Eroamisen ensikertalainen - mitä tulee ottaa huomioon?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ensikertal@inen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

Ensikertal@inen

Vieras
Olen jo pitkään miettinyt parisuhteemme tilaa, mutta nykyään se pohdinta jatkuu niinä hyvinäkin päivinä, jotka ovat harvassa. Huomaan jatkuvasti miettiväni, että onko tässä mitään järkeä ja mikä pahinta, huomaan olevani kateellinen. Kateellinen sille ihmiselle, joka olin kun olin yksin. Se ihminen nautti elämästään.

Nyt olen tullut siihen tulokseen, että ero on vain ajan kysymys, mutta käytännön järjestelyt kuten huoltajuuskiistat, elatusmaksut yms. ovat minulle ensikertalaisena vieraita. Lapsia meillä on 1 kpl. 3 vuotias.

Miten asian kanssa kannattaisi edetä? Miten te olette asian hoitaneet? Oletteko puhuneet asiasta ensin tulevan exän kanssa vai oletteko vain jättäneet erohakemuksen pöydälle? Kannattaako käydä ensin lakimiehen juttusilla tai jossain muualla?
 
Kokemuksesta voin neuvoa, että ero kannattaa hoitaa mahdollisimman siististi. (Jos ei taustalla ole jotain dramaattista mitä toinen on tehnyt tms.).
Tottakai ensin asiat otetaan puheeksi sen vastapuolen kanssa, yhtäkkiä pöydälle ilmestynyt erohakemus on aika alhaista jos kyse on vain siitä, että suhde ei toimi ja rakkaus on hiipunut.
Kerro päätöksestäsi ja sovitte yhdessä miten etenette: kumpi muuttaa vai muuttaako molemmat? Erohakemus eteenpäin ja asuntojen etsintään. Vasta erilleen muuton jälkeen saatte elatusmaksut eteenpäin. Niistäkin on parasta sopia keskenään, jos se ei onnistu, niin lastenvalvoja voi laskea teidän puolestannekin tulojen/pakollisten menojen mukaan. Muuton jälkeen siis yhteys lastenvalvojaan, missä teette elatus/tapaamis/huoltajuussopimukset. Kelaan yhteys myös, mikäli sinusta tulee yksinhuoltaja (lapsilisän yh-korotusta varten).

Kaikki riippuu tietysti siitä, miten sovussa toinen osapuoli haluaa näitä hoitaa, eli tuleeko huoltajuudesta ja muista asioista kiistaa vai saatteko hoidettua ne ihmisiksi. Siitä kuitenkin kannattaa lähteä, että juttelette asiasta tulevan exän kanssa ja koitatte käyttäytyä kuin aikuiset, huolimatta siitä että tunteet ottaa varmasti vallan moneen kertaan molemmista. Tsemppiä!
 
Huomaan jatkuvasti miettiväni, että onko tässä mitään järkeä
Nyt olen tullut siihen tulokseen, että ero on vain ajan kysymys,

Miten asian kanssa kannattaisi edetä? Miten te olette asian hoitaneet? Oletteko puhuneet asiasta ensin tulevan exän kanssa vai oletteko vain jättäneet erohakemuksen pöydälle? Kannattaako käydä ensin lakimiehen juttusilla tai jossain muualla?


Ihan ensin juttelisin sen miehenkin kanssa enkä vain itse päättäisi asiasta. Helpompi sitten miettiä miten elämä jatkuu eron jälkeen lapsellakin.
Jos asiat sujuu hyvin, ne saa keskenäänkin sovittua, jos ei niin sitten lastenvalvojalle tapaamissopimuksen tekoon ja elareiden katsomiseen. Mitään ei ole pakko hyväksyä mitä l.valvojat sanovat, vaan ne voi päättää/miettiä yhdessäkin.
Kuitenkin olisi ihan hyvä jos asiat olisi laitettu paperille.


Toiset puhuu erosta mutta on niitäkin jotka vain häipyvät ja jättää erohakemuksen tyyliin pöydälle.
Tai se tulee postin kautta.

Lakimieheen voi ottaa yhteyttä esim. osituksen tekemisessä.
Helpompi kuitenkin aina jos asioista puhutaan ja niitä mietitään yhdessäkin.
 

Yhteistyössä