aaa
Mäkin inhoan! Mua oksettaa ne kaikki suomi leijonat, ihan missä muodossa vaan.Alkuperäinen kirjoittaja +:Yäk! Mä inhoon kaikkee Suomi-leijona kamaa... Sen vois kummi hankkia sitten inttiin mennessä...
Mäkin inhoan! Mua oksettaa ne kaikki suomi leijonat, ihan missä muodossa vaan.Alkuperäinen kirjoittaja +:Yäk! Mä inhoon kaikkee Suomi-leijona kamaa... Sen vois kummi hankkia sitten inttiin mennessä...
Oma poikani sai kuutisen vuotta sitten kummiltaan taskukellon kummilahjaksi. Minusta se oli oikein mainio lahja niiden perinteisten rinnalle Toistaikseksi kello on jemmassa, mutta jossain vaiheessa (esim. riparin jälkeen ) saa sen käyttöönsä.Alkuperäinen kirjoittaja iemel:Vinkkejä mitä ostaisi tulevalle kummipojalle... Jotain erilaista :wave:
No. Se valokuvakehys vielä on OK, mutta mä ainakin olisin repinyt pelihousuni (ainakin henkisesti hiljaa itsekseni) jos mein poikaa olis joku keksinyt muistaa jollain ihme hammasrasialla tai sormuksella tai kaulakorulla tai hopeisella helistimellä. Sellaiset on paitsi turhia, myös niin väsyneitä lahjoja.Alkuperäinen kirjoittaja Kirsikka:Miksi aina pitää olla erilaista? Mä tykkäsin kun lapset sai kastelahjaksi kummeiltaan ihan ne perinteiset valokuvat missä oli nimet ja mitat, synttärinä voi sitten antaa jotain erikoisempaa :wave:
Vaikka ovatkin hopeisia, käyttöön vaan..ei me kummit niitä mihinkään vitriiniin olla tarkoitettu.Alkuperäinen kirjoittaja qwer:Missä te sitten pidätte noita kummilusikoita, hopeisia helistimiä sun muita tilpehööriä? Siis se lapsi ei varmastikaan sitä mihinkään vitriiniin sitä laita, joten onko se lahja sitten tarkoitettu äidille? Kyllä minusta olisi kivempaa, että se lapsi saisi kummiltaan jonkun järkevän lahjan, josta hän voisi olla myöhemminkin iloinen eikä materiaa äidin hyllykköön.