Ikävää
Mutta haluan silti ottaa kantaa aiheeseen ja korjata käsityksiä. Epilepsia ei periydy eikä sinänsä aiheuta sikiölle vaaraa. Fyysinenkohtus saattaa altistaa, samoin kuten terveillekin autokokolari tai pyörällä kaatuminen.
Epilepsiassa nykyajan lääkkeet on ok raskudessa. Ns.riski on otettava, mutta se että lääkkeestä haittaa on minimaalista. Ei huolta. Vanhemmat lääkkeet sit ovat hieman altiimpia, erityisesti Deprakine. Se on käsittääkseni ainoa lääke, jolla on suuri riski kehityshäiriöön (hermostoputki) ja tätä jos käyttää on lääkevaihto pakollinen, jos vain löytyy korvaava valmiste. Foolihappoa pitäis syödä 3kk ennen raskutumista, jotta varastot on täynnä sitä. Se ehkäisee hermostoputken kehityshäiriötä, mutta ei ole 100% kumpaankaan suuntaa. Häiriö voi tulla vaikka käyttäs, tai olla tulematta vaikka ei käyttäs.
Äitiyspolilla ultrat, joita sit loppua kohti lisätään. Veren/nesteen lisääntyessä äidin kehossa lääkepitoisuus saattaa laimentua, siksi pitoisuuksia seurataan verikokein ja tehdään annosnostoja, jos tarvis. Joitain vanhoja seurataan muutenkin, mutta Lamictalia ei normaalisti seurata, mutta raskaudessa sitä aletaan mittaan.
Epilepsiahan on oire jostain aivovauriosta, ei itsenäinen sairaus. Aivokasvain/ sen leikkausarpi, aivoverenvuoto, tapaturma, hapenpuute yms. tekijät jättää jäljen ja se sit aiheuttaa oiretta. Joskus selkeetä aiheuttajaa ei löydy.
Itsellä Lamictal ja kaks lasta. Kaikki mennyt hyvin, ilman kohtauksia raskaus ja synnytys. Synnytyksen aikaan valvoin 36h putkeen, jonka jälkee 3h unet ja taas herätys jne. Lyhyillä unilla. Säilyin kohtauksetta. Raskus keholle luonnollinen asia, että uskon kropan "ymmärtävän" et nyt tarvitaan kaikki voimat tähä eikä kohtauksia tule. Hormonien uskon vaikuttavan. Kätilö sanoi, että hänen urallaan 2-3 kohtauspotilasta ollut ja työkokemusta kymmeniävuosia. Ei siis yleistä.
Kukaan neuro tai muukaan lääkäri ei kyseenalaista raskautta, saati kiellä! Kukaan lääkäri ei päätä saatko raskautua vai et. Ihan perusoikeus kaikille. Mutta se on sit ihmisen itse päätettävä kannattaako, jos sairastaa esim. kakssuuntasta, jolla on huomattava periytyvyysriski. Muillakin vakavilla mt-sairauksilla. Mutta epilepsia ei periydy eikä ole este.
Joku kirjoitti Lamictalin olevan vaarallinen. Näin ei ole. Lamictal tutkimuksissa kuuluu minimaalisimpiin kehityshäiriöriskien lääkkeisiin. Havaittu "vain" suu-/kitalakihalkio. Jos Lamictalia käyttää kakssuuntaseen niin silloin se lopetetaan, koska se voidaan tehdä, kuten muutkin mielialalääkkeet. Koska ei ole "pakollinen", ihminen selviää ilmankin, mutta epilepsian kans ei pärjää ilman ja siksi käytetään. Tämähän koskee kaikkia lääkkeitä; jos lääke on pakollinen äidin terveyden takia niin silloin käytetään.
Täs nyt jotain. Vaikka aloittajaa ei enää nyt koske niin jos joku saa tästä tietoa esim. Kun googlettaa asiasta.