proud mother
Mielestäni ikävintä mitä äiti voi tehdä, on viedä pieni lapsi päiväkotiin, silloin kun on itse kotona. Olen kuullut, että tuollaiset äidit kaiken lisäksi ovat kärkkäimmin vaatimassa hoitopaikassa askarteluja ja kaikenlaista toimintaa!
Miten tähän on tultu? Mihin on kadonnut äitien normaali järki lapsen kasvatuksessa ja lapsen kehittämisessä? Miten kukaan voi kuvitella, että jopa yksivuotias lapsi oikeasti nauttisi enemmän vieraiden ja vaihtuvien ihmisten hössötyksestä melussa ja vilinässä? Ja miten kukaan voi kuvitella, että lapsi on parhaimmassa tilanteessa, kun hän on vain pienen pieni murto-osa kokonaisuudesta?
En ymmärrä sitäkään, että kokopäivätöihin pitää rynnätä heti, kun lapsi on 9 kk, mutta sen ymmärrän vähän paremmin. Tietysti olisi parempi, että elämä olisi osattu suunnitella niin, että toinen vanhempi voisi olla kotona vähintään pari vuotta.
Ja olen siis nähnyt päiväkotielämää läheltä, joten en perusta ajatuksiani mutu-tuntumaan.
Miten tähän on tultu? Mihin on kadonnut äitien normaali järki lapsen kasvatuksessa ja lapsen kehittämisessä? Miten kukaan voi kuvitella, että jopa yksivuotias lapsi oikeasti nauttisi enemmän vieraiden ja vaihtuvien ihmisten hössötyksestä melussa ja vilinässä? Ja miten kukaan voi kuvitella, että lapsi on parhaimmassa tilanteessa, kun hän on vain pienen pieni murto-osa kokonaisuudesta?
En ymmärrä sitäkään, että kokopäivätöihin pitää rynnätä heti, kun lapsi on 9 kk, mutta sen ymmärrän vähän paremmin. Tietysti olisi parempi, että elämä olisi osattu suunnitella niin, että toinen vanhempi voisi olla kotona vähintään pari vuotta.
Ja olen siis nähnyt päiväkotielämää läheltä, joten en perusta ajatuksiani mutu-tuntumaan.