En kestä kohta enää ystävääni!

[Huohhh]

Ystävälläni on paino-ongelma. Ylipainoa on, ei mitään valtaisia määriä, mutta kuitenkin. Minun mielestäni hän on kaunis noinkin ja olen sitä aina toitottanut.

Nyt on edessä juhlat, joissa hän haluaisi olla normaalipainoinen. Tai tämä nyt ilmeisesti laukaisi tämän laihdutusvimman. Laihdutettu nyt ollaan jo monia kuukausia, projekti alkoi kai jo vuosi sitten. Tällä hetkellä aikaa on viikko ja kuulemma paino ei ole laskenut, vaikka hän syö juuri tarkalleen oikein ja liikkuu. Välissä tuli jo "muutamasta herkkupäivästä" taas lisääkin. Liikkuminen on mielestäni mennyt jo ihan överiksi, liikuntakerrat ovat jotain pari tuntia kuntopyörällä tms.

Joka viikko luen, miten ahdistaa läskit. Miten ruma hän on. Miten ällöttäviä on selluliitit. Miten ällöttää hänen se ja se osa. Miten hän häpeää. Miten häntä ahdistaa. Miten itsetunto on alhaalla läskien takia. Miten ei voi kohta lähteä mihinkään kun on läski. Miten hän on oikeestaan ihan totaalirumilus. Olen tsempannut. Olen tukenut. Olen kehunut. Olen tehnyt kaikkeni. Eikä näillä mun lauseilla ole mitään vaikutusta. Jos kerron, että olet kaunis noinkin, seuraavassa viestissä voi olla "hyi sa*atana mikä valas olen".

En vaan jaksaisi enää kuunnella tuollaista itseinhoa. Ja kuulemma toisten asenne on huono. Että kaikki vaan sanoo, että "kun syö vähemmmän, laihtuu". Hän kertoo, että syö 100% oikein, mutta sitten taas kuulen, että hän on ollut esim. eilen juomassa tai pizzalla tms. Siis mikä minulle olisi aivan sama, ellei sitten taas vituttele kun ei paino laske. Jos sanoo jotain, hän suuttuu.

En kai sitten ymmärrä ylipainoisen ajatusmaailmaa.

 

["vieras"]

Ei se ole ylipainoisen ajatusmaailma, vaan ystäväsi ajatusmaailma.

 

[Saraldo]

[QUOTE="vieras";28855005]Ei se ole ylipainoisen ajatusmaailma, vaan ystäväsi ajatusmaailma.[/QUOTE]

Näinpä juuri. Nyt kun mä olen saanut yli kymmenen kiloa pois, kyllä mua hivelee ystävien kehut ja kannustukset. En pidä itseäni vielä mitenkään kauniimpana, mutta kyllä mä itsekin huomaan, että poskistakin on lähtenyt ja nassu näyttää hiukan erilaiselta. Jotenkin tuntuu, että tuo on vaan huomion kerjäämistä. Tai sitten se laihdutus on sumentanut aivot täysin ja hänellä on oikeasti ongelma. Mä en muista mikskä sitä pakonomaista liikkumisvimmaa kutsuttiin, mutta siinä hänelle ensimmäinen ongelma ja toinen on yhden tyyppinen syömisongelma. Eli ensin syödään epäterveellisesti ja sitten kun tulee itseinho, liikutaan hullun lailla.

 

[hmpd]

ystäväsi ei myönnä tai huomaa omia virheitään, luulee että pitäisi laihtua pienemmällä vaivalla tai ilman vaivaa. mielestäni voit sanoa, että ilmeisesti jotain kuitenkin tekee väärin jos paino ei laske. Jos syö vähemmän kun kuluttaa, laihtuu. Hän ei nyt ymmärrä tätä!
Kannattaa sanoa suoraan. ainakin minulla tepsi, kun oma äiti sanoi että tee asialle jotain äläkä valita. Vaikka ystäväsi liikkuu paljon, hän sitten syö vielä enemmän. Moni luulee, että syö "oikein". Suosittele kiloklubia tms, johon kirjaa syömiset, silloin ei voi valehdella itselleen.

 

[Birgitte]

Entä jos ystäväsi ei osaa pukea sanoiksi sitä, mikä häntä oikeasti vaivaa? Jospa hän takertuu tähän lihavuuteen ja itseinhoon sen takia, ettei oikein itsekään ymmärrä miksi hänellä on niin valtavan paha olla koko ajan, eikä tajua sitä, ettei syy oikeasti ole niissä läskeissä vaan jossain muussa. Hänen on paha olla, koska hänen elämästään puuttuu jotain. Mitä se on? Sen ystäväsi tajuaisi kyllä, kun malttaisi hetkeksi pysähtyä ja siirtää ajatuksensa pois tuosta sijaistoiminnasta (laihduttamisesta) millä hän yrittää harhauttaa itseään olemaan näkemättä sitä todellista syytä pahalle ololleen.

Tai sitten hän vaan on tapavalittaja.

 

[Doves]

Huoh..kuka jaksaa puhua kaverilleen omasta ulkonäöstä. Mä oon luullu et aikuiset ei tee sitä. Mä en ees tiedä miten reagoisin jos joku mun kavereista alkais morkkaa itteensä, varmaa sanoisin "jos et tykkää niin tee asialle jotain äläkä valita". Ihmiset jotka eivät rakasta yhtään itseään ovat super rasittavia, eivät tajua, että jos he eivät edes pidä itsestään niin miksi muut pitäisivät.