Tatjana80, ole ihan rauhallisin mielin. Vauvalla on voinut olla uniaika juuri ultrassa ja silloin sydänkin lyö rauhallisemmin. Sanoiko lääkäri mitään sykelukua, paljonko se sydän löi? Muistelen, että normaalin alaraja on 120. Rakenneultrassa joka tauksessa tutkitaan myös sydän erittäin tarkasti.
Liikeistäkään en vielä näillä viikoilla olisi kauhean huolissaan. Minulla pian viikkoja 22 ja erittäin harvoin tunnen muksauksia. Ultrattu on jo useasti, että tiedän kaiken olevan kunnossa. Vauva vaan on sellaisella asennossa, että en niitä tunne. Poikittain, jalat ja kädet minun selkärankaan päin.
Loppuraskaudessa nuo liikelaskennat sitten korostuvat. Täälläkin on tänään kirjoitettu noista napanuorajutuista. Ne alkavat oireilla yleensä ensin liikkeiden vähyytenä. Se perustuu siihen, kun hapensaanti vaikeutuu, vauva vähentää liikkumista, jotta käytettävissä oleva happi riittää aivojen toimintaan.
Meidän vauva kuoli siis napanuorakomplikaatioon. Napanuora kaksi kertaa kaulan ympäri + vartalon ympäri. Synnytyksen käynnistyttyä vauva laskeutui synnytyskanavaan ja napanuora kiristyi niin, että hapensaanti estyi täysin.
Hemuli80, vauva ei siis varsinaisesti tukehdu. Kun napanuora kiristyy/jää puristuksiin, niin verenkierto estyy, siinä syy napanuorasta johtuviin kohtukuolemiin.
Joka neljäs vauva syntyy napanuora kaulan ympärillä, aika yleistä siis. Mutta vain harvoille siitä aiheutuu mitään ongelmaa. Muutama vuosi takaperin näitä tapauksia oli 52/vuosi. Eli erittäin harvinaista siis. Synkästä aiheesta kirjoittelen, mutta nämä on niitä asioita, joille me emme voi itse mitään.
Alkuraskaudessa miehen kanssa puhuttiin, että nyt ei hommata mitään vauvatavaroita valmiiksi. Kuinka ollakaan, eilen hän sitten alkoi puhumaan, että pitäiskös sitä pinnasänkyä ja vaunuja sitten ruveta katteleen. Että eihän sitä voi elää sillä ajatuksella, että tämäkin vauva menee taivaaseen. Heräs varmaan todellisuuteen, että se on hän, joka joutuu niissä kaupoissa sitten ravaamaan, kun minä istun kotona ja imetän tunnin välein. Huomasin kyllä netanttilan myyvän ihan kivan näköisiä pinnasänkyjä. Pitäiskös tilata sieltä, niin saa melkein kotiin asti tuotuna ja plussapisteet kaupanpäälle.
Maanantaina neuvolaan, niin saan paperit äitiysavustusta varten. Uskaltaakohan sitä pakettia avata? Viimeksi (kohtukuoleman jälkeen) sairaalan sosiaalihoitaja tuli huoneeseen sanomaan, että sen voi palauttaa, jos sitä ei ole avattu. Niin, kukapa ei äitiyspakkausta olisi avannut vielä rv 40+1. Pyydän anteeksi, jos tämä musta huumori loukkaa jotain, mutta meillä se on keino selvitä eteenpäin.
Scala rv 21+4
Liikeistäkään en vielä näillä viikoilla olisi kauhean huolissaan. Minulla pian viikkoja 22 ja erittäin harvoin tunnen muksauksia. Ultrattu on jo useasti, että tiedän kaiken olevan kunnossa. Vauva vaan on sellaisella asennossa, että en niitä tunne. Poikittain, jalat ja kädet minun selkärankaan päin.
Loppuraskaudessa nuo liikelaskennat sitten korostuvat. Täälläkin on tänään kirjoitettu noista napanuorajutuista. Ne alkavat oireilla yleensä ensin liikkeiden vähyytenä. Se perustuu siihen, kun hapensaanti vaikeutuu, vauva vähentää liikkumista, jotta käytettävissä oleva happi riittää aivojen toimintaan.
Meidän vauva kuoli siis napanuorakomplikaatioon. Napanuora kaksi kertaa kaulan ympäri + vartalon ympäri. Synnytyksen käynnistyttyä vauva laskeutui synnytyskanavaan ja napanuora kiristyi niin, että hapensaanti estyi täysin.
Hemuli80, vauva ei siis varsinaisesti tukehdu. Kun napanuora kiristyy/jää puristuksiin, niin verenkierto estyy, siinä syy napanuorasta johtuviin kohtukuolemiin.
Joka neljäs vauva syntyy napanuora kaulan ympärillä, aika yleistä siis. Mutta vain harvoille siitä aiheutuu mitään ongelmaa. Muutama vuosi takaperin näitä tapauksia oli 52/vuosi. Eli erittäin harvinaista siis. Synkästä aiheesta kirjoittelen, mutta nämä on niitä asioita, joille me emme voi itse mitään.
Alkuraskaudessa miehen kanssa puhuttiin, että nyt ei hommata mitään vauvatavaroita valmiiksi. Kuinka ollakaan, eilen hän sitten alkoi puhumaan, että pitäiskös sitä pinnasänkyä ja vaunuja sitten ruveta katteleen. Että eihän sitä voi elää sillä ajatuksella, että tämäkin vauva menee taivaaseen. Heräs varmaan todellisuuteen, että se on hän, joka joutuu niissä kaupoissa sitten ravaamaan, kun minä istun kotona ja imetän tunnin välein. Huomasin kyllä netanttilan myyvän ihan kivan näköisiä pinnasänkyjä. Pitäiskös tilata sieltä, niin saa melkein kotiin asti tuotuna ja plussapisteet kaupanpäälle.
Maanantaina neuvolaan, niin saan paperit äitiysavustusta varten. Uskaltaakohan sitä pakettia avata? Viimeksi (kohtukuoleman jälkeen) sairaalan sosiaalihoitaja tuli huoneeseen sanomaan, että sen voi palauttaa, jos sitä ei ole avattu. Niin, kukapa ei äitiyspakkausta olisi avannut vielä rv 40+1. Pyydän anteeksi, jos tämä musta huumori loukkaa jotain, mutta meillä se on keino selvitä eteenpäin.
Scala rv 21+4