Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-79:Alkuperäinen kirjoittaja ziggy:Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-79:Alkuperäinen kirjoittaja Ziggy:Alle kolmevuotias ei sosiaalisia kontaktia kaipaa muihin kuin äitiinsä, että se siitä selityksestä...
Älä puhu potaskaa. Lapsia on erilaisia. Mun likka on ollut erittäin pienestä asti sosiaalinen ja viihtynyt muiden lasten seurassa. Hän turhautuisi jos joutuisi olemaan vain mun tai isänsä kanssa.
Höpönlöpö, tyypillinen itselleuskottelufraasi. Yksivuotiaani kaipaa jo sosiaalisia kontakteja ja virikkeitä, joten harrastamme kaikenlaista.... hekoheko
En mä mitään puolustele vaan kerron kuinka asia on. Mun äitini joka on ollut yli 25 vuotta perhepäivähoitaja sanoi, että mun likka tarvitsee aivan selvästi seuraa ja siksi on hyvä olla hoidossa.
Turha tulla mulle aukomaan päätä asiasta josta et tiedä yhtään mitään. Kyllä oman lapseni tunnen ja tiedän mitä hän tarvitsee ja kaipaa. Että revi siitä :kieh:![]()
Alkuperäinen kirjoittaja Tianna:No eihän mihinkään ole varaa, jos ottaa lainoja ja tekee laskuja.
Alkuperäinen kirjoittaja HelmenTyttö:Alkuperäinen kirjoittaja Tianna:No eihän mihinkään ole varaa, jos ottaa lainoja ja tekee laskuja.
Ja kaikki ei oo niin mustavalkoista kuin eräät luulee...![]()
Alkuperäinen kirjoittaja äitylix2:Kaikki on valinnoista kiinni. Ja usein myös arvovalinnoista.
Itse menisin todennäköisesti töihin,vaikka nuorimmainen on "vasta" 1.5-vuotias,mutta kun jos työstä jää bensakulujen jälkeen hyvällä tuurilla käteen 200 euroa enemmän kuin kotona ollessa niin valintani on ehdottomasti kotona oleminen...vaikka välillä hermot meneekin =). Toki myös haluan olla läsnä ja nähdä pienten lasteni kasvun...mikä motivoi huonona hetkenä jaksamaan kotona "olemista".
Ja joku kirjoitti,että raha ratkaisee niin kyllähän se tietenkin siltä kuulostaa,että mennään toihin kun "pakko",vaikka totuus on ettei olla valmiita tinkimään elintasostaan...minusta totuus näillä "pakko" ihmisillä on kuitenkin se,etteivät yksinkertaisesti halua olla kotona lasten kanssa tai siis etteivät halua olla kotona 24 h...tarvitsevat siis työntekoa.
Mutta elämä on valintoja.
Alkuperäinen kirjoittaja Töllin Ruusa:Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-79:Alkuperäinen kirjoittaja Töllin Ruusa:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Mutta onko kaikilla tosiaan varaa? Miettikää, jos esim. vuokra on jo 500e, puhumattakaan muista menoista!
Pakkoko on asua niin kalliissa kämpässä?
Silloin on kyse arvovalinnoista, ei siitä, onko varaa.
No isommissa kaupungeissa on pienissäkin asunnoissa aika isot vuokrat...
Pakkoko on asua isossa kaupungissa?
Arvovalintoja.
Alkuperäinen kirjoittaja jenni87:Alkuperäinen kirjoittaja Töllin Ruusa:Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-79:Alkuperäinen kirjoittaja Töllin Ruusa:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Mutta onko kaikilla tosiaan varaa? Miettikää, jos esim. vuokra on jo 500e, puhumattakaan muista menoista!
Pakkoko on asua niin kalliissa kämpässä?
Silloin on kyse arvovalinnoista, ei siitä, onko varaa.
No isommissa kaupungeissa on pienissäkin asunnoissa aika isot vuokrat...
Pakkoko on asua isossa kaupungissa?
Arvovalintoja.
Ei aina. Jos muutettaisiin 20km päähän ( näin esimerkiksi ) mieheltä lähtisi työpaikka heti alta. Työ vaatii 2vkoa/kk ehdotonta läsnäoloa täällä kaupugissa missä asumme.
Voitaisiin tietysti muuttaa sinne perähikiälle ja asumiskustannukset olisivat pienemmät, mutta silloin joutuisimme sosiaalitoimiston asiakkaiksi.
Olisiko kannattavaa?
Alkuperäinen kirjoittaja jokotai:Alkuperäinen kirjoittaja Töllin Ruusa:Ihan varmasti on rahaa, jos halu hoitaa lapset kotona on suurempi kuin mitä halu tietyn tason kämppään, autoon, vaatteisiin, tai yleensä kuluttamiseen on.
Juuri näin!
Omasta halusta se on kiinni, ei mistään muusta
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja äitylix2:Kaikki on valinnoista kiinni. Ja usein myös arvovalinnoista.
Itse menisin todennäköisesti töihin,vaikka nuorimmainen on "vasta" 1.5-vuotias,mutta kun jos työstä jää bensakulujen jälkeen hyvällä tuurilla käteen 200 euroa enemmän kuin kotona ollessa niin valintani on ehdottomasti kotona oleminen...vaikka välillä hermot meneekin =). Toki myös haluan olla läsnä ja nähdä pienten lasteni kasvun...mikä motivoi huonona hetkenä jaksamaan kotona "olemista".
Ja joku kirjoitti,että raha ratkaisee niin kyllähän se tietenkin siltä kuulostaa,että mennään toihin kun "pakko",vaikka totuus on ettei olla valmiita tinkimään elintasostaan...minusta totuus näillä "pakko" ihmisillä on kuitenkin se,etteivät yksinkertaisesti halua olla kotona lasten kanssa tai siis etteivät halua olla kotona 24 h...tarvitsevat siis työntekoa.
Mutta elämä on valintoja.
Totta,elämä on valintoja.Työssäkäyvä voi olla myös läsnä lasten elämässä (katoaako vanhemmat lapsen elämästä jos ovat töissä? Ihmeellistä!).Lapsille tulee max 6h hoitopäiviä,kiitos joustavien työaikojen.Kiva kun talous on mallillaan,tykkään käydä töissä ja silti on aikaa perheelle![]()
Alkuperäinen kirjoittaja Tianna:Alkuperäinen kirjoittaja HelmenTyttö:Alkuperäinen kirjoittaja Tianna:No eihän mihinkään ole varaa, jos ottaa lainoja ja tekee laskuja.
Ja kaikki ei oo niin mustavalkoista kuin eräät luulee...![]()
Niin, no joillain on tietysti varaa ottaa lainoja ja tehdä laskuja, jos on vaikka jatkuvasti kasvavat tulot.