Kauanko miehes on ollut puhtaana? Retkahduksen riski on aina olemassa, mutta ne pystyy minimoimaan sitä paremmin, mitä paremmin on tietoinen omasta retkahduksen kaavastaan. Itsekusetus on valitettavan helppoa kun addikti uskoo itsekin siihen, ja koska siihen uskoo itse, myös valehtelu puolisolle on varsin vakuuttavaa. Ja puoliso monesti itsekin haluaisi uskoa niihin valheisiin, mieluummin kuin kohdata uuvuttava totuus siitä että taas sadannen kerran on asiat päin vittua.Minun "mieheni" on narkomaani. En sano entinen, koska hän on vasta pääsemässä irti. Enkä sano mieheni, koska meistä ei perhettä tule ennen kuin on entinen. Anteeksi että tungen ketjuusi. Mutta mitä mieltä te olette, voiko hänestä yhä tulla isä 1.5v lapselleen? Itse toivon niin. En tiedä mikä hämmentää, koska hän ei ole retkahtanut. Taustalla vakava masennus johon saa parhaillaan hoitoa.
Onko hän kaikille jatkossa "narkkari-isä", kiusataanko meitä turhilla ls-ilmoituksilla, millaiset seula-ajat on edessä ja ennenkaikkea, kestämmekö tätä prosessia saada miehestä isä..
Mun mielestä ne jotka tässä vaatii kertomaan kertoo sitten lapsilleen kaikki mitä on joskus tehnyt. Jokainen on joskus tehnyt jotain sellasta mitä häpeää ja mitään muuta et saa kun haittaa kertomalla.
Minun "mieheni" on narkomaani. En sano entinen, koska hän on vasta pääsemässä irti. Enkä sano mieheni, koska meistä ei perhettä tule ennen kuin on entinen. Anteeksi että tungen ketjuusi. Mutta mitä mieltä te olette, voiko hänestä yhä tulla isä 1.5v lapselleen? Itse toivon niin. En tiedä mikä hämmentää, koska hän ei ole retkahtanut. Taustalla vakava masennus johon saa parhaillaan hoitoa.
Onko hän kaikille jatkossa "narkkari-isä", kiusataanko meitä turhilla ls-ilmoituksilla, millaiset seula-ajat on edessä ja ennenkaikkea, kestämmekö tätä prosessia saada miehestä isä..
Hirmuisen tuttua, se vahva ote, ja kaipaus, vaikka toinen on millainen hyvänsä.Mies on taas ottanut otetta elämästäni, aivan niinkuin ennenkin, kunnes lähdin turvakotiin. Tavallaan kaipaan häntä silti vierelleni kokoajan.... Elämä menee sumussa mutta ehkä pian tulee jotain ratkaisuja. Mies on ollut vasta muutaman kuukauden kuivilla. Ja minä intoilin liikaa. Ei huumeriippuvaisten pään sisään vaan pääse tavallinen tallaaja. Satuttaa
Musta tää sun kuvailema mies kuulostaa (myös) narsistilta. Olen tuntenut itsekin miehen, joka on sekä narsisti että narkomaani. Narsistien uhrien tuki ry tarjoaa tukea.Nämä sanat: "Aika sen vain näyttää, mutta älä anna miehesi haavoittaa sinua ja älä turhaan heitä omaa elämääsi hukkaan, jos hänellä ei ole tahtoa lopettaa. Voimia sinullekkin sinne <3" saa minut tajuamaan, että ansaitsen parempaa. Mies on taas ottanut otetta elämästäni, aivan niinkuin ennenkin, kunnes lähdin turvakotiin. Tavallaan kaipaan häntä silti vierelleni kokoajan.... Elämä menee sumussa mutta ehkä pian tulee jotain ratkaisuja. Mies on ollut vasta muutaman kuukauden kuivilla. Ja minä intoilin liikaa. Ei huumeriippuvaisten pään sisään vaan pääse tavallinen tallaaja. Satuttaa
Aika nopsaan tehty diagnoosi. Addikteilla on melkeinpä aina narsistisia piirteitä, koska riippuvuudet menee aivan kaiken edelle. Ihan jokaisen ihmisen, perheen, kaiken.Musta tää sun kuvailema mies kuulostaa (myös) narsistilta. Olen tuntenut itsekin miehen, joka on sekä narsisti että narkomaani. Narsistien uhrien tuki ry tarjoaa tukea.
Hei! Haluaisin saada erilaisia näkökantoja/mielipiteitä teiltä ihmisiltä mitä tämä aihealue teissä herättää. Minun tapauksessani olin korvaushoidossa raskaana ja jatkoin sitä lapseni synnyttyäkin, tosin nyt olen sen lopettanut. Kantamani syyllisyys on aiheellista, mutta tekeekö tämä asia minusta sen huonompaa äitiä kuin muista? Korvaushoitoon siis pääsin vasta, kun olin jo melko pitkällä raskaana.
Alusta asti olin lapseni kanssa kotona enkä joutunut mihinkään turvakotiin tai muuhun. Tietenkin A-klinikalla käyn tiheään ja seulatkin silloin tällöin otetaan. Avoimesti senkin myönnän, että päivittäin päässä pyörii, että jospas sitä sais ainetta suoneen ym. Nämä ajatukset on erittäin ahdistavia.
Mikä minussa on vialla? Miksi ajattelen jotain tälläistä, kun minulla on mailman ihanin lapsi vieressä.
Aion taistella silti tätä asiaa vastaan, koska haluan antaa ihan niin kuin muutkin äidit lapselleni parhaan mahdollisen elämän. Päässä pyörii sekin, että mitä jos lapsi saa ja pitääkö lapsen saadakkin tietää äidin rankka tausta, kun on tarpeeksi vanha sen ymmärtämään?