Lapsia ei muuten kiusattu ohjelman takia koulussa, eikä sen jälkeen. Päin vastoin, olivat tyytyväisiä saadessaan paistatella hetken parrasvaloissa. Saattaa johtua siitä, että lapset eivät vielä ole omaksuneet aikuisten suppeaa katsontakantaa maailmaan ja voivat helpommin hyväksyä asiat sellaisena kuin ne ovat. "Jee! Kaveri oli telkkarissa, vähänkö hienoa!" Jokaisella pojalla oli myös mahdollisuus kieltäytyä näkymisestä kuvissa, mutta kaikki eivät sitä halunneet.
Tämä vain huomiona, kun tuntuu niin monille olevan itsestäänselvyys että koulukiusaaminen johtuu perhekuvioista. Samaa rankutusta puhuttiin ennen yksinhuoltajista, sitten homopareista ja nyt tietenkin meistä.
Toki meillä on kotona selkeää johtamista, mutta juttu toimii. Kuinka itse hoitaisitte kahdeksan hengen perheen asioita ja arkea? Siihen ei ole oppikirjoja, eikä valmiita malleja, vaan koko ajan mennään korvakuulolta. Vaikka se on haastavaa, mutta perhe-elämä itsessään on ihan mahtavaa. Pojilla on aina leikkikavereita ja yhteiset harrastukset. Lapsilla on kolme huolta pitävää, rakastavaa aikuista, jotka ovat tukena elämässä. Tukea ja huolenpitoa on aina saatavissa kun sitä tarvitaan. Arjen ja talouden pyörittämisessä on kolmen aikuisen tuloilla ja työpanoksella helpompi pärjätä kuin yhden tai kahden.
Kaikkia meitä jännitti kuvattavana oleminen ja jokainen reagoi kameraan eri tavalla. Se varmasti näkyi ja kuului, mutta kukin saa tehdä ihan mitä tulkintoja haluaa.
Olemme olleet yhdessä pian kuusi vuotta. Se on pirun paljon pidempään kuin keskimääräinen ihmissuhteen kesto nykypäivänä. Ihan aikuisten oikeasti meillä menee todella hyvin. Emmekä me "vaadi" yhtään mitään, avioliittolupaa tai erioikeuksia. Pärjäämme hyvin näinkin, mutta jos polygamia olisi mahdollista, toki se olisi meidän valintamme.
Lopuksi kehotan pikkuisen löysäämään nutturaa. Ei elämä nyt NIIN vakavaa ole.