Mulla on ollut eri tuntuisia suppareita jo jostain viikosta 12-13 asti. Niin pitkään kun ne ei oo kipeitä, ei niistä ole mitään haittaa! Esikoisella mulla alkoi suppailut jostain puolivälistä ja silloinkin lääkäri sanoi, että kuuluu asiaan, jos ei satu ja menevät pienellä levolla ohi, ovat ok. Loppuajasta mulla oli silloin suppareita, jotka äippäpolin käyrillä (oltiin muusta syystä siellä käymässä) näyttivät synnytyssuppareilta, mutta eivät sattuneet ollenkaan ja eipä ne mitään tehneet tuolla kohdunsuulla/-kaulalla. Nyt noita kivuttomia suppareita tulee myös levossa, mut en jaksa niistä stressata. Vauva kuitenkin liikkuu paljon ja olo muuten pääosin hyvä, mitä nyt nuo liitoskivut alkaa olla jokapäiväinen riesa :kieh: ja sit on tää ihana itkuisuus alkanut vaivaamaan. Ihan sama, onko juttu iloinen/surullinen/hellyyttävä/asiat ei mee just niinkuin olisin halunnut, ihan mitä vaan, niin itku tulee.
Kävellessä tulee vähän kovempia, mut edelleen kivuttomia suppareita ylämäissä. Sit vaan pysähdyn hetkeksi, ne loppuu yleensä samantien ja sitten jatkan matkaa. Meinaan kyllä pyytää, et tehtäis myös alatutkimus, et kaikki on varmasti kunnossa, maanantaina aika kätilölle ja ti ultra.
Kummeja me ollaan mietitty, tälläkin palstalla kirjoittelee eräs, jota olemme miettineet...
Periaatteessa olis jo 6 sellaista, joita ollaan mietitty. Esikoisella on 3 kummia ja 3 tai 4 pyydetään tälle toisellekin. Halutaan kuitenkin, et kummit on meille oikeesti läheisiä ihmisiä, joiden kanssa ollaan varmasti tekemisissä. Mulla itelläni on ollut kummit, joiden kanssa en oo ollut missään tekemisissä... ni en haluu samanlaista "kohtaloa" lapsilleni.
Saas nähä, onko mies tänään irtisanonut ittensä, kuten meinasi. Päästäis sit tulee Suomeen jo toukokuun alussa, heti kun mun internasjonal utveksling on ohi. Ehtis hyvin sukuloida ja nähdä ystäviä ennenkuin oma työ jatkuu 2.6. Eilen jo kattelin netistä yhtä koulutusta, ylempi amk-tutkinto omalta alaltani, työn ohessa n.2 vuotta ja laitoin siitä kyselyä... jospa sitä rupeis opiskelee äippälomalla, mä en kumminkaan osaa olla tekemättä mitään ja kun tuo on pääosin itsenäistä opiskelua, yksi kontakti/kk, niin varmaan onnistuis. Ei ehkä syksyn ekat kontaktit, mut jatkossa sitten! Tykkään tosi paljon nykyisestä työstäni, mut aika vaikee kuvitella tekevänsä sitä eläkeikään saakka... nyt kun vielä jaksaa tehä montaa asiaa yhtäaikaa, plus sais uutta potkua ihan tohon nykyiseenkin hommaan + vois hakea vielä mielenkiintosempia paikkoja... hassua, kun niin moni suunnittelee kotiin jäämistä ja laskee päiviä loman alkuun, mulla taas on vähän päinvastaiset suunnitelmat =) Vaikka tottakai minustakin on ihanaa jäädä kotiin rakkaan perheeni kanssa vuodeksi! :heart: !