tsemppiä.. Alkuraskaus kyllä voi viedä voimia. Onneksi mulla jo se ihan alku takana
Mutta väsyttää silti. Ja tosiaan, pyykkiä ja siivousta riittää jatkuvasti. Nuille pyykkipäiville ite nauran ku kyseessä 9 hengen talous ja sitä pyykkiä siis on, kone-4konetta/päivä. Ja sotkua riittää ja meteliä. Mut vaikka väliin väsyttää niin kyllä se sitten taas helpottaakin toisaalta. On se raskaus väsymyksineen ja jaksamattomuuksineenkin lopputuloksen arvosta. Voimia loppuraskauteen ja älä anna ihmisten kommenttejen lapsiluvusta (tai onko niitä pakko tehä jos ei jaksa/on väsynyt jo nyt) lannistaa. Aina on joku joka arvostelee mutta antaa sen arvostella. Kukin tekee omat valinnat kumminki.
Kiitos!
Ymmärrän hyvin sinun tilanteesi ison perheen äitinä..
Olen myös itse aikas isosta perheestä, missä olen saanut koko ikäni osallistua kodin töihin päivittäin. Siksipä tämä ei ole minullekkaan uutta, mutta tuli vain yhtäkkiä sellainen epätoivoinen uupumuksen olo. Nyt näyttää jo paljon valosammalta.
Sen vain olen huomannut, että turhan stressin ja väsymyksen, jota mulla tuppaa toisinaan olemaan, onnistun välttämään sillä, että teen ne kotityöt samantien enkä anna niiden kasautua ns. ylitse pääsettömän tuntuisiksi.
Ja hävettää, kun edes kehtaan toisinaan valittaa kahden lapsen äitinä olemisesta. Uskon, että sua ainakin pisti hymyilyttämään valitukseni. Itse koin kuitenkin äidiksi tulemisen niin suurena muutoksena, myöskin toisen lapsen syntymän, että sitä vain päivä päivältä kasvaa siihen äitiyteen paremmin. En tiedä oliko hullusti sanottu tai ymmärsikö joku mitä tarkoitan, mutta tuollaiset fiilikset on
Haluaisinkin kysyä sinulta tai muilta, joilla on jo kolme lasta, että kuinka se arki sujui kolmannen lapsen synnyttyä. Oliko enää niin suuri muutos kuin aikaisempien lasten syntymät? Jos siltä siis on edes tuntunut. Minulla esikoinen täyttää 3v ja nuorempi on 1,5v, kun kolmannen lapsen pitäisi syntyä. Jos kaikki menee hyvin.