Esikoinen vuodelle 2015

Meillä kyllä tuo ukko jaksais vaikka joka päivä..kaks kertaa! Ite en kyllä paitti oviksen aikaan näköjään hirveesti kihelmöi aina päivisin töissäki DD

Byhyy mä tein tnä testin semmosella superherkällä testillä ja yksi viiva vain pitäis torstaina alkaa menkat.. Päätin justiin että enää en tee testejä paitti jos yhtäkkiä alan yrjöön aamusin

 

Kiitos kaikille vastauksista ja kommenteista. Oikeastaan parisuhteen ruotiminen ei kuulu tänne esikoispalstalle ja olen kovin pahoillani, että otin aiheen esille. Olen aina tiennyt etten elä helpossa parisuhteessa, koska mies omaa niin huonon itsetunnon ja kokee ilmeisesti olevan jotenkin huono. Hänet on myös kasvatettu hyvin vanhoillisesti, ja häntä oletettavasti syö kauheasti henkisesti se, että minä olen se joka elättää perheen. Meillä on muutenkin arki hyvin raskasta siinä suhteessa, että mies joutuu olemaan paljon kotona yksin koska olen töissäkäyvä ja käyn oletettavasti keskivertoa pidemmällä töissä kuin moni muu. Varsinkin talvella hän tuntuu suorastaan luuhistuvan työmäärän alle, mikä meillä kotona eläinten kanssa on. Silti hän jaksaa, on aina haaveillut, omista lapsista ja tahtoo niitä kovasti minun kanssa. Olen aina tiennyt, että hän on erityisen lapsi rakas enkä pelkää hetkeäkään sitä että hän olisi paha tai huono isä lapsille. Hän tulee erinomaisesti toimeen lasten ja nuorten kanssa, ja sukulaislapset pitävät hänestä kovasti. On myös veljeni yksi parhaimmista ystävistä.

Meillä hermoja kiristelee varmasti moni asia ei yksinomaan miehen luonteenpiirteet. Olen itse yrittänyt puhua asiasta luottoystävieni kanssa, joille voin jakaa kaiken. Ja hups.. täälläkin vähän. Koska haluan ymmärtää. En ole valmis menettämään häntä, koska hän on jo alusta asti ollut vierelläni niinä hetkinä kun minä kävin pohjalla. Emme olleet seurustelleet pitkään täyttäessäni 18, kun toisesta jalastani menivät luut poikki ja mies tuli suoraan yötä vasten sairaalaan katsomaan minua pitkän työpäivänsä päätteeksi ja vannomaan vain rakkautta. Kertomaan että selviän. Kaikesta huolimatta hän on hieno ihminen pohjimmiltaan.

En vain aina saa häntä ymmärtämään että minäkin haluaisin omaa-aikaa tai tehdä vaihtoehtoisesti yhdessä jotain muutakin kuin kotihommia. Lapsiprojektin sujuminen ei varmasti ota onnistuakseen ennen kuin henkinen stressilaantuu - onneksi on loma tulossa!

Sirppanaisen kommentti osui mielestäni aika hyvin ytimeen. Tiedän että mies rakastaa minua pohjimmiltaan. Emme vain vieläkään kaikkien kuuden vuoden jälkeen aina ymmärrä toisiamme vaikka muuten monissa muissa asioissa olemmekin hyvin yhteen hitsautuneita. Uskon että tämä tästä ja täytyy itsekin yrittää pyrkiä toimimaan toisin että voisin positiivisuudella vahvistaa toivottua asiaa. Aina ei nyrpistelykään auta. Olen jo kuusi vuotta jaksanut sanoa vastaan (olen varmaan ainut ihminen joka sen uskaltaa tehdä...) ja toivon että jonain päivänä hän ymmärtää, että niitä pahoja sanoja ei tarvitse käyttää vaan asiat pitäisi pystyä ratkaisemaan keskustelemalla ja toista kunnioittaen sekä arvostaen.. Molempien täytyy joustaa, kuten sanottu.

Tiedän että hän toivoo niin suuresti lasta. Tein sen herkän testin kun en kestänyt odottaa ja negatiivista näytti. Odottelen nyt siis menkkoja viikonloppuna. Ei siinä mitään olisihan se ihme ollut jos olisi tärppikäynyt kun on nyt ollut tätä tunteiden sekamelskaa koko kuukausi.
Ehkä se tästä!

 

Plussss, haalea mutta plus <3 nyt en innostu liikaa vaan odotan vahvistumista, masu menkkajuilii mutta toivottavasti tämä on pienen elämän alku ja pysyy mukana loppuun asti. Ensiviikon torstaina kilpirauhaskontrolli, samalla otetaan hcg verestä. Mut pieni ilo jo ehti läikähtää sisällä. Mie niin toivon että tämä olisi mitä luulen.

 

Nissukka ONNEA :heart: ja toivon sydämeni pohjasta et pikkutyyppi pysyy mukana! Oon jotenki ollu viimepäivät niin herkillä että melkeen pillitän täällä siis ilosta sun puolesta! menee mielialat ihan upsidedown.

onnenpisara varmasti nää yrittämiset kiristää teidän molempien hermoja entisestään myös. Tsemppiä ja onnea seuraaviin kiertoihin kuten kaikille meille!

 

Nissukka ONNEA hirmuisesti ja tarrasukkia mukaan <3

 

Nissukka onnea täältäkin ja tsemppiä tulevaan! Toivotaan, että on sitä miltä vaikuttaa ja kaikki menee hyvin. :heart:

 

Onnea nissukka! Lisää pinoa plussanneisiin vaan!

Täällä päässä mission accomplished! jos se nyt noin kirjotetaan.. Hyviä öitä!

 

Kiitos tytyt <3 tippa linssissä täällä lueskelen ja ihailen just kusasemaani tikkua joka näytää paljon vahvempaa viivaa kuin eilen <3 kuvailis sen muistoks

 

Onnittelut täältäkin plussanneille!

En ole hetkeen täällä käynyt, ihan vain omaa stressiäni vähentääkseni.

Kp huitelee jotain reippaasti yli 30 ja testit näyttää negaa.

Kävin tänään gynellä ja olisin kyllä voinut jättää käymättä...
Syksyllä pillereiden lopetuksen jälkeen ultrattiin munasarjat, ja gyne kertoi kaiken olevan juuri niinkuin pitää, ei mitään ongelmaa.
Tänään kuulinkin että minulla on PCO.

Tuntui että maailma romahti siihen paikkaan. Mieleeni tuli vain edessä pakosti olevat lapsettomuushoidot (Ei, lapsettomuushoidot ei ole pakosti edessä, se on vain pelkona ettei pelkät hormonit auta..)

Minä, 168 pitkä ja 58 painava, 23 vuotias terve ihminen "sairastankin" PCOta. Mitään PCOn oireita mulla ei ole, ei mitään jolla voisin auttaa tätä tilannetta. Ylipainoisellahan yksi vaihtoehto on koittaa laihduttaa, jos se auttaisi.

Itketyttää ja harmittaa.

Vielä pahemmaksi tämän tekee se, että olin siinä uskossa, että minulla on kaikki munasarjoissa hyvin.
No, ilmeisesti silloin syksyllä e-pillereden hoitava vaikutus oli jatkunut sinne gynekäynnille asti, joten PCO ei silloin ollut huomattavissa.


Huoh. Ehkä tämä tästä.. Kävin Terolutit äsken hakemassa, niillä mennään kolme kuukautta, jos ei plussaa tule, niin uudelleen gynelle ja katsotaan miten siitä eteenpäin.

 

Onnea nissukka ja tarrasukkia sinne !
liida, voimia siulle hirveästi tämän asian kanssa ja jaksamista. Toivottavasti hormonit auttaisi

 

Ihanaa Nissukka!! On aikakin saada plussapinoa kasvatettua, ONNEA!!!

Iida tiedän tunteen. Aluksi tuo diagnoosi järkyttää, mutta usko pois ei se ole maailman loppu :hug:
PCO:ta on myös niin erilaisia "vaikeusasteeltaan". Joillekin ei tule kuukautisia kuin kerran pari vuodessa. Itse olen jotenkin ajatellut positiivisena sen, että itsellä suht lievää. Minulla tosin myös hiukan tuota ylipainoa, jonka pudottaminen saattaisi toki auttaa. Mutta se on vain hidaste, ei este Ymmärtääkseni useimmat raskautuvat ihan noiden hormonilääkkeiden avulla, ilman sen radikaalimpia toimenpiteitä. Koita ajatella, että on niitä pahempiakin ja inhottavampia "esteitä" lapsen saannille. Voit muuten kokeilla siirtymistä vähähiilariseen ruokavalioon. Sen on todettu hillitsevän pco:ta monilla, oli sitten ylipainoa tai ei. Älä vaivu epätoivoon! Kyllä teille vauva vielä tulee, pco:sta huolimatta :flower:

 

Ihanaa kun täällä tsempataan, kiitos Neyalin ja bumpy<3

Jep, alkujärkytyksestä toivutaan ja nyt huomaan jo vähän nauravani ekalle reaktiolleni joka oli kuin kuolemantuomion saaneella

Itselläni tuo pco on vielä lievempää sorttia ja ajattelenkin että nyt tähän raskautumisen vaikeuteen on löydetty syy! Ja syytä voi aina hoitaa

Olen nyt googlaillut ja monet pcosta kärsivät on luomustikin lapsia saaneet, joillain on terot auttanut ja joillain clomi+tero coctail. Tietty osa on joutunut rankempiin hoitoihin, mutta toivon koko sydämestäni että nuo lääkkeet auttaisivat eikä muita hoitoja tarvittaisi.

Tosiaan, itse huomasin että tietokoneen näytössä alkoi näkymään sanat "PCO" ja "VHH" samassa lauseessa useaan otteeseen!
Ehkä voisin taas turkkilaisen jogurtin ja marjat palauttaa aamupalakseni ja kaurapuuro saa väistyä!

En sitten tiedä mitä "hyötyä" tuosta ruokavaliosta konkreettisesti on, sillä kiertoni on aina (ENNEN) ollut kellontarkka, 28 päivää. Minulla ei ole ylipainoa (toki muutaman kilon voisin pois antaa ), ei liikakarvoitusta, ei mitään muuta kuin epäsäännölliset kuukautiset. No, jospa se sitten noihin menkkojen säännöllisyyteen auttaisi.

Olen kyllä iloinen että tällaisen foorumin löysin, vertaistuki on nyt todella tärkeää <3

 

En kyllä osaa sanoa itse tuohon mitään kun ei ole omakohtaista kokemusta tuosta pco:sta ollenkaan, mutta näyttää täällä olevan muutama kanssakulkija siulle täällä oloa helpottamaan
Itse olin hätähousu ja hain pari raskaustestiä eilen. Illalla piti tehdä jo mut tietty se näytti negaa, en tosin odottanut että olisikaan välttämättä plussa. Kärsin vain jostain syystä hyvin huonosta olosta muutaman päivän, tänään onneksi lievempää. Ja maha nippailut kans pisti epäilyttää Pitää malttaa odottaa siihen että menkat jää myöhäseks

 

Nissukka ihanaa! Todella paljon onnea ja kaikkea hyvää tulevaan raskauteen, toivottavasti kaikki menee hyvin ja saatte 'palkinnoksi' sen oman tuhisijan! :heart:

Iiida minullakin on todettu PCO n. puolitoista vuotta sitten. Teroluteilla kierrot ovat pysyneet kuitenkin säännöllisinä, ja nyt rinnalle aloitettiin metformiini + clomifen, jotka toivottavasti saisivat aikaan toivotun tuloksen! PCO ei todellakaan ole este raskaudelle eikä missään mittapuussa maailmanloppu, aivan varmasti onnistutte vielä, niinkuin toivon meille kaikille sitä toivoville tapahtuvan!

ON: Tuohon "pakkopullaseksiin" on munkin pakko sanoa jotain, nimittäin on täälläkin tuo seksi ovulaation aikaan sellaista väkisin vääntämistä. Nytkin on sovittu että kp 12-17 (tai DPO -1,0, ja 1) pyritään heiluttelemaan peittoja kolme kertaa vuorokaudessa, aamulla päivällä, ja illalla. Nyt jo sitä ajattelee että mitenköhän tuota jaksaa! Tulee olemaan kyllä sellaisia (anteeksi sanavalinta) "pikapanoja", varsinkin nuo aamuhommat, kun molemmat käydään töissä ja ollaan niin huonoja herääjiä! Sitten muina aikoina seksi onkin jo mielekästä, kun silloin ei tarvitse katsoa kelloa ja kalenteria milloin tekee ja mitä tekee! (;

Täällä tänään kp7, kuukautiset kestivät 4 päivää ja olivat niukat, mutta laskin ne silti kuukautisiksi ja aloitin clomit kp5. Maanantaina eli kp13 olis sitten folliultra, saapa nähdä kuinka käy. Oviksen tikuttamisen aloitin jo tänään (tiedän, turhan ajoissa!) mutta ihan vain sen takia että haluan yhden kierron ajan seurata ovista hyvin tarkkaan ja saada sitten kaikki tikut yhteen riviiin jotta näen miten tuo viivojen vahvistuminen tapahtuu juuri minulla.

Nyt olen viikon ajan syönyt tuota metformiinia (Diformin 500mg x 2) ja Foolihappoja (Foliver 1mg x 4), eikä ole kovin ihmeellisiä sivuvaikutuksia/oireita näkynyt. Ainut mitä olen huomannut niin välillä tuo diformiini alkaa huimauttamaan/pyörryttämään n. tunti sen ottamisesta, mutta uskon sen johtuvan siitä etten joka kerta ole ehtinyt syömään samaan aikaan, se kun pitäisi ottaa ruuan kanssa tai muutoin laskee verensokeria. Ensimmäiset 2 päivää oli hirveää päänsärkyä, mutta nyt sekin on helpottanut.

Mä oon ihan YLI-INNOKAS tän vauvaprojektin suhteen.. Menen asioiden edelle ja välillä mieskin huomauttelee siitä. Sain ilmaiseksi vauvan turvakaukalon, ja sellaisen ihanan puisen pinnasängyn jossa on alla vetolaatikot. Otin ne tietenkin vastaan ja kävin eilen hakemassa. Samantien hain liikkeestä maalia ja lakkaa, ja aloin maalaamaan pinnasänkyä valkoiseksi, meidän sisustukseen sopivaksi. Kävin myös ostamassa vauvan peiton ja tyynyn, lakanat, mobilen, ja pinnasängyn reunuksen, sekä sellaisen valkoisen verhon jonka saa pinnasängyn päälle. Huhhuh kun tuntuu jotenkin hullulta, mutta musta on ihanaa ostella ja laittaa jo etukäteen kaikenlaista. Miestä ei haittaa, mutta yrittää silti välillä rauhoitella. Toivottavasti en ole ainut joka on jo sortunut ostamaan vauvajuttuja.. Dopplerikin löytyy, että sitten joskus kun raskaana olen niin voi kuunnella pienen sydänääniä.

Tosiaan, välillä sitä miettii että onko tässä ihan hulluksi pimahtamassa kun laittelee jo pinnasänkyäkin, eikä vauva ole vielä edes masussa. Joten ihanaa että tämä palsta on olemassa, niin kuulee myös muiden tuntemuksia ja ajatuksia..

Olette rakkaita! :heart:

 

SeaWind: Huh, tuohon tahtiin en minäkään pystyisi Tosin varoituksen sana, liian usein harrastaminenkin saattaa olla huono tapa (riippuen simpoista). Tuttavalle tapahtui niin, että harrastivat niin maan perhanasti ja kun lekuri kysyi, että miten te sitä vauvaa yritätte ja tämä tuttu sitten kertoi, että usein ja paljon ja sillee.. Ni sit lekuri sanoi, että ehei, kaksi päivää väliä. Ja tämä tuttava siihen, että "en mä tiennyt muuta keinoa ku seksin harrastaminen". Hihii!

 

Hei nyt ei saa herkkää enempää itkettää kiitos tsempeistä ja onnittelusta, niin lämmin tunnelma täällä että... ihanaa kun on tällainen porukka olemassa <3

 

Voi ei, miten ihan unohdin. Onneaonneaonneaonnea Nissukka! Sinä onnekas! Mieti, ei kauaa ja pieni tuhisija on sylissäsi. Nyt vain pidät hänestä hyvää huolta! Voi ihanuus!! Itkuhymyonni!

 

Seawind nyt pitää vähän tulla toppuuttelemaan sua =)

Mulle gyne sanoi, että joka toinen päivä seksiä on hyvä oviksen aikoihin, koska siittiöt kyllä pysyvät hengissä kolmisen päivää ainakin. Hän nimenomaan "kielsi" jokapäiväisen seksin, koska semmonen tahti heikentää siittiöitä. Eli siis uusia siittiöitä ei ehdi muodostua tarpeeksi jos on jatkuvia siemensyöksyjä. Luulen, että tolla tahdilla on enemmän haittaa kuin hyötyä. Näin mulle on lääkäri ainakin infonnut

 

Ehtivät jo muut sanomaan, mutta tosiaan kannattaa sitä seksiä harrastaa oviksen aikoihin parin-kolmenkin päivän välein vaan niin ehtii niitä siittiöitä muodostumaan tarpeeksi + ne olisi hyvälaatuisia. Jos liian usein harrastaa niin ei ehdi muodostua valmiita yksilöitä vaan elimistö pistää tulemaan niitä epävalmiita yksilöitä. Siittöillä kun kuitenkin kestää kolmisen päivää (n.72h) kypsyäkin toimintavalmiiksi yksilöiksi (niitä siis valmistuu koko ajan kauheasti, mutta se kypsyminen on aika oleellista). Jos oviksen ajankohdan osaa abouttia rallaa arvelemaan niin kannattaa aloitella jo muutama päivä ennen ja sitten oviksen aikoihin ja ehkä jälkeenkin jos siltä tuntuu (ja jos ovistikuilla testailee). Sen pitäisi kyllä riittää siihen, että ees se yksi tarvittava uimari pääsee perille.

Tää vauvanteko on kyllä sellaista sattumanvaraista tiedettä, että on suorastaan ihme, että täällä on olemassa yhtäkään geeniperimäänsä vaihtavaa (=parittelevaa) olentoa maapallolla.

Nissukalle onnea! <3

Täällä kp12 ja täytyy sanoa, ettei nyt ole kaikkein ovismaisimmat olot. Tai noh, sunnuntaista saakka mahaa on nippailut ja vihlonut ja pulppuillut mitä kummallisimmin tavoin, mutta ovislimat kyllä on vielä hakusessa. Sunnuntaina sitä tuntui vielä olevankin edes vähän, mutta nyt pari päivää vaan vähä ja vain tahnamaista. Eli odotamme ovista jonnekin viikon loppuun tai peräti ensi viikon alkuun. Nooooh, ehtiihän tässä talletella paljon varastoon. ;D

 

Heipparallaa kaikille pitkästä aikaan. Kova homma lukea kaikki teidän kirjoitukset
Täällä eletään kp15 ovis aikoja.

 

Mä olen kyllä ahkerasti käyny lueskelemassa kaikki jutut läpi, mutta en ole kerinnyt itse kommenoimaan, muuten kuin mielessäni

Mielessäni siis olen jo onnitellut teidät plussanneet, mutta nyt vielä ihan kirjoitettuna versiona huuuurjasti onnea ja tarrasukkia matkaan!!! :flower::heart: Pakko tosin kyllä myöntää, että on se pikkuinen kateellisuudenpoikanenkin käynyt ajatuksissa, mutta yritän huitoa sitä pois :ashamed: Toisinaanhan varmasti meille kaikille tulee niitä heikkoja hetkiä ja ahdistusta, mutta toisaalta se, että plussapinoon tulee nimiä, niin antaa se myös voimaa itsellekin! Eikun tomeralla asenteella siis vaan tositoimiin (makkariin)! (Mäkin kuullut kyllä tosta, että joka toinen päivä olisi parempi kuin joka päivä.., että ehkä sillä rajoituksella kuitenkin..) Nyt vaan plussapinoa siis kasvattamaan arvon ryhmäläiset! ja koitetaan muistaa tää sanonta: "Every cloud has a silver lining" :saint:

 

Merope, bumpy, ja valonkantaja: Tuollaista ei ole kukaan aikaisemmin minulle sanonut, joten onpa hyvä että kerroitte! Eipä sitten harrastetakkaan ihan niin usein kuin oli suunniteltu. Ehkä parempi näin päin..

Mutta nyt on kyllä pakko mennä yksyityiskohtiin, ällövaroitus siis, anteeksi jo etukäteen! Eli: Miten se voi käytännössä riittää että seksiä harrastaa joka kolmas, tai edes jokatoinen päivä? Minä ainakin käyn päivittäin suihkussa, ja heti kun sängystä nousee seisomaan niin ne miehen siemennesteet valuu pitkin reisiä, mun sisältä pois. Ei siis puhettakaan että saisin niitä pysymään siellä puoltatuntia kauempaa! Enkä kyllä millään saata olla kolmea päivää pesemättä sukupuolielimiäni! /:

Toivottavasti ette pidä mua ihan pimeenä kun kyselen tällasia! :'D

 

No Seawind, eihän se siemenneste nyt sieltä putkesta (=peniksestä ) tule silleen pröts vaan (hienot efektikuvaukset!) vaan paineellahan se ulos tulee. Etenkin jos mies tullessaan työntyy kokonaan sisään niin kyllä se lasti perille asti menee. Siittiöitähän tulee monta miljoonaa ja niistä ne nopeimmat sujahtaa matkaan jo siinä itse h-hetkellä ja jatkaa uiskenteluaan häntänsä avulla kohdun läpi, koettaa onnella päättää kumpaan munajohtimeen lähtee ja ehkä löytääkin sen munasolun sieltä. Se mitä sitten valuu ulos aktin jälkeen on lähinnä apunestettä (nestettä jota miehen eturauhanen erittää, auttaa siittiöitä liikkumaan liukkaammin + ravitsee niitä, siittiöitä siemennesteessä on vaan n. 1%) ja sitten niitä jo heti alkuunsa kuolleita yksilöitä. Ja siemennestettähän voi valua ulos vielä seuraavanakin päivänä aktista, koska siellä matkan varrella kuolee siimahäntiä pois ja kohtu sitten niitä poistelee ulos sotkemasta paikkoja.
Siittiöt kykenee elämään sen 3-5 päivää hyvinkin, koska niillä on matkassa kunnon patterit (mitokondrioita ) ja ne meneekin sinne munajohtimeen vaanimaan sitä munasolua tulevaksi. Esim. kohtu on siittiöille vaarallinen paikka emäksisyytensä takia joten niiden on vipellettävä kiireesti munajohtimeen turvaan mikäli mielivät kohdata munasolun. Ja matkahan pikkuveijareilta kestää sinne munajohtimeen siitä siemensyöksystä n. 7 tuntia.

Ja tästäpä syystä sillä ei ole oikeasti väliä, että nostatko jalat kattoon puoleksi tunniksi aktin jälkeen vai juoksetko heti pissalle ja suihkuun. Kyllä ne kaverit sinne perille menee. Se pepun kohotus on siis lähinnä sellainen omalle mielelle positiivisuutta tuova juttu, jos tunnet asian auttavan = se auttaa, koska positiivinen mieli = positiivinen keho jne.

Ja mie kanssa käyn aika lailla heti seksin jälkeen niin pissalla (mua pissattaa aina seksin jälkeen ) ja sitten pesemässä pahimmat pois ainakin ulkosynnyttimistä. Ja on sitä raskaaksi tultu, vaikka näin on tullut tehtyä.

Toivottavasti tässä oli taas tarpeeksi tälle illalle erittäin asiantuntijamaista infoa ihmiseltä joka ei ole asiantuntija, mutta lukenut ihan liikaa (+ pitänyt aina lisääntymisbiologiasta)...

 

Itse olen kanssa jo alunperin ymmärtänyt, että ei sillä "hankaamisen" määrällä ole merkitystä siihen tuleeko lapsi vai ei. Tätä mies on jaksanut alusta asti muistuttaa ja näinhän se on. Se raskaus joka johti minulla km oli mitä ilmeisemmin täysi napakymppi eli juuri sopivasti oltiin oltu liikenteessä vaikkei sillä tavalla tarkoituksella yritettykään. Nyt kun sen lapsi on mielessä, ajatuksissa ja toiveissa ei voi tietenkään tärpätä. Onneksi alkaa loma niin voi jättää kaikki ajatukset taka-alalle ja ehkä se sieltä tulee sitten kun sen aika on.

 

Moi kaikille! Mä olen täällä ihan ekaa kertaa kirjoittelemassa ja vauvan yritys ihan aluillaan Ensimmäisen yrityskierron KP 24/29 menossa. Tietoja minusta ja tilanteesta sen verran, että olen 28 vuotias (tai no, täytän parin viikon kuluttua ) ja mieheni juuri 33v täyttänyt. Menimme naimisiin vime vuonna ja lapsi on molemmille ensimmäinen En oikeen tienny et kenen kans näistä asioista keskustella, kun mies ei oikeen osaa vielä ottaa mitään kantaa mihinkään. Eli mies on sellainen joka on kyllä ihan mukana hommassa, mutta ei osaa oikeen innostua tai olla mitään mieltä vielä (on samanlainen kaikkien asioiden kanssa joten tästä en ole huolissani ). Ystävillä ei taas kellään oo samanmoista tilannetta käsillä...
Yriteltiin tässä kierrossa parin kolmen päivän välein oletetun ovulaation ympärillä. Eli 5 päivää ennen oletettua ovista ja sitten kaksi päivää ennen ja sitten oletettuna ovispäivänä. Mä tiedän että on ihan hulluutta toivoa jo heti tärppäävän, mutta jaksan silti toivoa!
Mua ehkä vähän masentaa/mietityttää sellainen asia että en saanut liuska ovistesteillä ovulaatiota tikutettua.... tulikohan sitä ollenkaan vai eikö noi testit vaan toimi mulla. Oon lukenu että on monia jotka ei noilla oo koskaan saanu plussaa mut vauvan kylläkin, joten jaksan olla toiveikas että ovulaatio tapahtui vaikka testi ei sitä näyttänytkään. En oo koskaan tuntenut ovista eikä mulla oo mitään selkeesti havaittavaa liman muutostakaan ollu koskaan, joten mene ja tiedä. Lopetin e-pillerit joulukuun alkupuolella ja menkat alkoi heti säännölliseksi sen jälkeen. Kierto on 29 päivää ja menkat kestää 3-4 päivää.
Entä mitä ootte mieltä sellaisesta kun mua vähän huolettaa että neuvolan täti musertaa mun itsetunnon sanomalla mua liian läskiksi. Mun painoindeksi on just nippa nappa lievän ylipainon puolella eli 25.2 tällä hetkellä. Harrastan tosi paljon kuntosalia+ryhmäliikuntoja+hyötyliikuntaa ja syön vain puhdasta ravintoa (tosin liikaa välillä, kuten painokin kertoo ). No tosiaan mä pelkään että sit kun raskaudun niin pelkään että se neuvola tulee mussuttaan tosta painosta. Voiko ne noin pienestä normipainon ylityksestä jo kitistä? sitä on siis tosiaan kilosta kahteen. AINIIN! Miten tolle listalle pääsee? Meillä siis yritys alkanut 4/2014 ja näin ollen siis eka yk menossa.