Täälläkin alkoi
pesänrakennusvietti kaappien yms. siivouksineen. Mutta siinä vaiheessa kun päätinkin, että Nupun huone tulee tuosta toisesta pikkumakkarista ja tarvitsisi kaikki huonekalut järjestää niistä uudelleen, niin mies tuli sänkyyn lukemaan kirjaa
Ei ihan noin suuressa määrin sovi nyt meidän selkä- ja liitoskipuihin mun rymsteeraus-suunnitelmat.
HanTa Meidän perheessä ei ainakaan sopisi keikkatyöt. Siis, että mies olisi viikon tai useammankin pois kotoa. Tai sitten se ei sovi meidän parisuhteeseen. Ollaan molemmat heti kiukkuisia, jos mies on ollut keikkahommissa. Ja molemmilla on myös tuota unettomuutta, mikä verottaa jaksamisessa, niin jos toinen olisi muualla töissä ja ajaisi pitkiä matkoja ja toinen hoitaisi yksin täällä arkea, niin ei sopisi meille.
Mä olen tehnyt kohta kolme vuotta pelkkää iltavuoroa ja mies vastaavasti pelkkää 8-16 töitä. Eli ollaan huomattu jo nyt, että se on rasittanut meidän parisuhdetta kun yhteistä aikaa on niin vähän. Ja samoin harrastuksia ja sosiaalista elämää yms. Kun ollaan vain viikonloput samaan aikaan vapaalla, niin niihin tuppaa tulemaan niin paljon touhua, että ei jää tavallaan sellaista rentoa kotona olo-aikaa, kun molemmat oltais aikamoisia kotihiiriä. Viikolla taas vastaavasti ollaan kotona paljon. Mutta mä olen aamut yksin ja mies illat yksin. Ollaanko sitten läheisriippuvaisia vai ei, mutta yksin kotona joka päivä on tylsää
Jollekin se varmasti sopii, mutta meille ei. Äitiysloman jälkeen en halua palata tuohon nykyiseen työhöni, koska olisin joka ilta töissä. Tosin lapsen hoitoaika jäisi lyhyeksi, kun menisi tarhaan lounasaikaan ja siitä päikkäreille ja isä hakisi sitten 16.30 aikaan jo pois. Mutta sitä perheen yhteistä aikaa ei jäisi kuin sinne viikonlopuille, mikä ollaan todettu meille tärkeäksi.
Eikä olla kumpikaan mitään uraihmisiä. Töissä käydään vain kun on pakko saada rahaa elämiseen. Eli enempi haluttaisi panostaa yhteiseen aikaan, harrastuksiin, mielekkääseen muuhun olemiseen
