ajatteleen jotain muutakin.

 

Cattibrie mulla on ihan sama tilanne, et tosiaan ajattelen tätä asiaa 24/7 lähestulkoon ja kaiken lisäksi ku mies ei ole viikolla kotona, niin nää ajatukset vaan kasaantuu päähän. Viime viikonloppuna pääsin sit purkamaan kaikki paisuneet ajatukset päästäni miehelle ja parkua vollotin tietty=) Ehkä tää tästä tasaantuu ja oikeesti kyllä helpotti omaa oloa kun pääs kunnolla kertomaan kaikki mietteet pään sisältä.

Mulla on nyt menossa kiertopäivä 30 ja odottelen kuumeisesti josko ne menkat sieltä tulee. Oon tosi skeptinen sen suhteen et heti ekassa kierrossa tärppäis. Niin kauan on tietty toivoa ku menkat ei ala. Parina päivänä ollu menkkamaisia mahakouristuksia, mut ne on menneet nopeesti ohi..Toivotaan parasta ja pelätään pahinta..