ensimmäinen affiktikohtaus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tepi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tepi

Vieras
Haluaisin vähän tieota affiktikohtauksista. Meidän poika,1v2kk,sai aivan hirmu raivokohtauksen illalla, juuri syödessä iltapalaa. Rupesi väsyneenä kiukuttelemaan ja itkemään, ja ei tullu loppua vaikka syliin otin, meni aivan siniseksi ja ei hengittänyt, oli jo velttona, sitten alkoi rauhoittua ja veti henkeä. Luulin jo,että leipää oli vetänyt henkeen, mutta ei kyllä tuon jälkeen kakostellut ja vähän ajan päästä jo touhuili ja hymyilikin. Mä olin aivan paniikissa, joten mitä neuvoja tollaisiin kohtauksiin. Pitääkö käyttää tutkimuksissa?Mitä tossa tilanteessa on parasta tehdä? Voiko lapsi satuttaa itseensä? Neuvoja kaivataan!
 
Meillä esikoinen sain myös parivuotiaana muutaman kohtauksen, raivosi joistain asioista niin, että jännittyi taaksepäin kaarelle kunnes jähmettyi ja alkoi sinertää, huulista ensiksi. Sitten kohta veti henkeä ja lysähti veltoksi. Ensimmäsen kerran jälkeen (illalla hampaanpesun yhteydessä) en uskaltanut laittaa omaan sänkyynsä nukkumaan, mutta neuvolassa sanoivat että se on vaan hetkellinen kohtaus joka ohimennessään on siis ohi. En tiedä huomasiko lapsi edes itse sitä, mutta tottakai minä säikähdin. Oman mielenrauhan vuoksi kannaattaa jutella esim neuvolassa.
 
Minun veljeni lapsi kanssa raivostuessaan saa samanlaisen "kohtauksen". Ovat ihan vaarattomia. Lääkärin neuvo näihin oli että ulos kylmään tai vettä päälle. Jos kovasti huolestuttaa niin ainahan voi neuvolassa jutella, mutta ihan vaarattomia ovat ja eiköhän nuo mene ohi iän myötä :)
 
meillä kans ollut noita tikahtumiskohtauksia 1 vee eteenpäin... nyt vaan huolestuttaa kun ne kerta kerran jälkeen alkaa olemaan ainavaan voimakkaampia ja voimakkaampia. ja välillä on jaksoja, että tulee päivittäin...

eilen taaas neidillä jostain syystä napsahti ja lopputulos oli aika karmeaa katsottavaa. ...kaarelle ja kouristi kauttaaltaan sinisenä. kun taju meni pyörähtivät silmat päässä ja jäi hetkeksi velttona lojumaan, kunnes automaattisesti veti henkeä ja alkoi haukkomaan ja huutamaan. ja sitten alkoi oksentamaan kovasti. kyllä oli tosi poikki ton jälkeen...

soitin täs yks päivä neuvolaan ja siellä olivat huolissaan asiasta...ja antoivat nyt varhennetusti lääkärin 1,5v tarkastukseen ajan.

tiedän että "vaarattomia" ja ohimeneviä ... mutta olen kuullut/lukenut että joskus ääritapauksessa lapsi voi mennä jopa elottomaksi (ei hengitä/tunnu sykettä) ja tilanne vaatii elvyttämistä...onko kukaan asiasta enemmän tietoinen?!
 
Ensimmäinen lapseni sai pienenä ( n. 1-v. ) ollessaan lievästi kuumeinen pienen itkun jälkeen kohtauksen, jossa lysähti veltoksi, lakkasi hengittämästä ja alkoi sinertämään ( suun ympärys ja huulet ja silmäluomet )... Kerkesin kiidättää lapsen jo makuuhuoneen sängyltä olohuoneen lattialle ( olkkarissa enemmän tilaa ) ja meinasin jo aloitella elvytystä, kun lapsi sitten henkäisi kerran ja taas pitkä tauko hengityksessä ennenkuin sitten alkoi henki kulkemaan ( hengittämättä oleminen tuntui kestävän älyttömän kauna, tosin siinä tilanteessa ei aika-arviot ehkä kovin tarkkoja ole )...kohtauksen jälkeen lapsi itki vaimeasti ja silmät vedätti oikeaan ylänurkkaan, ei tajunnut puhetta tms. No, siinä vaiheessa olin jo sen verran kauhuissani, että en keksinyt muuta kuin soittaa ambulanssin paikalle ( pelkäsin, että kohtaus uusii tai kyseessä jokin äkillinen aivoperäinen ongelma ). No, lapsi oli melkoisen veltto vielä päivystykseen mentäessäkin, mutta rupesi sitten virkkumaan yllättävän nopeasti ja kohta jo pomppi tyytyväisenä sängyllä... ja itseäni nolotti kun tuntui, että ambulanssin tilaaminen oli reipasta ylireagointia...Mutta oli se sen verran kamala kokemus, että luulin, että lapsi tosissaan kuolee. Lri oli sitten sitä mieltä, että kyseessä luultavimmin affektikohtaus, mutta kehotti tarkkailemaan hengitystä seuraavan yön ajan ( oli kyllä valmis laittamaan keskussairaalaankin tarkkailtavaksi, jos meitä pelottaa lapsi kotiin viedä ). No, uskallettiin kuitenkin ottaa kotio tarkkailtavaksi, mutta voin todellakin kertoa, että sinä yönä ei meidän perheessä juurikään äippä ja iskä nukkunut ( eikä äippä uskaltanut tarkkailultaan nukkua monena seuraavanakaan yönä ). Onneksi kohtaus ei enää uusiutunut, mutta todella raju homma oli ja säikäytti meikäläisen perusteellisesti. :/
 
oho!
tuliko se siis kiukunpurkauksen jälkeen? aika mielenkiintoista...
olen kyllä kuullut, että nuo varsinaiset tikahtumiskohtaukset ovat usein tempperamenttisten lasten melk. jokaviikkoinen juttu. tietoa asiasta?!
 
Sama täällä.neiti on 11kk ja näitä kohtauksia tulee...hän ei kyllä mene sinikseksi mutta jäykistyy kaarelle ja hengitys katkoo.Nämä tulee juuri kiukunpurkauksissa ja suuttumuksessa...neuvolasta sanottiin että ovat vaarattomia eikä lapsi siihen kuole.Eivät saisi silti kestää yli 10minuuttia...niin neuvolan täti lupaililin tempperamenttista luonnetta ja se näkyy jo aika vahvasti.Noi kohtaukset silti aina pelästyttää ja toivon aina et ne menee nopeesti ohi.Ikävintä asiassa oli se että tää kohtaus tuli ensimmäistä kertaa mummolassa kun pieni oli tunnin ajan hoidossa ja mamma ja pappahan sätkyn sai ja luuli et tyttö kuolee!Tulipahan itsellekkin kiire tytön luo...mut kaikki hyvin,nyt osaa hoitoon viedessä varottaa,tosin ei oo ollu hoidossa sen jälkeen ja nyt lauantaina pitäs mennä ensimmäistä kertaa yökylään!!Hiukan jännittää!
 
kirjoittelinkin jo aijemmin ketjuun...nyt kävimme 1,5vee lääkärin tarkastuksessa...lääkäri ei ollut asiasta lainkaan huolissaan...tavanomaista tempperamenttisillä lapsilla ja melko yleistäkin. ohi menevää! :)
 

Yhteistyössä