En enää kestä yhtä ystävääni

[Huoh]

Eräs (entinen) hyvä ystäväni on eronnut noin vuosi sitten ja siitä lähtien siitä on tullut omituinen, on aina ollut aika itsehyväinen mutta nyt ei muusta puhukaan kuin (potentiaalisista) poikaystävistään ja treffeistään...itse en jaksa sitä aina kuunnella ja olenkin etääntynyt hänestä aikalailla...
Kuitenkin hän haluaisi tavata useammin ja on loukkaantunut jos kieltäydyn kutsusta vaikka leffaan... En vain saa sanotuksi mitä mieltä olen hänen käyttäytymisestään.

 

[vieras]

Itsehyväinen? mitä se tarkoittaa.

 

[vieras]

Parempi aito vihollinen kuin epäaito ystävä...

 

[Neiti X]

No eihän sun ole pakko sanoa muuta kuin että te ootte "kasvanu erillenne", kiinnostuksen kohteet vaihtuneet ja siksi välit viilenneet.

 

[yöks]

Niin et sust ystävää vaihetaan ku sukkii.

 

[vieras]

Eräs (entinen) hyvä ystäväni on eronnut noin vuosi sitten ja siitä lähtien siitä on tullut omituinen, on aina ollut aika itsehyväinen mutta nyt ei muusta puhukaan kuin (potentiaalisista) poikaystävistään ja treffeistään...itse en jaksa sitä aina kuunnella ja olenkin etääntynyt hänestä aikalailla...
Kuitenkin hän haluaisi tavata useammin ja on loukkaantunut jos kieltäydyn kutsusta vaikka leffaan... En vain saa sanotuksi mitä mieltä olen hänen käyttäytymisestään.

No harvat perheellisetkään ihmiset puhuvat juuri muusta kuin miehistään ja lapsistaan ja tekemisistään näiden kanssa. Mikä ero tässä on, vai tekeekö se ihmisestä ja hänen jutuistaan jotenkin vähäarvoisemman, että hän ei ole tällä hetkellä vakiintuneessa parisuhteessa? Periaatteessa juttujen sisältö tuskin kauheasti poikkeaa, paitsi että sen sinkun jutuissa saattaa jopa joskus ilmetä jotain uutta ja vaihtelevaa "vitun ukko ei ikinä tiskaa", "mä sit vaan rakastan mun hanipuppelia" -jaaritukseen tai oman lapsen ylimaallisten taitojen ja kaikkinaisen ihanuuden kehumiseen verrattuna.

Enpä kyllä tuolla perusteella lemppaisi ystävää...tällä hetkellä hänen elämäänsä kuuluvat nuo jutut.

 

[kaksplusyks]

No ainakin sillon kun sinkkuna olen eleillyt huomaan että puhun samalla tavalla
ystävieni kanssa, niin paljon jupinaa uusista ja vanhoista miehistä joita olen itse tai ystävät tapaillu. =) Tuo kuulostaa ihan normaalilta mielestäni.
Ja aina tykkään ainakin itse kuunnella hyvien ystävien kertomuksia mitä on tapahtunut ja muuta, ja kyllä hekin sitten kuuntelevat minua ja neuvovat tilanteen tullessa.
Mutta jos todella on hyvä ystävä tai ainakin joskus ollut, kuten sanoit, mikset vain sano tälle että hei, puhutaanko jostain muusta välillä?
Ainakin omat välini hyviin ystäviin on sellaiset että voidaan sanoa molemminpuolin jos keskustelun aihe ei kiinnosta, tai sanoa että vaihdetaanko aihetta.
Tai jos olet hienotunteisesti yrittänyt alkamaan puhua jostain muusta ja ystäväsi keskeyttää ja alkaa puhumaan poikaystävistä ja treffeistä, mikset sano suoraan että hei, voisitko välillä minuakin kuunnella?

 

[Hmm]

Eräs (entinen) hyvä ystäväni on eronnut noin vuosi sitten ja siitä lähtien siitä on tullut omituinen, on aina ollut aika itsehyväinen mutta nyt ei muusta puhukaan kuin (potentiaalisista) poikaystävistään ja treffeistään...itse en jaksa sitä aina kuunnella ja olenkin etääntynyt hänestä aikalailla...
Kuitenkin hän haluaisi tavata useammin ja on loukkaantunut jos kieltäydyn kutsusta vaikka leffaan... En vain saa sanotuksi mitä mieltä olen hänen käyttäytymisestään.

Onko tässä nyt niin, että teillä ei ole enää juuri mitään yhteistä ja siksi toisen jutut ei kiinnosta...

 

[miumiu]

Eräs (entinen) hyvä ystäväni on eronnut noin vuosi sitten ja siitä lähtien siitä on tullut omituinen, on aina ollut aika itsehyväinen mutta nyt ei muusta puhukaan kuin (potentiaalisista) poikaystävistään ja treffeistään...itse en jaksa sitä aina kuunnella ja olenkin etääntynyt hänestä aikalailla...
Kuitenkin hän haluaisi tavata useammin ja on loukkaantunut jos kieltäydyn kutsusta vaikka leffaan... En vain saa sanotuksi mitä mieltä olen hänen käyttäytymisestään.

No harvat perheellisetkään ihmiset puhuvat juuri muusta kuin miehistään ja lapsistaan ja tekemisistään näiden kanssa. Mikä ero tässä on, vai tekeekö se ihmisestä ja hänen jutuistaan jotenkin vähäarvoisemman, että hän ei ole tällä hetkellä vakiintuneessa parisuhteessa? Periaatteessa juttujen sisältö tuskin kauheasti poikkeaa, paitsi että sen sinkun jutuissa saattaa jopa joskus ilmetä jotain uutta ja vaihtelevaa "vitun ukko ei ikinä tiskaa", "mä sit vaan rakastan mun hanipuppelia" -jaaritukseen tai oman lapsen ylimaallisten taitojen ja kaikkinaisen ihanuuden kehumiseen verrattuna.

Enpä kyllä tuolla perusteella lemppaisi ystävää...tällä hetkellä hänen elämäänsä kuuluvat nuo jutut.

peesi tähän

 

[Samma här]

Meillä taitaa olla sama ystävä

 

[ahistaa..]

mulla vähän sama tilanne mutta pikkasen eri syistä.. olen pysynyt etäisempänä. kaverini jäi yh;ksi ja muutti viellä tuohon meidän lähelle. niin nyt SAAN jatkuvasti hoitaa hänen muksujaan. joita on jopa 3.
aina kun puhelin soi ja nään että hän soittaa, niin tiedän suunnilleen mitä asia koskee. ja kyse ei ole siitä että ryyppäämään menee vaan kaikkea muuta...esim: kauppakäynti, solarium.. kampaamo, kela, sossu, lääkäri.... tärkeitä asioita mutta on mullakin oma lapsi ja elämä.. ja hän suunnitteli viellä 4 lasta.. sekin ois nyt sit tässä mun nurkissa.
onneksi ei ehtinyt tehdä ennen eroa. olen sanonut jo silloin kun muutti tähän että minä en sitten ole yleinen vahti.
että sen takia ei tähän naapuriin tarvitse muuttaa. ja hän siihen että ei tarvitsekkaan.. mutta niin se vaan menee että vähitellen.. se mulle nuita lykkää.. alkaa se valitus että "voi kun mie en minnekään pääse" oompa mie sit niin huono kaveri kun en ota.. tulee kyllä myös vähän hyväksikäytetty olo. ja on se vihjaillut että taisin baarireissun ajaksikin.. mutta olen ajatellut sen näin, että jos kerran otan saan katsoa aina.. onhan se nähty jo päivä menoissakin.. tälläkin viikolla jo 2 kertaa vahtinut. päiväseltään.. ja perunut omia suunnitelmia. ja kyllä hän sanoo aina että voi ottaa munkin muksun (hyvähän se on kun tietää että en tarvihe) ja helppo se on 3 lapsen joukkoon 1 ottaa. kun 1 lapsen äiti ottaa 3 yhen joukkoon. kun en mä ole tottunut tommoiseen liutaan.