Ensimmäistä lastaan yrittävät yli 35v

Onnittelut plussanneille :flower:

Olen ollut aika taka-alalla kirjoittelussa, kun jotenkin on viime viikot ja kuukaudet vain ollut voimat ja usko näihin hoitoihin loppu. Huomenna pitäisi päästä ensimmäiseen pas-siirtoon. Vatsassa juilii koko ajan ja pelkään, että menkat alkavat vaikka jarrua käytetty tähän passiin. Voiko olla että luget aiheuttavat munasarjoissa ja kohdussa tuntemuksia? Olen odotellut tätä siirtoa, koska 1 ivf tuoresiirto oli syyskuussa ja nyt vasta eka passi! Jotenkin toivoisi, että oma kroppa toimisi kuten kuuluisi, etteivät aina nämä hoidot lykkääntyisi.

 

Kiitos Sintu tsemppailusta, ja rutistus sinne! :heart:

Mitenkäs Pepposen siirto, tuliko yksi vai kaksi kyytiin? Pitkää pinnaa piinailuun!

Hieno juttu Jenksula, että tähystys meni hyvin ja kaikki on kunnossa. Ja tietty onnea tulevaan siirtoon! Mitäs muuten tykkäsit siitä Hiljaa toivotut dokkarista? Me miehen kanssa se katseltiin ja siitä osittain löysi tuttuja fiiliksiä -- mielenkiintoinen dokkari meille, kun lähipiirissä ei ole ketään, jota lapsettomuus olisi koskettanut.

Toivottavasti Moto pääsit siirtoon, tsempit piinapäiviin sinnekin.

Täällä viikko siirrosta ja fiilikset on välillä toiveikkaat ja välillä "ei-tästä-mitään-tuu". Eli tuttua juttua... Töissä on ollut ihan kamala viikko, joka on pitänyt välillä ajatukset kokonaan pois piinapäivistä, mutta toisaalta aiheuttanut stressiä ja sit sitä on huolettanut, että pilaako mun työstressi tämän yrityksen.. Mun lääkäri rauhoitteli mua siirron jälkeen, että nyt normaalisti eläen en kyllä oikein voi mitään tehdä mikä edistäisi tai estäisi raskauden alkamisen. Oon usein miettinyt tuota stressi-asiaa, että mikä sen todellinen vaikutus on just raskauden alkamiseen. Uskon, että raskas stressi aiheuttaa fyysisiä oireita, mutta sitten miettii että esim. sota-alueillakin naiset raskautuu siitä valtavasta stressistä ja pelosta huolimatta. No, mene ja tiedä -- joskus tuntuu, että nää raskautumiset on ihan henkimaailman juttuja! Oireita mulla on rintojen arkuus, mikä on ollut ennenkin ja johtuu tod.näk. lugeista, sekä muutaman kerran on tuntunut aika napakoita viiltoja alavatsalla (viimeksi eilen illalla), toivotaan nyt ettei ne enteile menkkoja... Vielä viikko jäljellä, huh.

 

Aurora73 En ihan alusta sitä nähny kun muistelin sen alkavan kympiltä. Oiskohan joku vartin verran jääny alusta pois. Ihan kiva oli kun ei meilläkään lähipiirissä oo ketään jolla olis vastaava tilanne tai ei kukaan oo ainakaan kertonu olevan. Eikä itsekään pahemmin oo asiasta puhuttu. Kaikista lähimmät tietää sitähän ei sit tiedä minne asti asia on kerenny kantautua.
Olisin toisaalta toivonu siihen ehkä useamman parin ja vähän tarkemmin sen mitä millonkin tehtiin ja kuinka kauan odotteluissa aina meni. Samaten vähän noista lääkkeiden sun muiden kustannuksista. Tuntuu vaan siltä, ihmiset kuvittelee tämän olevan pelkkien poliklinikka maksujen maksamisen jälkeen siinä. Sitten kun kertoo mitä pistokset yms maksaa kauhistellaan kuinka te nyt noin kalliita lääkkeitä ostatte. No varmaan siks kun on vähän pakko jos mielii edes toivoa onnistuvansa. Mutta kaikkinen ihan hyvä ohjelma, varmasti kuitenkin avas vähän muidenkin ihmisten silmiä ettei se niin vaan käykään kun peittoa vaan tarpeeks heiluttaa. Ja toden totta tuttuja tuntemuksia ja ajatuksia oli. Varsinkin se 'miks pitää olla viallinen' käy useinkin omassakin mielessä. Ja paljon siitä sai taas uskoa ja toivoa omallekin kohdalle, kyllä mekin vielä joku kaunis päivä saadaan se oma nyytti

 

Auroratsemppiä myös sinne. Itse asiassa luin jostain palstalta eilen, että näissä hoidoissa
ei pitäisi olla vaikutusta stressaako vai ei. Joku lääkäri oli sanonut, että jos stressi
vaikuttaisi, kukaan ei raskautuisi hoidoissa
Alkio siirreettiin, mutta järkytys oli aikamoinen, kun kuultiin että kaikki 6 piti sulattaa ja vain
yksi selviytyi. Nyt en oikein tiedä miten suhtautua. Ensi viikolla pitää soittaa klinikalle,
mahdollisesta uudesta hoidosta joka aloitetaan heti, jos tämä alkio ei kiinnity.

 

Heissan!
Eilen oli toinen verikoe ja nyt arvo oli jo alle 1. Eli kroppa puhdistuu...
Seuraava hoito meillä menee syksyyn, on nimittäin vähän ruuhkaa!
Sinne asti täytyy yrittää luomusti! Ja koko ajan toivoo et se tärppäis, ku yrittihän
toi hoitolainenkin tarttua! Tsemppiä kaikille hoitolaisille, piinailijoille ja plussanneille!!

 

Pääsenkö joukkoonne? Olen 38-v ensimmäistä lasta rouva. Syynä tähän myöhäisyyteen on se, että vasta kun olen löytänyt elämänkumppanin 1,5 vuotta sitten, haluamme yhdessä lapsen. Lapsi on ollut tervetullut yli vuoden. Viime kesänä menimme naimisiin, mies on vuosikymmenen nuorempi.

Ikä painaa päälle ja surullista on myöntää tosiasia, jonka kyllä olemme tiedostaneet kyllä alusta asti, myös mies. Aikaa ei ole liikaa ja mahdollisuudet pienenevät koko ajan. Itselleni pukkasi nyt ensimmäinen kriisi asiasta. Aikaisemmin en ole antanut itseni murehtia liikaa. Olen vasta hakemassa tietoa lapsettomuustutkimuksista- ja hoidoista. Kunpa ei olisi niin kiire iän takia!

Mielessä kummittelee monia asioita ja haluankin mahdollisimman paljon tietoa ja kokemuksia lapsettomuushoidoista, että ainakin tiedän mihin ryhdyn tai tietenkin ryhdymme. Voihan olla mahdollista, että tutkimuksissa nousee silta heti pystyyn eikä tarvitse edes miettiä koko hoitoja. Minä itse olen tällä hetkellä siinä LUULOSSA, että IKÄNI vuoksi tarvitsisin apua hedelmällisyyteeni. Juuri tällä hetkellä olen hyvin pessimistinen ja masentunut. Tämä olotila on ollut päällä vasta vähän aikaa ja siitä pitäisi päästä pois! Tiedän, että on tyhmää jo ennen tutkimuksia ja mahdollisia hoitoja olla maansa myynyt, mutta oma olotila on nyt sellainen, että eihän ne hoidotkaan kuitenkaan auttaisia, kannattaako mennä itseään rääkkäämään?!

Meillä on ollut tuota yritystä sen verran "vähän" aikaa, että tuntuu typerältä valittaa, mutta jonkun kriisin kautta tässä kai on pakko edetä. Toisaalta tähän asti en ole toivonut liikoja, mutta jossain vaiheessa täytyy tehdä päätös, että antaako kaiken tapahtua, jos luoja suo ja tyytyä siihen, jos ei suokaan vai alkaako aktiiviseksi? Usko luomuraskauteen on tällä hetkellä ihan nollassa. Hoidot ja niiden epäonnistuminen toisaalta pelottaa myös. mihin uskallan lähteä mukaan? Tällaista minulla. HUOH!

Tosi paljon muuten onnea plussanneille! Ja voimia muille yrittäjille ja piinailijoille!

 

Olen siis ensimmäistä lasta YRITTÄVÄ rouva

 

Hei naiset....

Vuoto alkoi jo perjantaina, eli eipä onnistunut tämäkään kerta. :'( Aika palasina olen kyllä. Ei ole aikaisemmin vuoto tullut lugejen läpi. Nyt jotenkin ihan älytön pelkotila siitä, että musta ei ikinä tuu äitiä. 39 vuotta pärähtää mittariin ihan just ja tunnen itseni niin vanhaksi ja epäonnistuneeksi. Voi huokaus. Tarvii taas keräillä itseään kokoon ja miettiä mitä seuraavaksi. Pakkasessa on kolme alkiota, mutta nyt tarvitsen kyllä pienen paussin näistä hommista, en halua lykätä mitään ylimääräistä hormonia kroppaani just nyt. Se vyöhyketerapia mulla pyörii mielessä, että pitäiskö sitä kokeilla. Eipä siitä varmaan haittaa ainakaan ole.

Moto, kurja juttu, että noin monta alkiota ei selvinnytkään sulatuksesta...nyt isot tsemppaukset sille siirretylle alulle -- eihän se raskaus tosiaan muuta tarvitse kuin sen yhden onnistuneen. db!

Tervetuloa Höpsötin. Tuttu tarina sulla, miksi aiemmin ei lasta ole yritetty. Mun eka liitto kaatui siihen, että mies ei halunnutkaan lapsia ja nykyisen kultani löysin vasta 34-vuotiaana. Meidän naisten elämään mahtuu niin paljon...kaikilla meillä ei elämä mee niin, että olisi voinut 2kymppisenä hankkia perheen. Tuosta mun alun purkauksesta ei sit kannata hoitojen suhteen lannistua: lukemattomat naiset saa apua näistä hoidoista. Tällä palstalla 4 plussaa tammi/helmikuun aikana! Suosittelen lämpimästi lääkärikäyntiä lapsettomuusklinikalla; useimmiten nämä hoidot tuovat tullessaan toivoa, eikä lapsettomuustuomiota.

 

Aurora, olen samaa vuosimallia kuin sinä. Varaan ajan tutkimuksiin ensi viikolla, ehkäpä jo huomenna. Tehdäänkö ultratutkimukset ja munajohtimien aukiolo missä vaiheessa kiertoa ? Yksityiselle olen menossa. Jotenkin en edes jaksa ajatella mitään jonotuksia, vaikka missään yltäkylläisyydessä ei eletä.

 

Voi Aurora! Pahoitteluni! Minulla on myös 2 kertaa alkanut kuukit Lugejen/Lutinuksen läpi. Eipä paljon naurata siinä kohtaa, ei. Voimia teille! Minä olen vuotta vanhempaa vuosikertaa, joten samoja ajatuksia täälläkin on pyöritetty. Ei ole elämä mennyt kuin elokuvissa, joten nyt on yritettävä se, mitä pystyy, ettei tarvitse 5 vuoden päästä jossitella ja surkutella.

Se täytyy sanoa, kun nyt on menossa 1. pas luonnolliseen kiertoon, että olo on ihanan normaali! Itsekseni mietin, että voiko joku hoito olla menossa, kun ei maha ole turvoksissa ja liikkeessä arka, eikä rinnat kärsi kävelyn tärähtelystä, kuten minulla on stimulaatioissa ollut. Jotenkin uskomattoman kevyt olo. En osaa paremmmin selittää. Tiedä sitten, miten tässä käy.

 

Olen jo hieman paremmalla mielellä. Puhuin mieheni kanssa ja hän löysi juuri oikeat sanat.:heart: Itkutkin tuli ihan tarpeeseen. Onhan meillä sentään toisemme.

Minä olen aloittanut tässä projektissani ruokavaliomuutokset, colat ja limut, ed:t pois (niitä meni ihan liikaa), rasvaton maito siniseen, foolihappoa lisänä, kahvia ainoastaan kuppi aamulla. En polta enkä juuri alkoakaan käytä. Nämä nyt aluksi. Tosin mietin, miten nämä sitten vaikuttaakaan. Naapurin kolmekasi täysdeeku-rouva huomasi muutama vuosi sitten olevansa yllättäen kuudennella kuulla raskaana: / Onneksi on terve lapsi, joka kyllä ansaitsisi paremmat vanhemmat Joillekin sitä sitten sattuu iästä ja elintavoista huolimatta.

 

Höpsötin varasi ajan lapsettomuusklinikalle tutkimuksiin ja sai ajan jo 15.2.2012. Yllättävän nopeaa touhua =)

 

Ihanaa Pepponen, että sulla on kevynen fiilis, toivottavasti se tarkoittaa juuri sitä parasta tulosta. Tsempit sinne odotteluun.

Hieno juttu Höpsötin, että juttelitte miehesi kanssa ja varasit ajan lääkärille. Siitä se lähtee. Itsekin oon yksityisellä puolella ja siellä etenee hommat vauhdilla. Mun muistaakseni se aukiolotutkimus kun mulle tehtiin, niin kiertopäivällä ei ollut väliä...? Voin olla väärässäkin, mutta semmonen muistikuva mulla on. Tuleeks sun mies mukaan ekalle käynnile (joka on siis lähinnä juttelua ja tilanteen kartoitusta)?

Mua jotenkin ahdistaa nyt suhteettoman paljon tää hoidon epäonnistuminen.. nyt se todellinen pelkotila iski lopullisesta lapsettomuudesta. Mua pelottaa ja ahdistaa jotenkin ihan kauheesti, ettei tästä tulekaan ikinä mitään. Että ne ihmeet tapahtuu aina muille, ei meille. Mulla on huomenna jutusteluaika mun lääkärin kanssa ja ajattelin pyytää lähetettä sen amh(olikohan se tämän niminen..?) arvon mittaukseen. Eli mistä näkee about mikä sen munasolureservin tilanne mahdollisesti on. Mun tarvii tietää onko mulla vielä vähän aikaa vai aletaanko elämään viimesiä aikoja tän perheen lisäyksen suhteen. Paniikki on tainnut iskeä ensi viikon syntymäpäivän takia, sekä sen toisen lääkärin sanat jäivät kyllä kummittelemaan mieleen.. Kai mä tästä nousen taas, onneksi tuo mun maailman ihanin mies jaksaa tukea ja hoitaa optimismin meidän taloudessa. :heart:

 

Heippa mitäs teille kuuluu ?
Onnea plussanneille ja tsemppiä kaikille !
Jotakin uutta miun tilanteessa, kävin tänään lääkärissä, huomenna aloitan verensokeri
ja verenpainelääkityksen ja lääkäri epäili nyt myös aivolisäkkeen kasvainta, koska maito-
hormooni on korkealla ja moni oire sopisi siihen.
Nämä ongelmat saattaa sitten olla syynä lapsettomuuteen.
Lääkäri lähettää kyssille lähetten pään tutkimuksiin.
Sitten tässä vaan joutuu odottelemaan lisätietoja.
Alkaa pikkuhiljaa masentamaan tämä, aina tulee jotain uutta ongelmaa. :'(
Tekisi mieli purskahtaa kohta itkuun.

Tsemppiä ja parempaa onnea teille.

 

Toivon sydömestäni, että me kaikki saamme sen oman vaavin. Aurora ja Kais :hug: Klinikalle, minne minä menen, siellä tehdään käsittääkseni ultra jo ensikäynnillä ja miehen siemennestenäytteenkin voi kai jättää jo aluksi.

 

Höpsötin kerrohan huomenna kuulumiset, kun menette ensikäynnille. Miellyttävää käyntiä teille!

 

Pepponen, Höpsötin kuittaa ja raportoi sitten illalla . Jännittää :O

 

Höpsötin raportoi lyhyesti: kp 11, kohdun limakalvo 11 mm, kohdun sisällä 8 mm polyyppi, vasen munasarja normaali, johtofollikkeli 17 mm. Munajohtimien aukiolotutkimuksessa molemmat tuubat auki. Sekin tehtiin heti, kun kinusin Oikeaa munasarjaa ei sitten löytynyt lainkaan !!! Tälle kierrolle luomusiemmennys ja sitten seuraavaan kiertoon INS (noin12.3), jos miehen näyte on normaali, johon minulle myös clomit. Mies ruikkasi myös näytteen samalla reissulla. Tulokset spermanäytteestä saa vasta 2 viikon kuluttua ja viikko 9 klinikka on kiinni eli menee jonkun aikaa siitä tiedosta. Olis ollut parempi, jos olisi tuo spermanäyte ollut valmiina, mutta onnex saatiin näinkin paljon aikaiseksi, kun klinikalle on kuitenkin matkaa.

 

Tehän pistitte tuulemaan Höpsötin! Hyvä juttu! =) Monta asiaa on jo selvitetty tai aloitettu tutkimaan. Tästä se lähtee ja toivottavasti hoidot purevat pian. Eikö ole helpompi olo, kun jotain on jo tehty/tutkittu eikä tarvitse vain yksin asioita pähkäillä?

 

pepponen, todella mukavaa oli saada asiat noin nopeasti vauhtiin Askarruttaa vain tuo polyyppi : /. Ei kuulemma tarvitse poistaa, mutta sen se voi poistaa??!! Sitten toista munasarjaa ei löytynyt lainkaan. Sille tosin syynä on tod.näk. aiempi munasarjankiertymä, joka aukaistiin poistamatta munasarjaa. Mutta kiertymän seurauksena todennäköisesti surkastunut toimimattomaksi. Leikkausta viivyteltiin tolkuttoman pitkään, vaikka olin kauheissa tuskissa kaksi päivää .

Plussapuhureita sinulle, pepponen, koko sydämestä :heart:!!!

 

Tähystyksestä kaks viikkoa... jo kylläpä aika meni ihmeen nopessti vaikka tuntu, että menee ikuisuus ennenku voin ees terot alottaa. Tänään olikin sit eka nappi. Toivottavasti kaik menee nyt niinkun kuuluis ja päästäis ens kuussa jännäämään pakkasukkojen sulatuksesta selviämistä ja vielä piinailemaankin

 

Täällä vietetään pp8 ja kaikki tuntemukset ovat kadonneet. Viime to oli siirto ja kaikenlaisia vatsaoireita oli keskiviikkoon asti, mutta nyt eilen ja tänään on ihan ok olo. Nyt iski taas tappiofiilis. Testailin piruuttani tänä aamuna ja negahan se oli. Tiedättekö te, koska voisi aikaisintaan testata plussan??
Jenksula tsemppiä passiin
Höpsötin kiva, että olette saaneet hoidot alkuun oikein rytänällä
Kais voimia sinulle Olen itsekkin kokenut tässä vuoden aikana paljon vastoinkäymisiä ja tiedän miten ne masentavat... Toisaalta mies koittaa aina piristää mua sanomalla, että asiat kuitenkin etenevät. Nyt sinullakin on selvinnyt juttuja, vaikka eivät kivoja mutta asiat etenevät kuitenkin... Tsemppiä!

 

Moto76 Millonka sulla on testipäivä? Lisään sut piinailijoihin. =)

 

Sintu testipäivä on torstaina 23.2.
ON oireet tuntuvat loppuneet kokonaan, mitä nyt välillä munasarjoissa nippailee... tein taas tänään testin, jos se nega ei sitten tuntuisi niin pahalta torstaina. Jotenkin tuntuu nyt vain niin raskaalta ja uusi hoitokin alkaa sitten heti reilun viikon päästä. Toisaalta hyvä, että asiat etenevät sitten joka tapauksessa kun ei se hoitojen odottaminenkaan mitään herkkua ole!

 

Heippa tähänkin ketjuun, mahtuuko mukaan?

Olen kirjoitellut tuolla IVF-hoitoja syksyllä/talvella aloittelevat porukassa, mutta bongasin täältä Moton jonka kanssa mennään samalla testipäivällä.

Hieman taustaa: minä 36, mies kohta 34. Vauvahaaveita reilu 4 vuotta takana. Kokeiltu Clomit x 7, Femarit x 3, Puregon+Pregnyl kierto ja nyt eka IVF siirto tehty 9.2. Selittämättömiä ollaan, eikä tästä ekasta jäänyt ensimmäistäkään alkiota pakkaseen

Tosiaan pp9 täällä menossa ja tänä aamuna Lugeja laittaessa huomasin vaaleanpunaista limatuhrua :/ Ajattelin jo että nyt ne menkat sieltä tulee, mutta vainoharhaisesta vessassa juoksusta huolimatta ei ole lisää näkynyt. Testin menin myös tekaisemaan, vaikka vannoin etten testaa ennen pp10, mutta nythän jo melkein on se päivä
Negaahan se näytti, täysin tyylipuhdasta. Eilisestä saakka aivan menkkafiilikset, helvetillinen päänsärky ja alamahanippailut. Tosin jonkinlainen yskäkin vaivaa että ota nyt selvää mistä nämä oireet tulee.
Huoh, odottavan aika on pitkä.

Tsemppiä kaikille tasapuolisesti missä vaiheessa olettekin
ja mukava kun meille ns. "vanhoille" esikon toivojille on oma ketju