Y
yksinäinen
Vieras
Mies petti minua työkaverin kanssa muutama kuukausi sitten ja jäi kiinni.Riitelyn jä avioliitto neuvojan jälkeen ajattelin että kyllä kannattaa yrittää,mutta nyt tiedän että en voi.
Minulla on sen jälkeen ollut todella tyhjä olo ja en tunne miestäni kohtaan juuri mitään muuta kun vihaa.
Kylä luvattiin muuttua ja ottaa minunt huomioon paremmin ja minä lupasin olla enää nalkuttamatta ja huutamatta joka asiasta.Minä huusin silloin aikaisemmin omaa pahaa oloa kun toinen ei huomannut ja oli kylmä minua kohtaan.Hain sillä huomiota kun en enää muuten osannut ja en saanut vastakaikua hellyydellä.
Minun naisellisuus ja itsetunto meni viemäristä alas sillä kertaa kun mies jäi kiinni.Olen yrittänyt puhua siitä että minulla on paha olo mutta ei se näköjään toista kiinnoista.
En enää jkaksa.Minäkin haluan elää vielä ja haluan olla rakastettu.Haluan tuntea olevani nainen ja jotain arvokasta toiselle.En voi olla sitä nykyiselle miehelle.
Meillä on yksi lapsi ja sen takia olen antanut paljon anteeksi mutta nyt meidän mukula kysyi minulta että miksi en enää koskaa naura ja hymyile?En voi oikeaa syytä sanoa mutta lapsi on huomannut että minä olen surullinen.
Toivottavsti joskus vielä nauran ja hymyilen ja saan kokea onnen.
Minulla on sen jälkeen ollut todella tyhjä olo ja en tunne miestäni kohtaan juuri mitään muuta kun vihaa.
Kylä luvattiin muuttua ja ottaa minunt huomioon paremmin ja minä lupasin olla enää nalkuttamatta ja huutamatta joka asiasta.Minä huusin silloin aikaisemmin omaa pahaa oloa kun toinen ei huomannut ja oli kylmä minua kohtaan.Hain sillä huomiota kun en enää muuten osannut ja en saanut vastakaikua hellyydellä.
Minun naisellisuus ja itsetunto meni viemäristä alas sillä kertaa kun mies jäi kiinni.Olen yrittänyt puhua siitä että minulla on paha olo mutta ei se näköjään toista kiinnoista.
En enää jkaksa.Minäkin haluan elää vielä ja haluan olla rakastettu.Haluan tuntea olevani nainen ja jotain arvokasta toiselle.En voi olla sitä nykyiselle miehelle.
Meillä on yksi lapsi ja sen takia olen antanut paljon anteeksi mutta nyt meidän mukula kysyi minulta että miksi en enää koskaa naura ja hymyile?En voi oikeaa syytä sanoa mutta lapsi on huomannut että minä olen surullinen.
Toivottavsti joskus vielä nauran ja hymyilen ja saan kokea onnen.