Elotaaperot 2007

usvametsän neito kovastipaljon onnea!

me ollaan oltu reissussa ja nettipimennossa, kun ukkonen hajoitti jonkin murikan, mutta elossa ollaan ja kaikki toistaiseksi ok.

hoitaja on ollut kotona viikon ja hienosti on mennyt. mitään uutta ja ihmeellistä ei ole tapahtunut, joten enempi toiste, öitä!

mirjamic ja late 1v2vko

 

Heippa! Minäkin pitkästä aikaa tänne pyörähdän. Ensiksi onnea kaikille plussanneille! Vauvakuume on kova täälläkin, mutta olosuhteet eivät anna periksi vauvalle vuosiin :'(

Onko ollut uusia tapaamisia? Olisiko kiinnostuneita sellaiseen?!

 

Tietokone otti ja hajosi viime viikolla ja tänään sain viimein uuden käyttöön. Sunnuntaina vietettiin Milon 1v synttäreitä sukulaisten ja ystävien kanssa. Vuoron perään kaikki yrittivät saada poikaa ottamaan tuetta askelia, mutta ei. Nuoriherra kyllä viipottaa taaperokärryn kanssa aivan mieletöntä vauhtia, nostelee itse kärryä uusiin suuntiin ja karkailee pihalta, mutta otetta ei irrota vahingossakaan. Pisimmillään Milo on jo kävellyt tiemme päähän ja takaisin (saatettuna tietty).

Perjantaina käytiin neuvolassakin. 1v mitoiksi saatiin 11,6 kg ja 77 cm. Painoa ei ollut tullut kahdessa kuukaudessa kuin vajaa 0,5 kiloa. Mutta, ihmekös tuo kun poika ei pysy sekunttiakaan paikallaan, vaikka syökin tosi hyvin.

77mm ja Milo 1 v 2 päivää

 

Noppis meillä esikko tyttönen ei ole myöskään koskaan ollut äitin perään. kerhoissa aina meni jonkun muun äitin syliin ei ole koskaan oikein viihtynyt sylissäkään, ihan vauva- aikaa lukuunottamatta. nyt 5,5v:nä tulee syliin silloin kun häntä huvittaa, läheisyyttä hakee aina esim luettaessa, jolloin käpertyy kainaloon (myös nyt reilun viikon verran tuntemansa hoitajan), jos katotaan telkkaria, saattaa tulla kainaloon pötköttelemään. iltapusut antaa äitille, ei oikein muille. on hirvittävän sosiaalinen, määrätietoinen ja tietää mitä haluaa. aika ihana pakkaus. kolmivuotiaana oli lyhyt, mutta raivokas uhmaikä, mutta sen jälkeen on ollut seesteisempää. oli myös suht pitkään mustasukkainen elokuisestamme, mutta ei pyynnöistä huolimatta tullut syliin silloin kun syli oli tyhjä. siihen olisi pitänyt päästä kun imetin tai muuten pidin vauvaa sylissä. vierastaminen on myös melko harvinaista, ja jos sellaista on, niin äkkiä rohkaistuu. kaverit on hirvittävän tärkeitä ja niitten kanssa aika pitkälti ulkosalla kuluukin. jonkun nlatädin kanssa joskus juttelin tytön luonteesta, niin hän totesi vain, että tytöllä on perusturvallisuus tyydytetty ja on todella luottavainen ja sosiaalinen luonteeltaan. aivan normaalia, ei todellakaan tarkoita, ettetkö olisi sille maailman tärkein. nyt olen saanut kuulla tytön suusta sen niin monta kertaa, että kai se on uskottava. toista on sitten nämä meidän pojat.....äiti, äiti, äiti ja äiti. lauri on myös luottavaista tyyppiä, mutta äiti on kuitenkin se ykkönen. keskimmäinen on sitten jotain ihan muuta. reipas poika on hänkin, mutta paljon paljon varautuneempi ja sellainen yksinään leikkijä, ei oikein edes kaipaa seuraa.

late ei vieläkään kävele tuetta, ei edes yritä. eikä tule myöskään sanoja, mutta jonkin verran on alkanut osoittelemaan asioita ja autolle sanoo prrr tai nnnn. ilman tukea seisoo ja kyykistelee, syö auttavasti itse ja nukkuu hienosti yöt veikan kanssa samassa huoneessa. on yleensä hyvällä tuulella, mutta osaa myös suutua tulisesti ja roikkua lahkeessa just silloin, kun ei välttämättä tarvisi. oikein reipas kaveri.

ruokaa pioka syö hirmuiset määrät. mitat 1v nlassa oli 9855g ja 75,5cm. kova touhuamaan ja tykkää seurata myös muiden tekemisiä. sylikissa ja hymypää =)

olen ollut tosiaan nyt kolmatta viikkoa koulunpenkillä ja tykännyt aivan hirveesti. hoitaja tulee aamulla, lapset saa herätä omia aikojaan ja mun ei tarvitse huolehtia aamulla kuin itsestäni. jos/kun pääsena ennen neljää, käyn kaupassa tai teen jotain kouluhommia koululla. nyt hommat on tosin ollut sellaisia, että ne ovat vieneet myös vapaa-aikaakin, mutta ei haittaa, kunniitä on ollut mukava tehdä mm. luonnonkasvikokoelma, ei iso, mutta aikaa se jonkinverran ottaa. jaksaa kyllä ihan erilailla kotona kiinnostua asioista, kun päivän saa olla poissa ja ajatella ihan jotain muuta. tehdään myös paljon käytännönharjoituksi, mikä on vaan plussaa. aivan ihanaa, ja varsinkin, kun nyt opiskelee alaa, mikä oikeasti kiinnostaa. ja mikä parasta, pääsee valmiiseen ruokapöytään! meille kuuluisi myös maksuton aamiainen ja päivällinen, mutta jo pelkkä lounaskin on luksusta. muut ruoka-ajat on hiukka huonoon aikaan.

tälläistä meille. kuulumisiin taas toisella kertaa!

 

Kuulostipa ihanalta tuo sinun koulusi mirjamic!

Minä kävin olemassa yhden päivän töissä, koulututspäivässä tuossa pari viikkoa sitten. Olispa ollut ihana jäädä töihin, oli kiva nähdä työkavereita! Kai se on ajateltava niin että aika aikaa kutakin, varmasti ehdin tehdä töitä vielä ihan kyllästymiseen asti...

Iisa on oppinut kävelemään!! :heart: :heart: Sylistä syliin rohkenee kävellä hienosti ilman tukea, pisimmillään on kävellyt sellaisen kolmen metrin pätkän ihan itse. Pari tuetonta askelta saattaa ottaa myös itse touhutessaan. Tänään oppi myös nousemaan sohvalle, kumma kyllä nuo kiipeämisjutut eivät ole aiemmin kiinnostaneetkaan. Nyt sitten nousi ja laskutui yhteen perään varmaan viisi kertaa.

Voi nyyh, ei oo ennää pikkuvauvoja nää meidän elotaaperot...

 

Onko teillä muilla näkyvissä UHMAA? Siis tää on ihan järkkyä. :headwall: :headwall: :headwall:

Tyttö kiukuttelee joka asiasta, syöminen on ihan yhtä h*****tiä ja joka ikisestä rajoittamisesta (oven sulkeminen) tai kiellosta (ei suuhun) seuraa ihan hirvee pää punaisena hysteerinen itkukiljuntakohtaus.

Kohtalotovereita? :xmas:

Tyttö on ollut päivähoidossa nyt muutaman päivän 3 tuntia kerrallaan, mut hemmetti sentään, kohta vien kyl kokopäivähoitoon, kun kerran täällä kotona äitin kanssa on NIIIIIIIIIN kamalaa. :snotty:

 

Onko teillä muilla näkyvissä UHMAA? Siis tää on ihan järkkyä. :headwall: :headwall: :headwall:

Tyttö kiukuttelee joka asiasta, syöminen on ihan yhtä h*****tiä ja joka ikisestä rajoittamisesta (oven sulkeminen) tai kiellosta (ei suuhun) seuraa ihan hirvee pää punaisena hysteerinen itkukiljuntakohtaus.

Kohtalotovereita? :xmas:

Tyttö on ollut päivähoidossa nyt muutaman päivän 3 tuntia kerrallaan, mut hemmetti sentään, kohta vien kyl kokopäivähoitoon, kun kerran täällä kotona äitin kanssa on NIIIIIIIIIN kamalaa. :snotty:

Moikka!

Noppis, meilläkin on nyt alkanut puolipäivähoito ja poitsu on ollut aika ärtsy. Hoidossa 3-5h/pvä ja luulenpa että hieman nyt reagoi tuohon...Hoidossa tuntuu kyllä viihtyvän ja touhuaa siellä innoissaan.Omaa tahtoakin kyllä, eli uhman poikasta tuntuu olevan, mutta aika paljon on nyt kiinni minussa ja tuo syöminen on kanssa vähän hankalaa...Luulen että kestää pari viikkoa ja sitten rauhoittuu kun hommasta tulee rutiinia.Tsemppiä sinne.

 

Hei kaikille! Kaisa oppinut kävelemään ja pääsee siis tutkimaan aina vain enemmän paikkoja. Monenlaista ehtii, jos ei katso perään. Uhmaa piisaa, sillä ei halua totella kieltoja. Suuttuu lujasti, jos estää esim. tv-n hakkaamisen. Ja on kovasti äidin perään, isä kun ehtii niin harvoin olla apuna. Joskus kun käy pikaisesti tietsikalla hermostuu tosi lujaa, jos jää isän hoiviin. Pitäisi kyllä oppia isän hoitoon, kun mulla tammikuus sitten se synnytys taas. Pitää olla ajattelematta sitä liikaa, oli Kaisan synnytys niin kova koettelemus. Joka tapaukses joutuu muutaman yön taas olemaan sairaalas. Nyt jo ajattelee, kuinka Kaisa sitten pärjää. Ehkä hermoilen turhia. Kaisa on sitten jo vähän isompi ja ymmärtää puhetta enemmän. Ei välitä puhumisen opettelusta, omaa kieltä höpöttää ja hauskaa tietty sekin. Ruokaa menee ilmeisesti taas huonosti, kun hampaita tulee koko ajan lisää. Taitaa olla jo 12. tulos. Mutta kutsu kuuluu, on mentävä. Kaikkea hyvää elotaaperoille ja äideille!

 

Tämä mamma istuu tänään 13 tuntia töissä. Eipä juuri kiinnostaisi, varsinkin kun oltiin pomon kanssa jo sovittu että viikonloppu vuoroja ei tulisi. Tässä sitä silti ollaan.

Uhmasta: Meillä on ollut jo kuukausia. En edes muista milloin alkoi. Huutoa tulee kaikesta kieltämisestä, syöttämisestä, vaipanvaihdosta, nukkumaan menemisestä. Ja sitten on pakko testata että näinkö se on. Esimerkki: Meillä on televisiotaso, jossa on kaikki viihde-elektroniikka liittyen televisioon + vanha putkimallinen 32" televisio. Ollaan miljoona kertaa kielletty ettei koko pöytään saa koskea, saati sitten digiboksin / playstationin vilkkuviin valoihin. Voitte varmasti arvata uskooko tyttö. Katsoo silmiin kiellon jälkeen ja kurottaa uudelleen. Ja uudelleen. Ja uudelleen kunnes nostetaan pois. Me ollaan otettu käyttöön jo tässä vaiheessa lapsen kieltotapa. Eli mennään samalle tasolle lapsen kanssa, otetaan kiinni käsistä tai olkapäistä, yritetään luoda katsekontakti ja sanotaan napakasti ei. Ja sitten tulee itku. Ja mennään uudestaan kiellettyyn tekemiseen.
Syödessä huidotaan ja raivotaan. Vain jos saa oman leivän käteen niin sitten onnistuu syöminen. Ollaan yritetty opettaa myös syömään itse, mutta sotku on niin jumalaton ja ei tytölle silloinkaan maistu kun on niin kiva lätsytellä puurolla pöytään.
Vaipanvaihto saa kamalat itkut ja paikalla ei pysytä vaikka olisi kuinka nopea.
Nukahtaminen on huutoa. Nukahtaa kyllä jonkun aikaa huudettuaan, mutta huuto on kamalaa. Jos huoneeseen menee, Nella vaan innostuu. On yritetty paijata ja rauhoittaa, olla vain samassa huoneessa sanomatta mitään, mutta sitten likka on niin innoissaan ja alkaa kiljumaan ulos sängystään lattialle mamman kanssa. Siellä se sitten huutaa. Kyllä me mennään jos huuto yltyy ihan oikeaksi hätäitkuksi. Yleensä sellaista kiukuttelua ja väsy/tekoitkua.

Eilen anopilla ollessamme Nella vetäisi niin hienot dramaattiset tekoitkut että oli ihan pakko nauraa. Hätää ei ollut, osoitti vaan mieltä kun me mentiin oven toiselle puolelle hetkeksi. Kysessä siis lasiovi ja Nella meidän näki muttei päässyt toiselle puolelle.

Hampaita harjataan aamuin ja illoin, nyt on otettu hammastahnaakin käyttöön, antaa vähän paremmin pestä, mutta huutaa. Vaikka kuinka ollaan leikin varjolla ja totisesti yritetty pestä hampaita niin itku ja kiemurtelu on kova. Mikähän siinä voi olla niin vaikeaa?

Kymmenen askelta ilman tukea on ottanut, usein niin että tutkii jotain kädessänsä olevaa, ettei "tajua" kävelevänsä. Muuten alkaa pelottamaan ja kontataan.

Nella syö samaa ruokaa kuin mekin ja maitotuotteita menee reilusti. Päivässä kotona menee päälle puoli litraa punaista maitoa + ne mitä syö tarhassa. Kova on maidon perään. Puuro menee vaihtelevasti. Joudutaan avaamaan tiskikonetta ja liikuttelemaan astioita jossei konetta ole pesty ja laiteta astioita kaappiin. Tämä siis silloin kun Nella syö. Kun saa jotain nähtävää, selvitään pahimmasta uhmasta. Näin ollaan tehty jo pari kuukautta. Muuten ei meinaa syömisestä tulla mitään. Ihme kikkoja.

Vielä kaksi viikkoa Nellan synttäreihin, oon muistellu miten vaikeaa oli elää vuosi sitten .


Näin, nyt täytyy tehdä töitäkin välillä.

Kirvash ja Nella Vilhelmiina 11,5 kk

 

Heissan!

Syksyiset terveiset täältä koleasta Eapoosta! Ei lähdetty aamulla ollenkaan ulos kun mittari näytti 7 astetta hurrrr, hurrr.

Tuolla oliki jo pino kengistä, mutta silti kysäisen eli oletteko jo ostaneet kengät syksyksi.Millaisia suosittelette? pitääkö olla sitten vielä erikseen talvikengät, tai luonnollisesti pitää

Jos olette tapaamista järjestämässä Helsinkiin niin me ollaan tulossa! Perjantai aamupäivä ei käy, muuten kaikki käy!

Kristian on nyt siirtynyt yksiin päiväuniin ja aikamoista viihdyttämistä tämä elämä on. Poika on aika kiukkuinen näin ennen ruokaa ja melkein koko illan.

Omaa tahtoa on havaittavissapaljon, mutta ei se vielä uhmaa ole... valitettavasti uhma tulee noin vuoden päästä ja silloin on oksat pois sen kiukun kanssa :headwall:

t,Soippa ja Kritian 1v 2vko

 

Soippa:Minä ostin coretex kengät syksyksi lenkkari malliset menee säällä kuin säällä ja pitää jalat aina kuivana
Netti pimennossa oltu kyllä oli orpo olo kun ei koneelle päässyt.Täällä kans tullut luja oma tahto ja kun muiden perässä pitäisi kaikki tehdä,mut taidot ei aina ihan riitä muuten tänne ei ihmeitä saman rään ympärillä elämä pyörii ja minä pääsen toteuttamaan itseäni pitkän odotuksen jälkeen pääsen aloittamaan kuntonyrkkeilyn,iihaanaa.kylmää syys päivän jatkoa kaikille :wave:

 

moro!

uhmaa tai mitä lie mielenpahoitusta on myös täällä! hermot menee suljetuista ovista, nostetuista esineistä, kielletyistä paikoista, vaipan vaihdosta jne. kiellot kokeillaan ja nauretaan kun sanotaan ei.

kenkäasiaa tuumailin juuri päivällä. jotkin coretexit olisi paikallaan, menisivät sitten ehkä vielä keväälläkin. nyt on vielä pärjätty lenkkareissa. pitää kaivella myös varastoja, jos olis vaikka isoveljeltä jäänyt kenkiä jemmaan.

ruokaa poika lappaa itse suuhun. sotkua on ja apua vielä tarvii, mutta tekemällä oppii. ruokailu loppuu, jos menee leikkimiseksi.

niin se vaan syyskylmät tuli ja alkoi se haalarishow...

 

Minusta toimivimmat kengät taaperolla syksyllä on sellaiset kunnon perusnahkanilkkurit/ensiaskelkengät. Kumisaappaat kaikista märimmillä keleillä. Nyt tosin meillä on sadesäällä käytetty isoveikan vanhoja nahkakenkiä, koska Milon kontatessa kumpparit jää matkalle. Talveksi meillä on odottamassa isoveikan vanhat Vikingin Goretexit.

Milo on ruvennut nyt aika kivasti syömään itse. Toki ruokaa menee ohikin, mutta idean on hokannut.

Ensiaskeleita ilman tukea odotellaan edelleen...

 

Heippa pitkästä aikaa!

Syyskenkiä täälläkin mietitään, täytyy kohta lähteä niitä ostamaan, varsinkin jos on kovin sateisia kelejä.

Omaa tahtoa löytyy myös täällä! Suoraan sanottuna tosi väsyttävä vaihe :ashamed:
Emma suuttuu heti kun kielletään, välillä oikein huvittaa kun Emma menee maahan makaamaan ja huutaa kuin hyeena.. yleensä kyllä ei paljon naurata kun joka ainut kielto saa aikaan tuon reaktion
No joo, toivotaan että tää vaihe menee nopeasti ohi... ja sitä oikeeta uhmaikää odotan kyllä sitten tosi innolla

Mä lopetin tänään kesätyöt ja nyt on fiilis ihan loistava. En olis jaksanut enää hetkeäkään kun töissä oli tosi kiireistä ja monena iltana venyi ylitöiksi. Masuvauva on huomautellut jo äitille, että sais ottaa vähän rauhallisemmin... ja nyt keskityn siis hetken vain lepäämiseen.

Haikeana olen pakkaillut Emman vanhoja vaatteita pois, niitä ei nyt hetkeen tarvita kun uusi tulokas on poika :heart: :heart:
En muista ollenkaan että Emma on joskus ollut noin pieni, ja silloin noi 56cm vaatteet taisi olla hieman reiluja.. Niin se aika rientää.

Kävely on muuttunut juoksuksi, joten kiireisiä aikoja eletään :heart:

Voikaahan hyvin ja hauskaa syksyn alkua kaikille!

:wave:

 

Hei täältäkin!!

Minea ottaa jo n. 10 askelta itse, kohta varmasti lähdetään kunnolla.. :heart:

Oltiin viikko Kreetalla. Reissu meni tosi hyvin. Mineakin nautti auringosta ja varsinkin uimisesta =) Lennotkin meni todella hienosti, vaikka niitä vähän etukäteen jännitin. On kyllä hieman ankeeta olla taas täällä Suomen vesisateessa...

Meillä on vielä käytössä Eccon nahkaiset kengät. Minäkin mietin,että tarviikohan syksyksi ostaa vielä erikseen kengät, vai menisikö nuo eccot.

Nyt saunan lämpöön =)

 

Omaa tahtoa löytyy myös täällä! Suoraan sanottuna tosi väsyttävä vaihe :ashamed:
Emma suuttuu heti kun kielletään, välillä oikein huvittaa kun Emma menee maahan makaamaan ja huutaa kuin hyeena.. yleensä kyllä ei paljon naurata kun joka ainut kielto saa aikaan tuon reaktion

No sanos muuta, muakin välillä naurattaa , välillä itkettää :'( ja välillä oon ihan |O . Meidän neiti varmaan kasvaa ihan kieroon, kun äiti on näin emotionaalisesti epästabiili.

Eilen meillä huudettiin tunti yhtä huutoa, kun tarjosin juotavaa nokkamukista/mukista/pillistä. Siis on neiti ennenkin niistä juonut, mutta nyt olis halunnut tuttipullon, ja mä päätin, että en anna. Niin tosiaan tunnin huusi pää punaisena ja todella vihaisena. Sitten luovutti ja joi nokkamukista. Joten päätin, että enää en anna tuttipulloa koskaan, jospa selvittäisiin tuolla yhdellä huudolla sitten.

Kyllä se on sitten hienoa, että lapsella on omaa tahtoa. :saint:

 

Ihanaa kun muillakin on omaa tahtoa! :kieh: Joo ja tosiaan ei aina tiedä itkeäkö vaiko nauraa, kun herra kierii lattialla raivopäänä.

Meillä oli pari päivää sitten 1 -vuotis neuvola. Tässä kuulumiset;
Painoa 10kg 800g
Pituus 78,5 cm
Pipo 49,3
"Aktiivinen poika. Kävelee tomerasti. Tutkii innoissaan paikkoja. Sanoo muutamia sanoja. "Omaa puhetta" runsaasti. Hienosti kasvaa. Vaippaihottumaa. Bevita /Liponia voi kokeilla.

Toi vaippaihottuma tullut lehmämaidon lisäämisen myötä lähiviikkoina. Rasvalla aina helpottuu, mutta jos maha vähänkin plöröllä niin heti lisääntyy. Liberot on käytössä (kuten lähes koko vuoden) ja muut vaipat tuntuvat pahentavan. Tosin pampersia en ole nyt kokeillut.. meinasin pikkupaketin ostaa.

Omasta navasta sen verran (vaikkei tähän pinoon kuulukaan), niin mulla iski taas anemia. :| Nyt rv 14+3. Mie niin toivoin että jaksaisi tuon touhupetterin kanssa paremmin, kun alkuraskauden väsymys hellittää.. Mutta nyt väsyttää kahta kauheemmin. Blaah! Onneksi on vielä sen verran voimia että aloitin salsa-tanssin! Ihanaa saada kerta viikkoon omaa aikaa! =) Ekaluokkalainenkin aloitti baila tinon ja Oskarin kanssa käydään äiti-taapero lattareissa. Joten yhtä tanssia tämä elämä.

Kauniita syysilmoja touhutaaperoille!

-Capri ja Oskar 1v-

 

Pakko vielä lisäillä... Tänään otettiin pinnasänky pois käytöstä! Herra kun ei siellä enään pysynyt. Alko olla vähän vaarallista, kun tuli pääedellä laidan yli. Nyt nukkuu siskonsa vanhassa antiikkisängyssä, jossa korkeat päädyt ja laitakin lähemmäs 20cm. Laitettiin seinän ja meidän sängyn väliin, niin on turvallinen. Yöllä kun vielä tissitellään, niin jokatapauksessa nukkuu meidän sängyssä. Että sellainen apina täällä.

 

Meillä kaikki menee hyvin. Kian on kiltti kuin mikäkin enkeli suurimman osan aikaa.

Välillä on meilläkin yritetty alkaa uhittelemaan mutta parhaiten näkyy tehoavan se kun jättää kiukuttelun täysin huomiotta. Jos alkaa kiukuttelemaan niin vien pojan omaan huoneeseensa pinnasänkyyn ja pois pääsee vasta kun on rauhoittunut. :kieh: Julma minä mutta ajattelin että jos samanlainen eristystaktiikka toimi koiralla ja kissoillakin niin miksei sitten lapsella.

Lapsihan kuitenkin yleensä hakee kiukuttelulla juuri huomiota joten jos kiukuttelusta seuraakin täysi huomioimattomuus ja yksinäisyys niin ei jaksa poika kovin kauan kiukutella. Huomaa nimittäin että sitä huomiota saa paljon helpommin olemalla kiltti ja hyväntuulinen :heart:

 

kirjoitin pitkät pätkät ja nyt ne hävisivät

Lyhennelmä:

Kiitos kenkävinkeistä, ostin ruskeat nahkanilkkurit. Sairaan kalliit ollakseen lasten kangät jotka menevät noin 4kk.

Tuttipullosta ja tutista ollaan pikkuhiljaa luopumassa. Miten ihmeessä saatte sen 6dl maitoa kasaan jos ei anna iltamaitoa pullosta?!?

Poika nukkui viimeyönä aamu klo 8 asti!!!!!!!!! Siis kertaakaan heräämättä!!!!! Ekaa kertaa elämässään!!!!!! Olisi pitänyt lopettaa kello 6 aamumaito jo aikoja sitten

Kristian nousee itse pois Tripp trapp tuolista ja laitoin siihen takaisin henkselit. Eihän sen pitäisi olla mahdollista? Meillä on varsinainen apinamies kotona

Soippa ja Kaikkialle kiipeilevä Kristian

 

Kun luovuttiin tuttipullosta niin tilapäisesti maitoa meni vähemmän, mutta korvasin sen silloin sekoittamalla maitoa enemmän puuroihin ja antamalla enemmän jugurttia. Aika pian rupesi menemään aterialla 1-2 dl maitoa nokkamukista jolloin tuo 6 dl saadaan helposti päivän mittaan täyteen. Hyvä vinkki (kaverilta opittu) on sekoittaa puuroon jugurttia jolloin maitotuotteita saa siitäkin, jäähtyy nopeammin sekä koostumus on helpommin syötettävää/syötävää. Itse teen niin että sekoitan puuroon luonnonjugurttia sekä hedelmäsosetta/marjoja.

Milo on myös melkoinen kiipeilijä, ja Tripptrappista on oppinut jo kiipeämään pöydälle. Yrittää myös itse kiivetä tuolista pois. Taidetaan piakkoin ottaa se turvakaari pois niin ei ainakaan kompastu siihen kiipeillessään. Esikoiseltakin se otettiin melko pian 1v iän jälkeen pois ja hyvin pysyi tuolissa sittenkin ja oli tyytyväinen kun sai itse kiivetä siihen ja pois.

Pinnasängystä aiotaan luopua myös pian. Milo osaa jo hyvin tulla alas jalat edellä ja ei onneksi vielä ole keksinyt ruveta kiipeilemään pinniksen laidan yli. Saa isoveljensä lastensängyn käyttöönsä heti kun saadaan isoveikalle ostettua uusi sänky. Tiedän että sitten saadaan nukuttaessa palautella poikaa sänkyyn useaankin otteeseen, mutta toisaalta on kiva kun Milo pääsee sitten aamuisin itse pois sängystään ja voi isoveikan kanssa tulla yhdessä herättyään meidän sänkyyn katselemaan aamupiirrettyjä.

77mm ja edelleen taaperokärryn kanssa etenevä Milo

 

Hei!

Viimein meidänkin poikanen näyttää jotain edistyksen merkkejä liikkeissään Eilen nousi itse tukea vasten seisomaan! Meni aivan naurunhekotukseksi hänellä homma kun huomasi miten se ilahdutti muuta perhettä. Eihän sitten siinä kikatellessaan riittänyt voimat pysyä kovin kauaa pystyssä.

Huomenna olisi meillä 1-vuotis valokuvaus. Ukkelihan on tosin jo reilu 13kk, mutta elokuussa täällä ihmiset pitää lomiaan ja niin myös valokuvaaja jolle haluttiin mennä. Pitää vähän katsella kuvausvaatteita valmiiksi. Esikoisella oli 1v. juhlissaan juhlamekko päällä joka oli myös yksi kuvausasuista. Tämä elokuinen oli synttäreillään pelkissä shortseissa ja muutenkaan kun ei olla viimeisen reilun kuukauden aikana vaatteita juuri pidetty niin mietin, että mitä sinne kuvaan sitten hänelle varaisi. Tämä kuvaaja ottaa kyllä paljon kuvia lapsista ilman vaatteitakin (ihan asiallisia ja kauniita kuitenkin). Onkos muita elokuisia valokuvattu kuvaamossa?

Uhmaa en ole tällä pojalla huomannut. Olen aivan yllättynyt miten tottelee ensimmäisellä kiellolla jos johonkin ei saa koskea. Katsoo vaan ja kääntyy pois. Huutokohtauksia tulee silloin jos pitää lelua kädessään ja sisko sen koittaa ottaa. Kyllä pidetään rystyset valkoisina kiinni ja päälle karjutaan, eikä siskolle varmasti mitään anneta. Jos äiti tai isi ottaa jonkun tavaran pois niin vähän vaan protestoidaan ja heti lähdetään uutta tavaraa hakemaan.

-laluz ja poikanen ahtamassa itseään jakkaran alle

 

Käytettiin Milo 1v valokuvassa kuvaamossa, kuten esikoinenkin 2 vuotta sitten. Otettiin samalla pojista yhteiskuvia ja jokunen perhepotrettikin. Milolla oli päällä ruskeasävyiset suorat housut ja vihreävalkoinen kauluspaita. Ainakin tässä paikallisessa kuvaamossa lasten kuviin todella paneudutaan ajan kanssa. Vaihdellaan rekvisiittaa ja viihdytetään. Ainakin meidän pojat on poseeranneet ihan kympillä tuolla kuvattaessa.

 

Iltaa.

Ohhoh, meillä kolmas korvatulehdus parin kuukauden sisään. Ja huomenna taas lääkäriin.

Keillä on kokemusta kierteestä? Milloin aletaan puhumaan puhkaisusta/putkittamisesta?

Tuntuu aika lohduttomalta että tyttö on vähän väliä kipeä korviensa takia. Flunssan jälkeisenä tuli ensimmäinen, toinen silmätulehduksen seurauksena ja nyt tämä kolmas viikko edellisen tulehduksen perään. Unettomat yötkin alkaa taas painamaan kun töissäkin on käytävä. Vielä kun olen yksityisellä töissä niin työnantaja on todella nuiva näistä saikuista johtuen, vaikka eipä heillä ole nokan koputtamista. Ketuttaa vain kun saa olla antamassa selvityksen sairaslomatodistuksen lisäksi siitä, että miksei kukaan muu voi hoitaa lastani jos hän on sairas. No koska minä olen äiti! Luulisi sen riittävän. Tuossa miehellekin jo hermot menetin ja sanoin että naapurin Penaako mun pitäisi pyytää viinapalkalla katsomaan omaa lastani. Mä olenkin katsellut jo toista työpaikkaa, kaupungilta. On todella inhottavaa kun syynätään niin tarkaan.

Meillä on 1-vuotissynttärit ensi sunnuntaina ja maanantaina Nella on sitten vuoden vanha. Nella on jo saanut taaperokärryn kuukausi sitten ennakkoon ja vielä on tulossa potta, sellainen palikkalelu missä palikoita saa työntää eri muotoisista aukoista sisään, musikaalisia leluja mm. huuliharppu, ksylofoni ja rummut ja sitten tänään veljeni ostama Fisher Pricen suuri Laugh and Learn-sarjan "kotiovi". Luulisi tekemistä riittävän. Tilasin kakun päälle Nalle Puh kuvan, kun en usko että jää paljoa aikaa taiteilla. Saas nähdä millainen kakku meille aikuisille tulee. Nella saa ihan omansa millä saa sitten sotkea ja lätsytellä.

Kuvissa ei olla käyty, eiköhän tarhassakin kuvauteta syksyn aikana, saa sieltä sitten tuoreet ja voi jaella kummeille ja sukulaisille.


Kirvash ja Nella, viikkoa vajaa vuoden

 

Meillä jo menossa 6.korvatulehdus ja korvapolille aika lokakuussa, eli putkitetaan. Tuntuu ikävältä tuo antibioottien syöttäminen ja kauhistuttaakin jopa, mutta kierre on päällä. Koitahan jaksaa, tiedän että on välillä rankkaa unettomien öiden kanssa :hug: Korvapolille laitetaan lähete 5. vuoden sisällä olevan tulehduksen jälkeen.