V
vieras
Vieras
Hoidan esikoistani kotona ja aikomukseni oli olla kotona ainakin siihen kuin tyttö on 2-vuotias. Olemme nyt aloitelleet puistossa käynnin ja vaikka viihdynkin lapsen kanssa kotona erinomaisesti, on puistossa toisten aikuisten käytös saanut minut miettimään uudelleen jaksanko kuitenkaan kotona kahta vuotta.
Olen varmaan liikkunut aika valikoidussa porukassa (fiksuja, koulutettuja, ystävällisiä, kohteliaita toiset huomioivia ystäviä), koska puistossa tuntuu törmäävän jos jonkinlaiseen tallaajaan, ja todella vaikea ymmärtää joitakin äitejä.
Esim. meillä tapahtunutta. Olimme puistossa tytön kanssa hiekkalaatikolla. Meillä oli omat hiekkalelut ja hiekkiksellä oli muutama jonkun unohtama auto ja lapio. Tyttöni leikki myös niillä leluilla (hiekkiksellä ei ollut muita lapsia). Ei todellakaan ollut aikomus viedä kotiimme niitä toisten jättämiä leluja mutta en nähnyt syytä kieltääkään tyttöä niillä leikkimästä sen aikaa kun olimme hiekkiksellä. Hetken päästä siihen tuli n. 5-6 v poika isoäitinsä (tai muun vanhemman sukulaisensa) kanssa. Olivat repuista yms päätellen matkalla johonkin harrastukseen eikä hiekkikselle leikkimään. Poika tuli ottamaan tytöltäni kädestä lelun ja sanoi että nämä on mun. Sanoin että joo, saadaanko me leikkiä niillä? Poika sanoi joo. Isoäiti oli kauempana eikä sanonut meille mitään. Sitten isoäiti sanoi kuuluvalla äänellä pojalle "Ei toisten leluilla saa leikkiä, ne on nimikoituja" "Ne on varastaneet sun lelut meidän pihasta, omassa pihassahan sä aina säilytät lelujasi." Olin vähän aikaa hoomoilasena ja huusin sitten isoäidin perään että nää oli kyllä tässä hiekkalaatikolla eikä olla haettu kenenkään pihasta. Isoäiti ei vastannut meille mutta mutisi pojalleen jotain "tuhmasta tädistä ja että ei saa ottaa toisen leluja" Olin vähän että just joo....
Just ton tyyppiset ihmiset jotenkin onnistuu pilaamaan multa koko ilon puistoilusta ja lapsen kanssa ulkona olosta. Tuntuu että täällä päin on useampiakin ton tyyppisiä ihmisiä. Tää nyt oli aika ääriesimerkki, ja varmaan lasten äidit ei kehtaakaan käyttäytyä noin, mutta joku kylässä oleva isoäiti (ei paikallinen) ehkä sitten purkaa angstejaan kun ajattelee ettei tunne meitä eikä tapaa enää uudelleen. Jäi vain tosi kelju olo noista kommenteista. En taida tuntea hiekkalaatikkomaailman sääntöjä ja tuntuu etten vain sovi siihen maailmaan...
Olen varmaan liikkunut aika valikoidussa porukassa (fiksuja, koulutettuja, ystävällisiä, kohteliaita toiset huomioivia ystäviä), koska puistossa tuntuu törmäävän jos jonkinlaiseen tallaajaan, ja todella vaikea ymmärtää joitakin äitejä.
Esim. meillä tapahtunutta. Olimme puistossa tytön kanssa hiekkalaatikolla. Meillä oli omat hiekkalelut ja hiekkiksellä oli muutama jonkun unohtama auto ja lapio. Tyttöni leikki myös niillä leluilla (hiekkiksellä ei ollut muita lapsia). Ei todellakaan ollut aikomus viedä kotiimme niitä toisten jättämiä leluja mutta en nähnyt syytä kieltääkään tyttöä niillä leikkimästä sen aikaa kun olimme hiekkiksellä. Hetken päästä siihen tuli n. 5-6 v poika isoäitinsä (tai muun vanhemman sukulaisensa) kanssa. Olivat repuista yms päätellen matkalla johonkin harrastukseen eikä hiekkikselle leikkimään. Poika tuli ottamaan tytöltäni kädestä lelun ja sanoi että nämä on mun. Sanoin että joo, saadaanko me leikkiä niillä? Poika sanoi joo. Isoäiti oli kauempana eikä sanonut meille mitään. Sitten isoäiti sanoi kuuluvalla äänellä pojalle "Ei toisten leluilla saa leikkiä, ne on nimikoituja" "Ne on varastaneet sun lelut meidän pihasta, omassa pihassahan sä aina säilytät lelujasi." Olin vähän aikaa hoomoilasena ja huusin sitten isoäidin perään että nää oli kyllä tässä hiekkalaatikolla eikä olla haettu kenenkään pihasta. Isoäiti ei vastannut meille mutta mutisi pojalleen jotain "tuhmasta tädistä ja että ei saa ottaa toisen leluja" Olin vähän että just joo....
Just ton tyyppiset ihmiset jotenkin onnistuu pilaamaan multa koko ilon puistoilusta ja lapsen kanssa ulkona olosta. Tuntuu että täällä päin on useampiakin ton tyyppisiä ihmisiä. Tää nyt oli aika ääriesimerkki, ja varmaan lasten äidit ei kehtaakaan käyttäytyä noin, mutta joku kylässä oleva isoäiti (ei paikallinen) ehkä sitten purkaa angstejaan kun ajattelee ettei tunne meitä eikä tapaa enää uudelleen. Jäi vain tosi kelju olo noista kommenteista. En taida tuntea hiekkalaatikkomaailman sääntöjä ja tuntuu etten vain sovi siihen maailmaan...