JenPen vanhemmat koira herrat edustaa, samaa rotua.. mutta uhmat käyty ja koulutus mennyt perille. päästin heidät vapaaksi, jotta menisivät seuraamaan nuorimmaista ja kutsuin sitten vanhempia herroja, niin Untokin tohkeissaan häntä pystyssä tuli. Minun kanssa lenkillä siististi tottelevat ja käyttäytyvät. mut kun isännän kanssa metsälle lähtevät, muuttuu koirien luonne täysin.
Mutta tämä nuorempi, onkin sitten hieman vaikiampi tapaus. tuntuu, ettei mikään ole mennyt perille. hihnassa kävely, on yhtä tuskaa.. jokaiselle vastaan tulevalle koiralle täytyy rähjätä. Tänne komennosta ei tietoakaan. sisäsiistejä onneksi ollaan, kun isoveljet opettaneet, mutta täytyyhän niitä mielenosoitus liruja tietenkin päästellä.
Ainahan olen joskus miettinyt, et miksi otin nämä kaksi vielä lisää.. eikö yksikin olisi riittänyt. Kuten olen jo joskus varmaan maininnut, et itselläni oli ennestään yksi maastonakki. Miehen vanhemmilla oli nää kaksi, mutta allergian vuoksi olisivat joutuneet luopumaan koirista, joten ehdotimme, et jos koiruudet muuttaisivatkin meille. olisi tuttu paikka ja pääsisivät katsomaan useasti. ja oma koiramme saisi seuraa.
Onnea muuten myös
BB:lle uhmiksen kanssa.. onneksi se joskus helpottaa
(vaikkakin toivottomalta tämä meidän koira vaikuttaa)