Eronneille kysymyksiä

[Honostooppari]

Miten lapsenne reagoi eroon?
Miten oireilivat?
Miten kerroitte asian ja missä vaiheessa?
Minkä ikäisiä lapset olivat?

Lähettäkää yytä jos ette halua kaikille tietojanne jakaa.

Kiitos näin etukäteen :flower:

 

[ursa]

-olivat aluksi vähän järkyttyneitä, herkempi vähän itki
-toinen ei oireillut mitenkään, toinen (herkempi) kävi muutaman kerran koulupsykologilla, kun hän joutui herkemmin tappeluun koulussa
-kerroin heti kun asia oli selvä, asuimme vielä sen jälkeen viikon yhdessä
-lapset oli 7 (herkempi) ja 10 vee

 

[Sarmiina]

-aluksi eivät reagoineet oikein mitenkään, kyselivät ja vastasin rehellisesti
-esikkossa näkyi selviä masennuksen merkkejä, antoi entistä enemmän muiden halia ja pitää sylissä
-kerroin, ettei äiti ja isi enää voi asua yhdessä, mutta se ei ole lasten vika. lapsia rakastamme paljon, ja se ei tule muuttumaan. ja lapset saisivat nähdä isää niin paljon kuin haluavat. Tämän jälkeen asuimme vielä yhdessä n kuukauden
-lapset oli himpun verran alle kolme ja himpun verran alle kuus vee..

 

[Honostooppari]

Kiitos ylläoleville ja niille jotka lähettivät yytä :flower:


Kertokaa lisää kokemuksia.

Miten te jotka olette joutuneet lähtemään kodista ja hoitopaikkakin on muuttunut olette saaneet kaikki sumplittua?

 

[Honostooppari]

:attn:

 

[Honostooppari]

:attn:

Ja suurkiitos eräälle palstalaiselle jonka kävin antoisan puhelinkeskustelun eilen :flower: :wave:

 

[mie]

Lapsen mieliala vain parani eron ja muuton myötä. lapsi oli tuolloin 1,5v. Helpottui hänellä kun äitikin pystyi rentoutumaan. En keronut lapselle vielä silloin tarkemmin mitään, oli niin pieni ettei edes olisi ymmärtänyt.

 

[näin meillä]

Minulla oli kolme ala-asteikäistä lasta, kun erosin miehestäni ja muutin pois lasten kanssa. Lapseni eivät oireilleet mitenkään. Erosimme sovussa ja lapset näkivät isäänsä useammin eron jälkeen kuin ennen sitä. Eivät kyllä olleetkaan mitenkään läheisiä liiton aikana, eivätkä oikein sen jälkeenkään, kun eivät olleet tottuneet( isän paljon poissaolojen takia) viettämään aikaa isänsä kanssa. Nyt aikuisinakin sanovat, että ero oli hyvä ratkaisu.

 

[Riipputisurupuska]

Lapset olivat 5.5v ja 4v ja ei sen kummempia oireita, kun maalasivat hetken aika tummia sävyjä vesiväreillä...huomasin..

Asiasta puhuttiin ja koska ex ei kovin läheinen, niin lapset eivät muuten oireilleet.
kävivitä isällään pienempänä enemmän ja nyt vähemmän, kun omat kuvioit, vaikka lähellä asuukin.

Kerroin iskän muutosta heti, mutta ei mitään suurta draamaa lapsille eikä heidän kaikkea tarvinnut tietääkään. Isompana ovat ymmärtäneet kuviot paremmin ja myös alkaneet isäänsäkin ymmärtää -omanlaisensa yksilö kun on.....

Saivat paremman ja toimivamman isäpuolen kuin oma isänsä, mutta mitään ihmissuhde sotkuja ei ole ollut ja toimeen on tultu keskenämme jälkeenpäinkin..

 

[RouvaRajatapaus]

Mun lapsille ero oli helpotus, varsinkin vanhemmalle. Tilanne kotona oli ollut sen verran ahdistava. Lapset olivat silloin 4,5v ja vajaa 3v.

 

[Honostooppari]

Kiitos :flower:

 

[Honostooppari]

:attn: :ashamed: