Esikoishaaveista 2011 & 2012 plussanneet

Chiba, juu masukipu ja kuumetta.. mutta mulla ei ensin ollu edes maha kipee, vaan koko lanne!!! ja se on edelleen suurimmaks osaks silleen että lannetta särkee, enemmän ehkä jopa selän puolelle, mutta on se masukin kosketusarka kun painelee.. myös vuoto voi muuttua, olla hyytymiä ja mulla niitä on ollu muutama ja vuoto alkaa haisemaan.. voi sun massua :heart: niin se kasvaa ja samalla myös pikkanen! meinaatteko muuten kysyä sukupuolta?

eska, oota vaan se alkaa yllättäen! mutta yritä liikkua jos vaan pystyt se auttanee asiaa jonki verran! tsemppiä :heart:

joo ei tää tosiaan oo kivaa.. mä olisin halunnu käydä vapputorilla ja tehdä edes jotain nyt vappuna, mutta ei sisällä on kökittävä vaikka ulkona paistaa aurinko, siellä kyllä tuulee kovaa niin ei viitti mennä sinne hilluun! noh, onneks se vappu on ens vuonnakin, poikaki ymmärtää ehkä vähä vapputorin päälle sitten

 

tiuhti, ei kuulosta kyllä yhtään kivalta. Mutta nyt voitki hyvällä omatunnolla laittaa miehen kokkaamaan/grillaamaan jotain herkkua ja ottaa ite rennosti poitsu kainalossa. Meinataan toki, mie oikein odotan että sais vähän vihiä kumpi siellä olis. Joskos sitä kuun lopussa näkyiski ku ois rakenneultra edessä.

Voi näitä hormoneita! Mie oon ollu nyt pari päivää kauhean itkuherkkä ja itkenytkin sen edestä ihan tyhmille asioille ja nytki meinas kaupassa tulla itku, ku ihan muuten vaan kävin hiplailemassa vauvaosaston tavaraa. Meinasin jo yhden tuttipakan ottaa mukaan kun oli niin hienoja ja nosti niin tunteet pintaan. Vaikka kyllä sillä miehelläki oli hymy herkässä. Varmaan oltiin aikamoinen näky ku toinen vedet silmissä hymy onnellisesti korvissa ja toinen virnuilee vieressä.

 

Se ois kolmas päivä käynnistystä edessä eli täälä ollaan edelleen yhtenä kappaleena :wave: Cytotexit alotettiin maanantaina mutta kun mua kuulemma supistaa niin hyvin niin annostuksia pienennetään koko ajan ja eilen en saanu kun aamulla yhden kun ohjelmassa oli kolma tablettia. Supistuksia tulee käyrille kolmen minuutin välein ja osan niistä tunnen mutta osaa en ollenkaan ja kivuttomia ovat kaikki. Pöh!

Kaulaa oli jäljellä maanantaina 3cm ja kiinni ja eilen oli 1,5cm mutta edelleen sulki. Jännä nähä tän aamun tilanne kun pääsee tohtorille, ei tarttis olla kun sen verran että sais kalvot puhki niin pääsis jo synnyttääkin. Ei tää nyt niin kivaa oo täälä täyshoidossa olla kivuttomana ja vaan pötkötellä ja hengailla ja kattoo kun muut saa vaaveja. Eilen äiti toi koirat tohon ulos joiden kans kävin vähän lenkillä ja sit raahasin ukko-parkaa ylös alas sairaalan ylämäkee ja rappusia Hiki tuli muttei vauvaa...

Mutta eiköhän se sieltä joku päivä tässä lähiaikoina suvaitse tulla

viida ja neiti 40+2 :heart:

 

Tiuhti Toivottavasti pian se kohtutulehdus paranee! :hug:

Viidalla viimeiset hetket! Toivotaan, että pian pääset synnyttään! :heart:

Chiballa ihana vauvamasu! :heart:

Täällä tuntuu, ettei se maha tuu koskaan näkyviin.. :| kyllä tässä on tullu lihottua aika paljon, et varmaan on sit se maha vaan kaiken ton laardin alla..

nellielli ja pötkö 13+3

 

Oon nyt niin nolo, että oon enemmänkin höpötelly tuolla facebookis, tää on jääny nyt vähemmälle.. ei oo vaan jostain syystä saanu aikaseks kirjotella..

Rakenneultra oli viime viikolla maanantaina ja tyttölupaus sieltä tuli, mut silti oon vielä vähän varovaisin mielin :heart: Viime viikko oli rankka. En jaksanu töissä enää joten soitin neuvolaan ja sain saikkua. Tänään meen illalla lääkäriä kahtomaan ja saa nähä mitä se tuumaa. Ahdistun töissä nyt vaan niin helposti, siellä liian rankkaa. Öisin saan huonosti nukuttua, maha alkaa sen verran jo ahdistaan.. En oota kesää kyllä sen takia Suppareitakin alko viime viikolla oleen. Yritän lepuutella nyt vaan hermoja käsitöiden parissa..

Onnittelut kaikille ja anteeks vaan omanapailu :ashamed:

- lemonade & mangusti 21+4 -

 

Peikkotukkainen poitsumme syntyi tänään 2.5. klo 9.44 mitoin 3420g/52cm, raskausviikoilla 40+1 :heart: Infektion ja kakkaisen lapsiveden hörppäämisen takia Ontsa joutuu nyt olemaan vto:lla tarkkailussa, mutta kaikki on kuitenkin tosi hyvin :heart: tissiinkin tarrasi kii kuin sika limppuun tuossa päivemmällä Itse olen loistokuosissa, voisin vaikka juosta maratonin. Eläköön hormonit! Pari tikkiä tuli, kun joutuivat vähän leikkaamaan tietä pojalle ulos sydänäänien laskiessa. Kohta lähden taas sylittelemään ja tarjoamaan tissiä pienelle rakkaudelle

 

Isosti Onnea Eskalle PeikkoPojasta! :heart: ..kertomuksia odotellessa, joo, malttamaton oon..

 

Paljon onnea Eska :heart:

 

Onnittelut Eskalle!

Täällä ei mitää ihmeellisyyksiä tapahatunu, siksi ei kauheesti tultu kirjoteltua.
Odottelen innolla ensimmäistä ultraa, joka on parin viikon päästä. Myös synnytyssairaala vaihtu Helsingin Naistenklinikkaan. Ultrat tulee olemaan kätilöopistolla kans. Kauhee määrä kokeita joudutaa ottaa klexane lääkityksen takia.
Vähän ollaan käyty hypistelee vaunuja. Huuto.netistä tuli huudettuu kans yks kiva vaatepaketti todella edullisesti.

 

Onnea Eska! :heart: Tuli noista sun maraton-puheista mieleen kun kaveri kertoi alkaneensa tanssia radion tahtiin synnyksen jälkeen.

 

Eskalle ihan älyttömästi onnea pienestä nyytistä :heart: Vihdoinkin se odotus palkittiin! Synnytyskertomusta laittelehan, kunhan jaksat

tiuhti_ Voi itku, kyllä sua nyt koetellaan eikä helpolla päästetä. Mutta muista muru, että sä oot rautaa ja pärjäät, muistathan :hug:

 

Eskalle ja koko perheelle paljon paljon onnea pienestä pojasta! :heart:

Lemonade, kirjoittelet sitten kun jaksat/muistat/huvittaa eli nou hätä ja ei stressiä asian suhteen. Parempi että kirjoittelet kuulumisia edes joskus, niin tietää että oot elossa ja hyvävointinen, ettei pelkkää hiljaisuutta.

 

Eskalle mahtavat onnittelut peikkotukkaisesta pojasta! :heart:

 

tiuhtille sydämen täydeltä onnea pojasta!!! Pienet pojat on parhautta :heart: Muille mytyn saaneille toki myös paljon onnea, mutta päällimmäisenä taisi olla yhtä aikaa kuumeillut tiuhti Täälläkin pikkukakkonen suunnitelmissa, joskos sitä kesällä pääsis yrittelemään seuraavaa
Terkuin
Zophie ja 7kk vanha esikoisensa :heart:

 

Hei!

Ekana hurjasti ONNEA mynttikselle, syysmyrskylle, tiuhtille ja eskapismille vauvoista! Odotus palkittiin vihdoin ihanalla lahjalla :heart: :flower:

Ja tervetuloa uusille!:wave:

Täällä on oltu toista viikkoa pimennossa, kun muutettiin uuteen isompaan kämppään, eikä nettiä saatu heti samaan syssyyn vaihettua tänne. Tänä aamuna sitten viimein saatiin yhteys! Mahtista

Maanantaina oli neuvola taas ja homma etenee edelleen ihan mallikkaasti, tyttönen oli raivotarjonnassa ja kohdunpohjan korkeus oli 22,5 jopa. Ainoastaan hemppa se ei vain ala nousta millään! Oon nyt varmaan kolmatta viikkoa ottanu joka ilta kerralla 2kapselia obsidania, eikä mitään vaikutusta. Edellinen mittaus näytti 111 eli noussut nestemäisellä alkutilanteeseen, mutta maanantaina hemppa näytti sitten 105 ja suonesta vielä tarkistettuna osoittautui olevan 100, eli anemian rajoilla aletaan mennä. Olo on kuitenkin ihan ok, eli vähän nyt väsyttää mutta mitään tarvetta ei ole nukkua päivisin. No ensi maanantaina sitten kunnon verikokeisiin, josta tarkistetaan nyt sitten B12 vitamiini ja jotain muuta... Tuli vaan mieleen, että siinä nestemäisessä Floradixissa olis reilusti B-vitamiineja ja sillä tuo näytti aikasemmin vähän nousevan ni jospa sitä pitäs sitten kuitenki vaihtaa taas siihen tuo rautalisä, vaikka siinä vähemmän rautaa onkin... Kapseliversio ei todellakaan näytä imeytyvän! On se hankalaa...

Mahakin se vain kasvaa! Enää ei mahdu ruokaa lähellekään niin paljoa kuin oon yleensä syöny, joten nyt on syötävä vähintäänki kolmen tunnin välein. Toki vielä se tästä kasvaa varmasti, mutta olen tosiaanki nyt jo yllättyny tästä koosta kun oon koko ajan aatellu, ettei mulle mitään isoa mahaa ainakaan tule! No näkee sitten minkä kokoinen lopulta on!

Niin ja oon nyt ollu sen kk sairaslomalla ja eilen oli lääkäri kirjottanu lisää lomaa ainakin kaksi viikkoa, kunnes on taas lääkärineuvola. Tässä pitäs alkaa selvitellä millon ne Kelasta lupaa minun alottaa äitiysloman, ni tietää lääkäriki mihin asti määrätä saikkua. En siis todellakaan ole enää menossa töihin, kun kaikki ovat samaa mieltä, ettei se enää kannata, kun niin herkästi supistelee ja kun on niin riskialtis työ. Aika harva tilallinenkaan pärjää työssään ihan äippälomaan asti...

Nukkumisesta sen verran tuli mieleen, että täälläkään ei osata nukkua enää kyljellään, kun se on jotenkin tosi epämukavaa eikä uni taho tulla. Pakko siis selällään olla ja monesti yöllä herätessäkin huomaan nukkuvani selällään. No enpä usko tuosta mitään haittaa olevan siihen asti, kun se ei ole enää mahdollista painavan massun kanssa.

Joo. jospa tuossa olis nyt asiaa kerrakseen! Kiva jos joku jaksaa lukea koko tekstin!

-pansku- ja bubutyttönen 26+3

ps. muokkaan tähän lopuksi vielä masukuvapäivityksen.

eli vertailukuva 20+0 ja 26+3


ja etumuskuva tältä päivältä

 

panskulla ihana masu! :heart:

 

Hei!

eskapismille onnittelut peikkotukkaisesta pikkuisesta.

tiuhtille jaksamisia! :hug:

Chiba Täällä yks itkuherkkä. En pystyn ekalla kerralla kattoon edes sitä ihmisdokkarin ekaa jaksoa, jossa kuvataan miten elimistö toimii. Mie jo tillitin ekan viiden minuutin jälkeen, joka siis ei sisältänyt mitään erikoista. Piti lopettaa kattominen, ja yrittää myöhemmin uudestaan.

viidalle tsemppiä!

nellielli Älä huoli, kyllä se maha sieltä pullahtaa. Itsekin vielä kuukausi sitten podin perhevalmennuksesta mahakateutta, ku muilla oli kunnon mahat ja itsellä ei vielä näkyny. Nyt näkyy.

lemonadelle jaksamisia ja onnittelut hyvistä ultrakuulumisista!

mirkkunen Anteeksi, mut ymmärsinkö oikein, että synnäri on NKL, mut tutkimukset tehdään KOSilla? Ei muutoin, mut et menee päivitykset oikein.

pansku Ihana masu siulla! Joko siulla on alkan närästää? Itse huomasin eilen ekaa kertaa, et meinaa hapot ruveta ärsyttää. On maha ilmeisesti jo sen verran ylhäällä, että vaikuttaa. Tiedä sitten mikä on Obsidanin vaikutus... : / Lisärautana syöny sitä nyt pari viikkoa. Vaikutusta on todennäköisesti hemoglobiiniin ollu, ku en meinaa enää nukkua pystyyn. Katsotaan nyt mitä ne lääkärineuvolassa sanoo siitä reilun parin viikon päästä.

(.) Täällä ei mitään ihmeellisiä tapahtumia oo ollu. Pieni on aktiivinen ja välillä pitää "nukuttaa" toista, ku kauhee melske päällä. Nukutan siis sillai et vaellan ympäri kämppää. Liikkestä rauhottuu. Ei meinaa töistä tulla mitään, ku toinen muksii kokoajan menemään. Mutta toisaalta... On ne muksimiset toisaalta aivan ihania (vielä). Ei tarvi miettiä, et onks kaikki ok.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Taiteilijatar ja Tättägluu 25+5

 

taiteilijatar Juu kyllä mulla on närästäny aina välillä.. riippuu lähinnä siitä mitä on syöny, kun nyt taas ei ole närästellyt pahemmin. Yleensä siis yöllä tahtoo makuuasennossa ruveta hapot nouseen ylös ja saa nieleskellä.. oon huomannu, että täytyy juoda paljon vettä nukkumaan mennessä, ainakin jos on vasta syöny jotain ennen nukkumaan menoa.
Tuo obsidan voi olla sullakin syynä närästykseen, kun mulla on ihan sama vaiva sen kanssa. Eli täytyy aina syödä jotain maidotonta ainakin tunti ennen kapseleitten ottoa, koska muuten alkaa närästään ja kramppaan vatta ihan hulluna jos ihan tyhjään mahaan ottaa! Yks vastikään vauvansa saanut ystäväni suositteli, että ottais ne yöllä vessareissulla, mutta huomasin sillä olevan tosiaan ihan sama vaikutus eli alkaa sitten parin tunnin päästä sattumaan mahaan ja on pakko syödä jotain.

 

Mammat hoi, en tie mistä päin te oikee kaikki ootte.. Mutta jos joku on lahden suunnalta nii käykää kattomas tää blogi, jos jotai kiinnostaa ilmanen masukuva.! =) Mua Niiiin harmittaa ku oon niiiiiin kaukaa..

Tirlittan: Kuvattava haussa!

 

Taiteilijatar Juu ymmärsit ihan oikein. Kätilöopistolla tehdään vain ainostaan ultrat minulle. Ja Naistenklinikalla kaikki muu, kuten synnytys.

 

Voi voi, mä oon Lahesta, mut en oo enään raskaana, höh

 

SokruliVoi Höh.. : / Meidän häiden aikaan samases blogis haettii talvihääparia, olis menny ilmaseks kuvaamaan koko hääpäiväks ja viralliset hääkuvat.. Mutta ku en oo Lahdesta en!! :headwall:

 

Terveisiä vauvalandiasta :wave: Jäänyt koneella olo vähän vähemmälle, tuntuu että vuorokaudet on nykyään puolet lyhyempiä Mutta ihan hyvin täällä menee, nyt on tosin pientä masuvaivaa tullut ja meidän tyytyväinen tyttö on oppinut kitisemään.

Vihdoin sain aikaiseksi naputella synnytystarinaa, eli tässä tulee

Vähän taustatietoa: Mua alunperinkin kiinnosti ajatus luomusynnytyksestä, ja luinkin synnytysaiheista kirjallisuutta paljon odotusaikana ja otin selvää lääkkeettömästä kivunlievityksestä. Kun selvisi että vauva on tulossa peppu edellä, kiinnostus selvitä ilman puudutteita vaan kasvoi, koska lukemani mukaan perätilasynnytyksellä on parhaimmat mahdollisuudet mennä sujuvasti, mitä vähemmän sen kulkuun puututaan eri toimenpiteillä. Lääkketöntä kivunlievitystä tukemaan ja muutenkin meitä ensikertalaisia auttamaan päätimme hankkia doulan, josta olikin lopulta suuri apu.

Sitten itse synnytykseen... Supistukset alkoi maanantaiaamuna viiden aikaan, heti 3-4 minuutin välein. Herätin miehen ja kerroin että et varmaan mene töihin tänään ja pian sen jälkeen soitin doulalle joka lupasi tulla paikalle. Siinä kolmistamme kulutimme aikaa ja siinä vaiheessa kun en enää itsekseni selvinnyt supistuksista, doula tai mies hieroivat selkää tai pitivät lämpöpussia. Noin kolmen aikaan iltapäivällä tuli sellainen olo että voisi lähteä sairaalaan. Muuten ehkä olisin viihtynyt kotona pidempäänkin (sairaalaan vain 10 minuutin matka), mutta perätilan takia halusin varmistua että vauvalla on kaikki ok.

Sairaalaan tullessa mut laitettiin käyrille ja katottiin kohdunsuu, se oli 3 cm auki. Kätilö ehdotti että menen suihkuun ja katsotaan n. tunnin päästä tilanne uudestaan. Tällöin olin 4 cm auki ja päästiin saliin. Salissa istahdin oitis jumppapallon päälle ja siinä keinuttelinkin sitten suurimman osan ajasta, nojaillen sängyn kulmaan. Mies laittoi musiikkia soimaan ja salissa oli mukavan rauhallinen tunnelma. Kätilö kävi vähän väliä kuuntelemassa sydänääniä tai ottamassa pidempää käyrää, mutta koska sain istuskella senkin ajan pallon päällä, en oikeastaan edes huomannut koko tapahtumaa. Supistuksen tullessa doula piti lämpöpussia selässä ja mies oli etupuolella niin että sain pitää häntä käsistä. Käytin myös paljon ääntäni, yritin pitää äänen matalana ja doula olikin tässä suuri apu, hän antoi esimerkkiä jos ääni meinasi karata liian korkeaksi. Jossain vaiheessa kaipasin vaihtelua ja menin suihkuun, jossa doula oli apuna suuntaamassa suihkua selkään ja auttamassa äänenkäytön kanssa. Sen jälkeen palasin pallon päälle.

Noin klo 23 meni lapsivedet ja supistukset kävi useampaa astetta kovemmiksi ja paineen tunne oli aivan valtava. Tässä vaiheessa katsottiin kohdunsuun tilanne, olin 8 cm auki. Enää ei hieronta ym auttanut vaan kaipasin jotain muuta ja pyysinkin saada kokeilla ilokaasua. Makoilin kontillani säkkituolin päällä sängyllä ja hengittelin kaasua, se auttoi jonkin verran, mutta oikea ajoitus oli jotenkin todella vaikeaa. Reilun tunnin päästä(?) lapsiveden menosta muistan sanoneeni että ponnistuttaa ja kätilö tarkisti tilanteen, olin täysin auki ja sain alkaa ponnistelemaan. Ensin ”ähkin” kontillani, sitten siirryin kylkiasentoon, ja kun vauva oli tuloillaan jouduin siirtymään puoli-istuvaan ja jalat telineisiin. Tässä vaiheessa huoneeseen pärähti myös porukkaa lisää, synnytys- ja lastenlääkäri ja toinen kätilö. Ponnistus teki kipeää, mutta mies kannusti todella ihanasti, mikä oli tarpeen koska itsellä oli tunne ettei tilanne edisty olleenkaan. Episiotomia leikattiin jossain vaiheessa, vissiin aika rutiini homma perätilatapauksissa. Kun olin saanut vauvan hartioihin asti puserrettua ulos, lääkäri auttoi pään (se sattui!) ja siinä meidän ihana tyttö oli. Ponnistus kesti n. 20 minuuttia ja istukka syntyi todella helposti 10 minuutissa. Aika synnytyssalissa venyi hieman, koska sain hematooman ja epparihaava piti aukaista ja kursia kokoon uudestaan. Viimein viiden aikaan tiistaiaamuna pääsimme osastolle, tällöin supistusten alkamisesta oli kulunut 24 h.

Kaiken kaikkiaan synnytys meni mielestäni mallikkaasti. Vaikka avautumisvaihe oli pitkä, en kuitenkaan väsynyt liikaa kun yritin rentoutua ja torkkua supistusten välillä. Vikat 2 cm ja ponnistus oli todella rankkoja ja siinä mietinkin että "never again" (ainakaan ilman puudutteita), mutta äkkiä sekin osuus muuttui mielessä positiiviseksi kokemukseksi ja olen iloinen että lopulta luomusti selvittiin ilokaasua lukuun ottamatta. Uskon että ainakin osittain sen ansiosta sydänäänet olivat vauvalla loistavat koko ajan, eli sektion pelkoa (mitä perätilan takia jännitin kovasti etukäteen) ei ollut missään vaiheessa.

 

mynttis Ihana oli lukea synnytystarinaa, kiitos siitä! :heart: Pitää kyllä ihan hattua nostaa siitä, että synnytit luomuna ja vaikka kipeää tekikin, pysyit päätöksessäsi! Mietitkö missään vaiheessa synnytystä, että jos sittenkin ottaisit epiduraalin tai jotakin muuta ilokaasua vahvempaa kivunlievitystä? Mistä doulan saa hankittua ja maksaako se? Mulle aika uusia asia tuo doula. Olen kyllä kuullut siitä, mutten tiedä juurikaan mitään siitä. Otitko välilihan leikkaamiseen puudutusta? Mikä on hematooma? Kauheesti tuli nyt kysymyksiä

-pansku- Ihania masukuvia olet laittanut!! :heart:

lemonade Voi kun kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa Viikkoja sullakin jo noin paljon, kylläpäs se aika menee ihan hurjaa vauhtia. Onnittelut tyttölupauksesta :heart: Pystyyko neuvolan terkka kirjoittamaan saikkua? Mitä se tohtori sanoi, miten pitkä saikku sulla on? Hyvä juttu, että soitit neuvolaan, kun et enää jaksanut töissä!! Jos ei jaksa, niin sitten ei vaan jaksa, nyt tärkeintä on kuitenkin sun ja vauvan hyvinvointi :heart: Jos siltä tuntuu, niin eikun vaan saikkua ja lepäilyä. Mitä sä teet työkses?

eska Miten teillä on lähtenyt vauvan kanssa menemään, ootteko jo kotiutuneet? Teilläkin pitkä poika syntyessään! Meillä poika oli kans 52cm pitkä, mutta painoa meidän poitsulla oli 100g vähemmän kuin teidän poitsulla eli 3320g :heart: Tuntuu, ettei näin pitkiä vauvoja juurikaan synny, ihan järestään tuntuvat olevan sen 50cm pitkiä. Muutenkin teillä samanlaisia kokemuksia kuin meilläkin; meidänkin poika oli kakannut lapsiveteen ja kerkesi hörpätä sitä, siksi oli teholla 2pv, meilläkin poika voi tosi hyvin kaikesta huolimatta! Mikä pojan vointi tällä hetkellä on? Toivottavasti hän ei ole saanut infektiota. Hänelle aloitettiin varmaankin antibiotit varmuudeksi? Synnytystarinaa odottelen kuumeisena Niin ja tosi ihana kuulla, että sä voit hyvin.

Mites tiuhti_ jakselee?

Entäs Emby^, missä oot, onhan kaikki hyvin???

Gabriellen perään huutelen, että missä oot?? Susta ei oo kuulunut aikoihin mitään, onhan siellä kaikki kunnossa? Sulla oli jo laskettu aika, jännään sunkin puolesta!

Mites viidan tilanne tällä hetkellä? Voi vitsit, että odotan kuumeisena sun kuulumisia, josko olis nyytti kainalossa?

atl Sunkin puolesta jännään :heart: Joko käynnistettiin???

Onpas tällä puolella hiljaista, missä kaikki mammat oikein ovat? :O Niin monella on just näillä näppäimillä jännät paikat ja oottelen kuulumisia! Aika tuntuu hurahtavan ihan liian nopeesti... ei kerkee tehdä juurikaan mitään omia juttuja. Poika kasvaa ihan älytöntä vauhtia, meillä oli pitkän aikaa sellanen vaihe, että samoilla vaatteilla pärjättiin (50cm) tähän saakka, mut tossa viikko-kaks takaperin meni eka vaate hieman ahtaaksi, niin nyt alkaa käydä yhä useampi vaate pieneksi tosi nopeesti. Ihan hätäännyin, että miten ihmeessä poju ehtii käyttää kaikkia vaatteitaan??? Meillä kun noita 62cm vaatteita notkuu hyllyt, kun kaikki ovat juuri tuota kokoa pojalle hankkineet Tuli kiire käydä kaikki vaatteet läpi ja alkaa kiiruusti käyttään noita, ettei vaan pääse menemään pieneksi huomaamatta... Tosin poika kasvaa nyt niin äkkiä, että voipi olla niinkin, ettei ehdi pitää kuin kerran pari yhtä vaatetta, sen verran paljon noita tuolla kaapissa näyttäs olevan Harmittaa tosi paljon, jos jotakin vaatetta ei ehdi käyttää, kun noi pienet vaatteet on niin ylisuloisia!

Voi vitsit, että kohta alkaa jännittää. Tänään konkretisoitui se, että hää- ja ristiäispäivä lähestyy... enää kaksi viikkoa! Kävin tänään sovitamassa hääpukua ja vielä kerran silloin hääviikolla pitää käydä sovittamassa. Varasin myös hääkukan, mulle tulee kolme liljaa sinisellä nauhalla :heart: Hiuskoristeetkin on nyt ostettu. Oli kyllä aikamoinen päivä juosta tukka putkella ympäri keskustaa nelisen tuntia putkeen Kotiin tullessa höyryäminen jatkui, kun kerta olin saanut vauhtia kaupungilta... imurin varteen tartuin oitis ja sitten vielä väsäsin meille ruokaa Sit illalla käytiin koko perhe eräässä kokouksessa + syötiin siellä, tietysti kävellen liikuttiin. Kylläpä nyt uni maistuu. Mut huomenna aika kiireinen päivä taas.

 

kuumeilija Kiva kun kyselit kuulumisia =) Ihanalta kuulostaa nuo hääjärjestelyt ja varsinkin tuo hääkimppu :heart: Oon hulluna tykänny aina liljoista ja kuulostaa että teillä on upea päivä tulossa!! Onko vielä paljon järjesteltävää? Aika menee varmasti hurjaa kyytiä kun mietittävää ja touhua riittää

Täällä ollaan kotona ja edelleen erittäin paksuna Lääkärit nosti kädet pystyyn torstai aamuna ja laitto kotiin huilaamaan. Supistuksia tuli lääkkeillä sen kolme vuorokautta 2-3min välein. Kohtu on kuulemma niin kovilla siinä kun tekee hulluna töitä mutta ei saa mitään aikaan että menee pian veltoksi ja väsyy jolloin ois sektio edessä.

Lähtötilanteesta edettiin siihen että sormelle auki (jonka lääkäri survo väkisin läpi) ja 1,5cm kanavaa ja siihen se loppui. Keskiviikon olin jo kipeäkin mutta edistystä kun ei tapahdu niin nyt kotona annettu kropan huilata. Supistuksia tulee luomuna aina sillon tällön, en oo jaksanu ees kellottaa, ja miestä on lääkärin määräyksestä kellistetty niin että heikompaa (sitä miestä siis) jo heikottaa

Lupa on mennä takaisin pienimmästäkin olosta tahi tunteesta, mutta soittaa ei saa, ettei joku hoitsu vahingossa sano että ei tarviis tulla. Hyvä luotto lääkärillä kätilöihinsä Jos tässä ei ihmeempiä tuu tänään niin huomen aamuna takas osastolle ja käynnistely jatkukoon. En tiiä vieläkö sieltä pääsee kotiin yhtenä kappaleena jos mitään ei taaskaan tapahdu vai kiikuttaako jo leikkuriin.

Tuun kertoilee taas kuulumisia kun/ jos jotain jo ehkä tapahtuskin!

Niin ja mynttikselle kiitos ihanasta ja voimaannuttavasta synnytyskertomuksesta! :heart: Ei voi muuta sanoa kun että upeaa nainen, oon susta hirmu ylpee!! :kiss:

viida ja hirveen hyvin masussa viihtyvä pirpana 40+6