epäilykset ahdistaa

[minä vaan]

Hei! Olen jo lähes puoli vuotta seurustellut miehen kanssa johon olen kovasti ihastunut mutta suhde on ollut aika myrskyisää ja luottamuspula on vaivannut molempia heti suhteen alusta lähtien. Minun kohdallani se on muodostunut jo ongelmaksi koska epäilen häntä jatkuvasti ja yritän etsiä jotain todisteita siitä että hän pettää minua jatkuvasti. Mies alkaa olemaan jo hyvin kypsä käytökseeni ja oleme useaan otteeseen jutelleet ja riidelleen asiasta. Asia ahdistaa myös minua tavattomasti koska päähäni ei mahdu juuri muita ajatuksia kun millon ja miten hän pettää ja miten saisin sen selville, sairasta.
Luottamuspula minun puoleltani kumpuaa siitä että mieheni käytös on usein minun mielestäni epäilyttävää mutta hänelle ihan normaalia. Seurustelun alkuaikoina kävi myös ilmi että hän piti esim. treffi-ilmoitusta netissä vaikka seurustelimme mutta hänelle se kuulemma oli vain ajanvietettä eikä hän ole minua omien sanojensa mukaan koskaan pettänyt. Epäilyjäni ei helpota tieto siitä että hän on kertonut että ei ole kaikissa suhteissaan ollut kovin uskollinen ja myöskin pyöritellyt useampia ""hoitoja"" yhtäaikaa. Miten nyt voin saada luottamuksen tähän mieheen? Miten voin tietää onko hän todella tosissaan minun kanssani niin kun hän väittää vai olenko mitä yksi hänen pyörittämistään naisista???
Ahdistaa jo kun ei luottamusta synny.
Tämä mies on kuitenkin myös mustasukkainen minusta ja menoistani ja myös hän epäilee välillä onko minulla joku toinen mutta se ei aiheuta meidän suhteessa mittavia ongelmia. Monesta asia varmasti kuulostaa selkeeltä että ota ja jätä jos ei luottamusta tähän mennessä ole syntynyt, mutta mikäs teet kun toisesta niin kovasti välittää ja hänen seuraassaan viihtyy.
kokemuksia?

 

[Niinaliina]

Kuules! Ensinnäkin lopetat sen riitelyn hänen kanssaan välittömästi. Jos toinen ei ole uskollinen, niin mitä siinä kiukuttelukaan sitten auttaa, teet vain itsestäsi idiootin hänen silmissään, jolloin 100% varmasti pettää jos on vähänkin sen luonteinen.

Ei noita miehiä kiristämällä pidetä kotona, eikä kyttäämällä.

En minäkään ruikuta miehelle kuin ääritapauksissa, mieluummin tarkkailen hiljaisuudessa ja jos aihetta ei ilmaannukaan niin eipähän ole poltettu siltoja takana.

Ja kyllä; on ollut meilläkin treffi-ilmoitukset netissä ja sen sellaista.

Ja koskaan et voi tietää sataprosenttisesti, että onko mies vain miehekkäistä syistä hiljaa ja salaperäinen, poissaoleva, vai muisteleeko hän todella parhaillaan selkäsi takana tekemiään panoreissuja. Ei kannata yliarvioida omia ajatuksenlukutaitojaan.

Toiseen on vain pakko luottaa jos meinaa yhdessä elää, ja alkaa sitten räyhäämään kun on jotain konkreettista , jos sittenkään. Kuten jo sanoinkin, ei se riitely varsinkaan mitään auta. Ilmaiset vain kiukkusi ja se on hetken helpotus, sanoja vain ei saa takaisin ja kyllä siihen toinen äkkiä tympääntyy.

Perkeleenkö sille mahtaa jos ukko on mennäkseen. Laita nyt vaikka oma ilmoitus sinne treffipalstalle, ja lueskele miesten vastauksia, näet itsekin onko siitä hupia vai ei, ja minkälaista.

 

[Niinaliina]

Vielä lisäisin tiukan tilityksen jälkeen, että ymmärrän kyllä sen miltä sinusta tuntuu, ei se niin helppoa ole aina itselläkään ollut.

Olenpahan vain huomannut, että se mustasukkaisuus liittyy enimmäkseen siihen, että ei ole tarpeeksi vielä näyttöä siitä että toinen rakastaa..eli näitä arjen pieniä tekoja. Kun nainen kokee olevansa saamapuolella, nin alkaa useimmiten etsiä syitä pettämisestä tms.

Siksi kannattaa hillitä hilunsa ja lähestyä asiaa siltä toiselta puolelta: mitä MINÄ voin tehdä ollakseni sellainen puoliso ettei tarvitse vieraissa norkoilla..jos se ei miestä estä pettämästä niin ainakin tietää sitten tehneensä kaiken minkä voi, ja paljon paremmalla itseluottamuksella suunnata tulevaisuuteen jos ero tulee.