En millään jaksaisi lapsen kavereita...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hirveäkö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

hirveäkö

Vieras
Olen ollut viime viikot todella väsynyt, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Nyt olen huomannut, että minun on vaikea jaksaa lapseni kavereita. Lapsi on 5-v ja päivät päiväkodissa kun me vanhemmat ollaan töissä. Lähes heti kun tullaan työpäivän jälkeen kotiin, soi ovikello ja naapurin lapsi on tulossa leikkimään. Ja illalla sama juttu. Samoin viikonloppuna. En millään jostain syystä jaksaisi etenkään tätä kaveria. Hän on aika villi, sisälläkin kaikki apikat on sitten mullin mallin. Ja aina tahtomassa jotain, vaikkei kyllä yleensä minulta periksi saakaan. Usein sisällä leikkiessään kaveri vain notkuu minun luonani kysellen kaikkea...

Äh, kuulostan ihan kamalalta äidiltä! On ihanaa, että lapsella on kavereita ja minun pitäisi jaksaa, mutta kun nyt vaan en jaksaisi. Olen suosiolla vaan sanonut, että ulkona voi leikkiä.
 
No herranen aika, kuka sanoo, että sun pitäs kotiis päästää jatkuvasti lasten kavereita. Ryhdistäydy hyvä ihminen ja sano ettei nyt jaksa, sillähän siitä pääset.
 
Sanot että kaveria saa tulla mutta leikitään ulkoleikkejä. Ei ole mitään syytä miksi sun pitäisi päivästä toiseen katsella kotonasi vieraita lapsia, etenkään jos vierailut eivät ole molemminpuolisia. Selvät rajat, teidän koti, teidän säännöt :wave:
 
Leikkikööt ulkona, tai ihan hyvin voit sanoa että tänään ei sovi tulla. Ei kenenkään kotiin tarvitse kavereiden jatkuvasti tupata, omalle lapsellesikin on hyväksi rauhoittua tarhapäivän jälkeen. Onko tää kaveri jossain hoitopaikassa, vai onko kotihoidossa? Jos on kotona niin hän tietty haluaisi kaveriseuraa, mutta ei ole teidän velvollisuus sitä jatkuvasti järjestää. Lieneekö vailla aikuisen huomiota, jos on noin kovasti ap:nkin seuran perään.
 
mä oon kotiäiti ja mä en kanssa kauheesti välitä noista lasten kavereiden tulosta meille,jotenki mä vaan haluaisin olla omalla porukalla kotona,,ymmärrän kyllä et lapset tarttee ikäistään seuraa mutt jotenki mua vaan rasittaa noi vieraat lapset..
 
Alkuperäinen kirjoittaja x:
Leikkikööt ulkona, tai ihan hyvin voit sanoa että tänään ei sovi tulla. Ei kenenkään kotiin tarvitse kavereiden jatkuvasti tupata, omalle lapsellesikin on hyväksi rauhoittua tarhapäivän jälkeen. Onko tää kaveri jossain hoitopaikassa, vai onko kotihoidossa? Jos on kotona niin hän tietty haluaisi kaveriseuraa, mutta ei ole teidän velvollisuus sitä jatkuvasti järjestää. Lieneekö vailla aikuisen huomiota, jos on noin kovasti ap:nkin seuran perään.

Hän on kotihoidossa ja tietenkin kaipaa kovasti aina kavereita ikäisistään. On toisinaan kiva, että hän tulee leikkimään koska lapseni kuitenkin tykkää hänestä. Mutta välillä on rasittavaa että heti kun tulemme kotiin tai menemme pihalle, on tämä kaveri siinä... Kuten joku sanoikin, on toisinaan kiva olla ihan omalla porukallakin. Ja jos esim leivon sämpylöitä, oma lapseni haluaa leipoa mukana ja tietenkin tämä kaverikin, mutta kaveri ei "osaa leipoa", vaan liiskaa taikinan pitkin pöytää ja käsiään ja siitä seuraa vain kamalasti lisätöitä minulle...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ja jos esim leivon sämpylöitä, oma lapseni haluaa leipoa mukana ja tietenkin tämä kaverikin, mutta kaveri ei "osaa leipoa", vaan liiskaa taikinan pitkin pöytää ja käsiään ja siitä seuraa vain kamalasti lisätöitä minulle...




No tämä viimeiseksi kirjoitettuhan nyt vain kielii siitä ettei lapsen kanssa ole liiemmin leivottu. Nyt alkoi kuulosta siltä että jos tää lapsi vielä roikkuu pääasiallisesti sun seurassa niin josko lapsi on huomannut että sulta saa huomiota mitä kaipaa ja hauskaa tekemistä jos ei sitä kotoa saa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja x:
Leikkikööt ulkona, tai ihan hyvin voit sanoa että tänään ei sovi tulla. Ei kenenkään kotiin tarvitse kavereiden jatkuvasti tupata, omalle lapsellesikin on hyväksi rauhoittua tarhapäivän jälkeen. Onko tää kaveri jossain hoitopaikassa, vai onko kotihoidossa? Jos on kotona niin hän tietty haluaisi kaveriseuraa, mutta ei ole teidän velvollisuus sitä jatkuvasti järjestää. Lieneekö vailla aikuisen huomiota, jos on noin kovasti ap:nkin seuran perään.

Hän on kotihoidossa ja tietenkin kaipaa kovasti aina kavereita ikäisistään. On toisinaan kiva, että hän tulee leikkimään koska lapseni kuitenkin tykkää hänestä. Mutta välillä on rasittavaa että heti kun tulemme kotiin tai menemme pihalle, on tämä kaveri siinä... Kuten joku sanoikin, on toisinaan kiva olla ihan omalla porukallakin. Ja jos esim leivon sämpylöitä, oma lapseni haluaa leipoa mukana ja tietenkin tämä kaverikin, mutta kaveri ei "osaa leipoa", vaan liiskaa taikinan pitkin pöytää ja käsiään ja siitä seuraa vain kamalasti lisätöitä minulle...

Joku kirjoitti aikaisemmin hyvän ohjeen: sinun talo, sinun säännöt! Jos olette suunnitelleet illaksi perheen kanssa jotain yhteistä tekemistä, niin sanot tälle kaverille että nyt ei sovi tulla. Kyllä tässä pitää aikuisen saada suunsa auki ja reippaasti joskus kieltää. Voisitteko sopia vaikka muutamasta vaki-illasta viikossa, jolloin teille voi tulla? Ja reilua olisi, että sinunkin lapsesi pääsisi joskun tän kaverin kotiin. En minäkään haluaisi (enkä sallisi) että joku lapsen kaveri notkuu meillä koko ajan.
 
Juu ulos vaan leikkimään, varsinkin näin kesällä.
Jotkut pojat naapurista ois joskus tulossa meille, mut lähinnä syömään :whistle: Ja mulla on tosiaan muutakin tekemistä, kuin katsoa kuka alkaa härnäämään koiria ja kuka siinä sivussa teloo tuon alle 1-vuotiaan...
Joo olen kamala B)
Käyhän meillä joskus muut leikkimässä, mutta ne on sitten pojan parhaimpia kavereita, saman ikäisiä, eivät piittaa koirista ja osaavat olla tallomatta pienempiään. Niiden kanssa poikakin mieluiten aikaansa viettää.
 

Yhteistyössä