Heip!
Meillä neiti nukkuu 4-5h pätkiä päivällä ja yöllä 1-3h välein.. Imee rintaa tuossa klo 18.00 ja seuraavan kerran 20.30..Herää siis itse syömään. Tuolloin 20.30 teen ilapesut ja toimet..Vaihdan mm. yökkärin ja annan rintaa tai pullosta rintamaitoa. Seuraavan kerran herää n. klo 23.30 syömään ja sen jälk. n. tunnin- kolmen välein.. Yöllä vaan syödään ja vaihdetaan vaippa kun on tarvis. Juttelut jää sit aamuun. Hirveästi ei edes valoja laitella päälle.
Nyt tuntuu olevan sellainen tiheänimemisen kausi kun rinnassa pitäisi olla kokoajan kiinni. Aika haastavaa kun meidän esikoinenkin tarttis kovasti huomiota.
Hyvin ollaan kuitenkin pärjätty. Veikka hoitaa siskoa niin nätisti mutta kiukuttelee sitten isille ja mulle välillä ihan huolella.
Tänään mies oli kotona aamupv:n niin sain siivottuakin lattiasta kattoon, IHANAA!!
Neiti on aika perustyytyväinen mutta nyt parina pv:nä ollut kiukkuisempi.
Maitoa tulee rinnasta niin että suihkuaa...Siitä huolimatta annetaan pullosta rintamaitoa ihan tuon oman jaksamiseni vuoksi. Imettäminen on aika työlästä ja voimia vievää tosiaan. Tsemppiä vaan kaikille <3!!
Ja nemesiss: Oon ihan samaa mieltä
pääskylin kanssa. Korvike on ihan yhtä hyvä kuin rintamaitokin ja siitä ei kannata soimata itseään. Jos jaksat sillä tavalla paremmin niin parempi niin <3!
No niin..Siitä synnytyksestä jos jotain kertoisin..
Elikkäs gravida ja synnäri eivät puhu yhtään samaa kieltä. Siis minun kokemukseni mukaan.
Gravidassa jo monta viikkoa hoettiin että LA:n jälk ei missään tapauksessa päästetä, mutta synnärin vastaanotolla nuoret lääkärit vaan tuumas että ihan hyvin voidaan vielä mennä eteenpäin kun ei mtn myrkytys merkkejä ole..
Tiistaina 24.7 mentiin eka gravidaan kun aika oli varattu sinne..
Supistelin koko yön 30min välein ja aamulla muuttui 20min välein ja gravidassa tuli jo tiheämmin.
Sieltä laittoivat sit synnärin vastaanottoon jossa melkein nauroivat päin naamaa, että et sinä vielä tänne kuulu ja miten ne gravidasta sinut tänne laittoivat. Kipuilin ihan hirveästi ja siksi sitten ottivat osastolle..
Iltaa myöten olo paheni ja ilmeni pahaaoloa, päänsärkyä: vähän semmosta migreenimäistä..Tässä kohtaa mies oli vielä osastolla mun kanssa..Vietettiin yhdessä siellä koko pv siihen kasiin asti.
Noin tunti miehen lähdön jälkeen alkoi sitten verenpaineet ja maksa-arvotkin kohota..
Klo 23 jälkeen
ylilääkäri tuli sitten mua katsomaan ja tuumas että max. puoltuntia ja hätäsektio. Viekää saliin valmisteluun.
Siinä sitä sitten mentiin. Miehelle soitettiin että tulee paikalle mutta leikkaus saliin ei päässyt mukaan.
Mua pelotti aian hirveästi ja makasin siinä sängyllä pyyhe silmillä ja tärisin.. Sitten tuli joku ihana hoitaja joka sai vähän mua rauhoittumaan ja sit mentiin leikkaussaliin.
Siellä oli ylilääkäri itse leikkaamassa..Tuumasi vaan kätilöille että miten ihmeessä minut on päästetty viikoille 41..Niinpä sitä ihmeteltiin mekin! Selkäydinpuudutuksella tehtiin sektio. Oli outoa kun se laveri oli kallellaan ja tunsin vaan pelkkää venyttämistä ja painetta vatsalla. Siinä samalla meni niska jökkiin.
Jäi koko synnärillä olosta sellainen olo ettei kukaan ota vakavasti, ei varsinkaan nuoret lääkärit ja sit vasta kun hätä on päällänsä niin osataan toimia oikein.
Eipä siinä, hyvä että neiti syntyi hätäsektiolla, sillä alateitse ei kuulema olisi edes voinut tullakaan napanuoran lyhkäisyyyden vuoksi ja sen että se oli kietoutunut kaulan ympärille..Joten ehkä tämä oli kuitenkin tarkoitettu näin<3. Pahempi se olisi ollut, jos oisin käynnistyksille mennyt ensin ja siitä hätäsektiolle.
Kysyinkin siellä leikkaussalissa, että onko mussa jotain vikaa kun tämän pitää aina mennä näin. Selvää vastausta en kylläkään saanut.. Ei vissiin kovinkaan yllättävä tieto..
Oli kylläkin ihanaa kun tällä kertaa sain nähdä vauvan heti ja kuulin hänen itkunsa<3.
Isi ja neiti tuli sitten heräämöön mua jossain kohtaa yöllä katsomaan.
Epikriisissä lukee potilas alkaa kehittää päänsärkyä ja huonoa oloa..Ihan kun tietoisesti voisin sitä teettää ja oksennella.. Että näin...
Siitä niskajumista vielä, sitten kun olin päässyt neidin kanssa takaisin osastolle, niin yks iltahoitaja (sellainen eläkeikää lähentelevä ellei jo ollutkin eläkkeellä ja soitettu kiireen vuoksi paikalle) tuumasi että se sun niska jumi johtuu vaan vatsavaivoista..
Toi mulle vatsaa pehmentäviä. Ei millään meinannu uskoa, että se oli lihaskramppi.
Yö hoitaja soitti sitten lääkärin paikalle, joka määräs siihen sitten lääkettä.
Aamulla tuli sitten tämä samainen iltahoitaja, joka jatkoi vaan vatsavaivoista hokemista..Toi taas vatsaa pehmentäviä ja yllätty kun kerroin, että lääkäri oli yöllä käynyt katsomassa ja määrännyt lihaskramppiin lääkkeitä..Vielä senkin jälkeen se oli vaan vahvasti sitä mieltä että sen täytyy olla vatsavaivoista..HUOH!
Samainen kätilö joka kerta kun tuli mun huoneeseen kysyi "olitko sinä se äiti jolla on katetri ja pitikös sitä pussia katsoa ja annoinkos minä sinulle jo sitä lääkettä..Mitäs lääkettä se nyt olikaan, odotas kun katson lunttilapusta"..
Tuli kyllä sellainen olo että pitäisköhän jo kyseisen hoitajan mennä kotiin lepäämään ja jättää työt toisille
.. Itse kun lähihoitaja olen, niin en ihan ymmärrä tällaista hoitotyyliä..
Dodiih..Että tämmönen pienehkö tatti otsassa kirjoitettu kertomus synnäristä
.. Pahoittelen tekstistä huokuavaa ärtymystä..
Meillä neiti nukkuu omassa sängyssä ja yöllä saattaa olla vieressä..Nukahdan kesken imetyksen välillä
..
Kävin tässä yks pv. kaupungillakin lasten kanssa ja yhden mun ystävän.. Huh, mikä reissu!
Esikoinen kakkasi pikkareihin, kiukutteli suurimman osan ajasta, hävitin pari seteliä lompakosta jonka huomasin siinä kohtaa kun olin noussut bussiin ja yritin maksaa meidät..No ei auttanut muu kuin pää punaisena poistua bussista..Kaivelin sitten siinä bussin vieressä laukkua ja lompakkoa että mihin ihmeeseen oon voinut ne rahat laittaa ja en löytänyt..Soitin jo ystävällekin että jäikö ne sille kun se kävi kahvilassa ostamassa esikoiselle syötävää..Ei kuulema jäänyt..Ajoin jo lähteä automaatille ja odottaa tunnin seuraavaa bussia, kun joku ystävällinen pariskunta tuli mun luokse ja tuumas että "meneppä nyt sinne bussiin, niin he maksaa teidät, sun pitää päästää äkkiä lasten kanssa kotiin lepäämään". Minä tietysti yritin selittää että voin käydä automaatilla, mutta ei, he olivat sitä mieltä että minä näytän sille että pitää päästä kotiin ja äkkiä
..
Kyllä muuten hävetti!
Bussissa löysin sitten rahat ja arvatkaapa missä ne oli, no lompakossa! Väsyneenä en niitä huomannut aiemmin :/.
Bussissa sitten joku rouva kysyi minulta että saathan sinä kotona apua lasten kanssa? kun hän sitten jäi pois kyydistä niin tuumasi vielä että tsemppiä loppumatkaan!
Kyllä olikin ihanan rentouttava kaupunkireissu lasten kanssa <3, lähden varmasti heti uudestaan..Tai sitten en
!
Meillä oli 29.7 perjantain jälkeen neidille tullut painoa 400g lisää kun käytiin 2.8 torstaina neuvolassa..Kova tyttö syömään!
Osallistun teidän keskusteluun ens kerralla enemmän
.. Nyt täytyy mennä neiti heräs..
Voimia teille <3!
*halaus*
-Virvuli ja neiti 13pv <3