En pääse ikinä masennuksesta

[uu uu lintu]

En jaksa tätä hirveää olotilaa. Olen perfektionisti ja kaiken pitäisi olla täydellistä. Mies, koti, työ, lapset ja itse.
Masennun epätäydellisyydestä. Ja en oikein kestä arkea.
Nyt ollut töistä pois 6kk:tta ja tänään kävin työpaikalla. Nyt illalla taas iski masennus ja kaikki huonosti. Mikä mussa on vikana!! Kotona ei hyvä eikä töissä eikä suhteessa ja kotikin vääränlainen. =/

 

["hmm"]

No itse olen samanlainen. Mutta voi opetella elämään hetkessä ja riittämään. Tee jotain mistä tulee hyvä olo, itselle ja toisille. Unohda ulkoiset paineet.

 

[Oddsocks]

Tee asioita huonosti, ja katso miten käy. Yritä olla selittämättä, korvaamatta jen. huonosti tehtyä asiaa, vaan pure hammasta ja vie se läpi asti huonosti tehtynä. Tämä on ollut mulle hyvinkin suureksi avuksi. Omat standadit on niin korkealla, että käy yleensä ihan hyvin. Jumalattoman kiva ollut myöskin huomata, että kun käy huonosti ja tulee ikävää palautetta, niin siitäkin selvittiin.

Perfektionismi on lopulta ika pelottava juttu. Vasta nyt olen edes jotenkin tajunnut, että siitä ihan oikeasti ois hyvä päästä eroon. Ennen jotenkin ajattelin, että on se "kuitenkin hyvä" piirre. EI ole.

 

[uu uu lintu]

MIten opetella sitä? Onnelliseksi tekee lapset ja niiden katsominen, käsillä tekeminen, luonnon katsominen ja sisustaminen ja suunnittelu. Liikaa pohdin asioita ja pyrin täydellisyyteen. Lisäksi kärsin aloitekyvyttömyydestä.

 

[Oddsocks]

Hetkessä eläminen on ihan oma taiteenlajinsa, siitä on kirjotettu kirjojakin. Ja se todella on ihan hyvä apu ahdistukseen ja ikäviin ajatuksiin. Alottaa voi vaika pysäyttämällä itsensä kesken negativiisen ajatusjuoksun, ja palauttaa itsensä juuri siihen hetkeen ja listat asiat mitkä on hyvin: jalassa hyvännäkösen kengät jotka ei purista, on lämmin, ei ole nälkä, ei ole mitään fyysistä kolotusta juuri nyt- tai mikä juuri siinä sitten hyvin onkin.