En jaksa ENÄÄÄ!!

[QUOTE="vieras";27782421]Onko sinun lapsesi terveitä? Pojaltani puuttuu toinen käsi ja silti jaksan.[/QUOTE]

Tajuatko että ihmiset ovat erilaisia.Osa jaksaa paremmin ja osa väsyy nopeammin etenkin kun alkuraskauden väsymys vaivaa.

 

En ole neuroottinen sotkun suhteen. Pystyn elämään jokseenkin sekaisissa olosuhteissa. Ja itse en ole niin tarkka kuin mieheni. Kaksi pientä lasta on aikaisemmin. Ja ennen raskautta jaksoin kyllä ihan hyvin tehdä kotityöt vaikka opiskelen päivät pitkät, mies käy töissä ja lapset hoidossa. Mutta nyt on yli kuukausi takana raivostuttavan huonoa oloa ja väsymystä, että kaikki alkaa kaatumaan päälle. Kuukauden sisään on myös ollut normaalin arjen pyörityksen ja opiskelun päälle paljon erilaista exrta hommaa meistä riippumattomista syistä, jotka on ollut pakko hoitaa. En nyt tarkoita mitään joulun järjestämistä. Se tuli kaiken sivussa.

Ja kyllä haluan lapsen ja olen miettinyt elämääni pitemmällekin kuin huomiseen. Tänään vain päätin, että teen koko ajan vain pikkuhiljaa vaikka kuinka olisi vetämätön ja väsynyt olo. En rupea turhaan makoilemaan kun siitä ei kuitenkaan ole hyötyä, kun ei se väsymys tunnu silti mihinkään häviävän. Tänään onneksi mieskin pääsi pitkästä aikaa auttamaan arjen pyörittämisessä.

Joku ihmetteli pyykinpyöritystä päivittäin. Se olisi se ideaali. Yritän pestä pyykkiä vähintään koneellisen päivässä välttääkseni valtavan vyöryn. Meillä on niin pieni konekin, joka ei syö kerrallaan kuin muutaman kilon, että sitä joutuu useammin pyörittääkin. Välillä olen myös tehnyt niin, että pyykkään yhden päivän viikossa, mutta vaatteet eivät mahdu mihinkään kuivamaan. Silloin niitä saa ripustella pitkin asuntoa, jos meinaa kaiken saada kuivamaan.

En nyt enää muista mitä kaikkea tuolla keskustelussa ihmeteltiin ja kyseltiin.

Kiitos kuitenkin niistä ymmärtävistä kommenteista. Tänään vain tuli tämmöinen olo, että en jaksa ym. välillä niitä päiviä tulee ainakin minulle. Valitettavasti.

 

tsemppiä.. Alkuraskaus kyllä voi viedä voimia. Onneksi mulla jo se ihan alku takana Mutta väsyttää silti. Ja tosiaan, pyykkiä ja siivousta riittää jatkuvasti. Nuille pyykkipäiville ite nauran ku kyseessä 9 hengen talous ja sitä pyykkiä siis on, kone-4konetta/päivä. Ja sotkua riittää ja meteliä. Mut vaikka väliin väsyttää niin kyllä se sitten taas helpottaakin toisaalta. On se raskaus väsymyksineen ja jaksamattomuuksineenkin lopputuloksen arvosta. Voimia loppuraskauteen ja älä anna ihmisten kommenttejen lapsiluvusta (tai onko niitä pakko tehä jos ei jaksa/on väsynyt jo nyt) lannistaa. Aina on joku joka arvostelee mutta antaa sen arvostella. Kukin tekee omat valinnat kumminki.

 

tsemppiä.. Alkuraskaus kyllä voi viedä voimia. Onneksi mulla jo se ihan alku takana Mutta väsyttää silti. Ja tosiaan, pyykkiä ja siivousta riittää jatkuvasti. Nuille pyykkipäiville ite nauran ku kyseessä 9 hengen talous ja sitä pyykkiä siis on, kone-4konetta/päivä. Ja sotkua riittää ja meteliä. Mut vaikka väliin väsyttää niin kyllä se sitten taas helpottaakin toisaalta. On se raskaus väsymyksineen ja jaksamattomuuksineenkin lopputuloksen arvosta. Voimia loppuraskauteen ja älä anna ihmisten kommenttejen lapsiluvusta (tai onko niitä pakko tehä jos ei jaksa/on väsynyt jo nyt) lannistaa. Aina on joku joka arvostelee mutta antaa sen arvostella. Kukin tekee omat valinnat kumminki.

Kiitos! Ymmärrän hyvin sinun tilanteesi ison perheen äitinä.. Olen myös itse aikas isosta perheestä, missä olen saanut koko ikäni osallistua kodin töihin päivittäin. Siksipä tämä ei ole minullekkaan uutta, mutta tuli vain yhtäkkiä sellainen epätoivoinen uupumuksen olo. Nyt näyttää jo paljon valosammalta. Sen vain olen huomannut, että turhan stressin ja väsymyksen, jota mulla tuppaa toisinaan olemaan, onnistun välttämään sillä, että teen ne kotityöt samantien enkä anna niiden kasautua ns. ylitse pääsettömän tuntuisiksi.

Ja hävettää, kun edes kehtaan toisinaan valittaa kahden lapsen äitinä olemisesta. Uskon, että sua ainakin pisti hymyilyttämään valitukseni. Itse koin kuitenkin äidiksi tulemisen niin suurena muutoksena, myöskin toisen lapsen syntymän, että sitä vain päivä päivältä kasvaa siihen äitiyteen paremmin. En tiedä oliko hullusti sanottu tai ymmärsikö joku mitä tarkoitan, mutta tuollaiset fiilikset on

Haluaisinkin kysyä sinulta tai muilta, joilla on jo kolme lasta, että kuinka se arki sujui kolmannen lapsen synnyttyä. Oliko enää niin suuri muutos kuin aikaisempien lasten syntymät? Jos siltä siis on edes tuntunut. Minulla esikoinen täyttää 3v ja nuorempi on 1,5v, kun kolmannen lapsen pitäisi syntyä. Jos kaikki menee hyvin.

 

Multa puuttuu perse ja silti paskaan!

 

http://momonpurpose.files.wordpress.com/2012/11/sanity-pictures-fb.png

 

http://momonpurpose.files.wordpress.com/2012/11/sanity-pictures-fb.png

Nimen omaan.. Mutta pystyn olemaan myös iloinen vielä jotenkin hallittavissa olevan sotkun keskellä..