S
Sadness
Vieras
Ahdistus, pelko ja suru. Viimeaikaiset ajatukset kiteytettynä. Olemme miehen kanssa olleet yhdessä 6v, yksi yhteinen lapsi ja minulla 2 edellisestä liitosta. Koko yhdessäoloaikamme raskaaksi tulostani lähtien mies on etsinyt seuraa muista naisista ja pettänyt minua kertaa x, takana lukemattomat lupaukset että nyt se loppuu. Viime syksynä tämä jopa jätti minut toiseen naisen takia, mutta mateli vielä takaisin, minä typerys otin, vain perheen takia.
Lopulta mittani on täysi, ilmoitan haluavani erota, ja miten reagoi tämä. Aloittaa uhkailun, painostamisen ja henkisen väkivalla, syyttelyn, kuinka MINÄ saatan olla niin itsekäs, en ajattele perhettäni lainkaan, ajan vain omaa etuani. Viime ajat on olleet yhtä painajaista, lähes päivittäistä riitelyä, mies haukkuu minua lapsilleni ja levittelee minusta perättömiä puheita sukulaisilleen. Viimeisin kiristyskeino on uhkailu lasten viemisellä. Ex-miehelle mies on esittänyt, että hänen tulee hakea lasten huoltajuutta, koska en kuulemma kykene lapsistani huolehtimaan ja hänen äitinsä kuulemma hakee yhteisen lapsemme huoltajuutta. Lapsiani en koskaan ole jättänyt hoitamatta, ruokaa antamatta tai pukematta, toisin kuin tämä, joka ei ole mitään näistä tehnyt eikä edes ollut juurikaan perhe-elämässämme läsnä. Mies on myös esittänyt minusta perättömiä väitöksiä, että pahoinpitelisin häntä. Viimeksi viikko sitten hän oli lentänyt ulos baarista, ja portsarin voimakeinojen käytön vuoksi miehellä oli käsivarsissa mustelmia. Äidilleen mies kirkkain silmin väitti, että ne ovat minun aikaansaamiani, vaikken ikinä, koskaan ole kajonnut koko ukkooon pikkusormellani, toisin kuin hän, jonka mielestä on ok heitellä minua tavaroilla, räkiä päälle, repiä tukasta ja vaatteista, syyllistämistä ja haukkumista, kuinka saatan haluta jättää kaiken "tuosta vain" (meillä on yhteinen talo ja lainat). Merkittäviä jälkiä väkivallan käytöstä ei kuitenkaan ole jäänyt, joilla mitään voisin todistaa. Pelottaa, mitä tässä vielä tapahtuu, mitä tuo keksii, ja miten h-vetistä tämä saadaan loppumaan. Mistä saada apua tai edes henkistä tukea? :/
Lopulta mittani on täysi, ilmoitan haluavani erota, ja miten reagoi tämä. Aloittaa uhkailun, painostamisen ja henkisen väkivalla, syyttelyn, kuinka MINÄ saatan olla niin itsekäs, en ajattele perhettäni lainkaan, ajan vain omaa etuani. Viime ajat on olleet yhtä painajaista, lähes päivittäistä riitelyä, mies haukkuu minua lapsilleni ja levittelee minusta perättömiä puheita sukulaisilleen. Viimeisin kiristyskeino on uhkailu lasten viemisellä. Ex-miehelle mies on esittänyt, että hänen tulee hakea lasten huoltajuutta, koska en kuulemma kykene lapsistani huolehtimaan ja hänen äitinsä kuulemma hakee yhteisen lapsemme huoltajuutta. Lapsiani en koskaan ole jättänyt hoitamatta, ruokaa antamatta tai pukematta, toisin kuin tämä, joka ei ole mitään näistä tehnyt eikä edes ollut juurikaan perhe-elämässämme läsnä. Mies on myös esittänyt minusta perättömiä väitöksiä, että pahoinpitelisin häntä. Viimeksi viikko sitten hän oli lentänyt ulos baarista, ja portsarin voimakeinojen käytön vuoksi miehellä oli käsivarsissa mustelmia. Äidilleen mies kirkkain silmin väitti, että ne ovat minun aikaansaamiani, vaikken ikinä, koskaan ole kajonnut koko ukkooon pikkusormellani, toisin kuin hän, jonka mielestä on ok heitellä minua tavaroilla, räkiä päälle, repiä tukasta ja vaatteista, syyllistämistä ja haukkumista, kuinka saatan haluta jättää kaiken "tuosta vain" (meillä on yhteinen talo ja lainat). Merkittäviä jälkiä väkivallan käytöstä ei kuitenkaan ole jäänyt, joilla mitään voisin todistaa. Pelottaa, mitä tässä vielä tapahtuu, mitä tuo keksii, ja miten h-vetistä tämä saadaan loppumaan. Mistä saada apua tai edes henkistä tukea? :/
.