Huh, Kimalle on joutunut elämään varsin jännittäviä hetkiä. Vuodot eivät varmasti ole mukavia yllätyksiä edes kotimaassa saatikka reissussa, varsinkin jos kotiin paluusi on nyt vaarassa... Toivottavasti saat luvan matkustaa kotiin.
Kata olet myös "tuhruttelun uhri". Hieno juttu, että ultra on huomenna ja olet pystynyt olemaan levollisin mielin. Juuri työkaveri kertoi, miten hänellä on molemmissa raskauksissaan ollut hematooma ja aika paljon vuotoja, minkä johdosta raskauksia seurattiin (ultrattiin) tavallista tarkemmin ja useammin.
Palstahiljaisuudesta, kun tuntuu, että itsellä ei tapahdu mitään, niin ei tule juuri kirjoiteltua, vaikka päivittäin käyn katsomassa, onko tänne tullut jotain uutta ja jos on, niin tietenkin lukemassa. Toisten pinolaisten kuulumiset kiinnostavat kyllä. Mutta kuten sanoin, niin itsellä ei ole mitään ihmeitä nyt ollut. Päivä kerrallaan eletään. No, varasin 4d-ultran, kun rakenneultran kuvat/kohteet olivat turhan yksityiskohtaisia (tyyliin aortan haarat, munuaisallas), me haluaisimme nähdä vauvan kokonaisuutena. Ja nähdä, että kaikki on hyvin, varsinkin, kun en edelleenkään liikkeitä tunne, ehkä jotain kuplintaa korkeintaan (istukka etuseinämässä). Tämä ultra on ensi viikolla. Samoin ajattelin ensi viikolla hyödyntää asiakasomistajapäivät ja ostaa jotain vauvalle (esim. kylpyamme, tuttipulloja ja muuta vastaavaa). Ja kuten Rena kirjoitti, niin aina odottaa jotakin etappia, nyt sitä, että vauvaa yritettäisiin pitää hengissä, jos nyt sattuisi syntymään/vauvalla olisi jotkut mahdollisuudet selvitä. Ja onhan sekin olevinaan itselle joku saavutus, kun tiettyjen viikkojen jälkeen ohjataan ottamaan yhteyttä synnytyspuolelle eikä päivystykseen, jos jotain tapahtuisi...
Tällä viikolla sain neuvolasta Kelan paperit, jotka toimitin eteen päin. Ehkäpä äitiyspakkaus tulee nopeasti ja osaltaan konkretisoi tätä odotusta lisää. Mahaa ei ystäväni sanoin enää todellakaan piilotella, eli onhan tämä konkreettista siltä osin, mutta jotenkin ei ole...
pepponen 23+3