***ELOMASSUT 2008***syyskuussa

Torstaita!

Ihan alkuun melluli kyseli tutista. Meillä molemmat lapset syöneet tuttia ihan vauvasta asti ja myös nukkuessaan. Toisinaan tutti on vain nukahtamisvaiheessa suussa ja toisinaan myös tiukasti suussa nukkuessakin. En todellakaan ole sitä alkanut poiskaan nykimään, annan nukkua tutti suussa jos niin nukuttaa paremmin. Meidän pojalla ainakin niin valtava imemisen tarve että ilman tuttia oltais pulassa!

[/b]Upp3:lle :hug: ! Kurjaa että päivät kotona ahdistaa ja ettet haluaisi olla pojan kanssa päivisin kahdestaan. Kehoitanpa minäkin sinua puhumaan asiasta reilusti neuvolassa, että saisit selvyyden siihen mistä tuo ahdistus ja alakuloisuus oikeastaan johtuu. Toki kontaktit muihin äiteihin ja ystäviin on hurjan tärkeitä, mutta myös vauvan kanssa kahdestaan vietetty aika on äärettömän arvokasta. Toivottavasti saat apua ahdistukseesi ja pääset nauttimaan vauva-ajasta täysin siemauksin, ilman pienintäkään ahdistusta!

Meidän poju on edelleen päivisin ja öisin vallan rauhallinen ja helppo tapaus. Iltaisin hän on muutaman tunnin vaativaisempi ja selvästi sylittelyn kipeä. Mutta näin toisen kohdalla iltakitinätkään eivät ahdista juuri lainkaan. Jotenkin tietoisuus siitä että vaihe on ohi menevä saa oman mielen rauhallisemmaksi. Jos esikoinen olisi aikoinaan pitänyt samanlaista iltakitinää kuin tämä uusin tulokas, niin olisin ollut varmaan ihan paniikissa ja hajalla. Nyt jotenkin on vaan paljon helpompi sietää toisen kohdalla vauvan itkua ja tyytymättömyyttä. Hassua miten luonto järjestää tämänkin asian.

Meillä käytössä suurimmaksi osaksi 60 senttiset vaatteet, osa 56:sta vielä mahtuu päälle. Pojalla hurjan pitkä selkä ja jalkaterä. Sukat melkeen samaa kokoa kuin 2vee isosiskollaan..
Mietin just talvihaalarin ostoa pojalle, koko asiaa lähinnä. Nyt käytössä oleva kevyttoppis on 62:nen ja edelleen melkos reilu. Mutta toppapuku asia mietityttää.Ei varmasti mahdu koko talvea 62 cm pukuun, mutta 68cm tuntuu hurjan isolta. Vaikeeta..

Meillä poika syönyt nyt parin viimeisen viikon ajan ihan hirveästi! Sen kyllä huomaa tisseistä, kun tuntuu että ne on taas koko ajan aivan hurjan täynnä. Ihan kuin silloin synnytyksen jälkeen kun maito nousu rintoihin. Toivottavasti muutamassa päivässä maitomäärä tasaantuis, inhottava tunne kun tissit räjähtämispisteessä koko ajan.

Jaahas maitoa ollaan taas vailla, mentävä on!

:heart: haaveilija ja poju 5vkoa

 

rouses elä pyytele w-kirjaimia anteeks, sehän on just sulosta, kun kirjotat noin kun syykin on niin, no, perheellinen :heart:

upp3 koetahan jaksaa, eukkonen! :hug: tunnistan samoja pieniä paniikkifiiliksiä itsellänikin silloin tällöin, mutta jos ne eivät tunnu menevän ohi, sun ei todellakaan kannata jäädä niiden kanssa yksin! saisit voimasi ja toimintakykysi takaisin, kun pääsisit peloistasi. auttaisko sua hitusenkaan tämä sama ajatus kuin mua: tälläkin hetkellä ympäri Suomea on tosi monta pikku vauvan ja erityisesti esikoisen äitiä, jotka jännittää ja hermoilee samalla lailla kuin itse hermoilen. täälläkin meitä on monta, tässä ketjussa ite näen joka päivä vaunukävelyllä hirveän monta äitiä vaunujen kanssa ja siitä saan voimaa - mietin, että noikin joutuu valvomaan öitä nyt, jne. ei tuu niin yksinäinen olo, kun ajattelee niin, että mää oon vaan yksi äiti muiden joukossa ja meillä kaikilla on nyt vähän rankkaa.
itelle tulee usein mieleen se t-paitateksti "äiti on vähän väsynyt". sellanen kyl pitänee viel hankkia

oviili aivan samoja huono-äiti&epävarmuusfiiliksiä mullakin, ihan ku ite oisin kirjoittanu ton osuuden sun viestistä! välillä hermostuttaa ihan tosissaan, mutta onneks välillä tulee sitten myös onnistumisen hetkiä ja tunteita, joten ehkä tää tästä, sittenkin

irtis ja ukkeli 5 vkoa ja 3 päivää

 

Noista erilaisista tuntemuksista, niin mulla ei ole mitään masennusta sun muuta, mutta välillä vauvan itku saa minut kärsimättömäksi, kun toinen vaan känisee ja et oikein tiedä mistä se johtuu ja et voi asialle mitään suuremmin tehdä kuin kannella ympäri kämppää.
Nyt illalla meillä oli pieni tahtojen taistelu, sillä jätkä oli selkeästi väsynyt ja simahti mun syliin, mutta kun vein sänkyyn, niin johan heräs ja alkoi huuto. Pari kertaa otin syliin ja kantelin sylissä, mutta lopulta päätin, että sinne sänkyyn on nukahdettava ja se onnistui lopulta aika helposti.

Nyt on jätkältä alkanut tulla pieniä hymynpoikasia, että kyllä se kunnon hymykin sieltä varmaan kohta tulee.

Tutista: Meillä ei tuttia pysy suussa nukuttaessa, vaan poika pullauttaa se pois kun nukahtaa.

 

Iltaa! (yötä..)


Tässä samalla tissitän vauvaa... mummolas edelleen. Mies Ranualla, ajoivat Muoniosta sinne kun sielä enemmän lintuja. Vähän on kuulemma missään. Täällä oli jonkun muunkin mies lähössä?! Scalahan se oli... tsemppiä sulle eräleskipäiviin!!! (mä uhkasin lähtee kuukaudeksi samalla ovenavauksella kun ukko kotiutuu..)

Kamalaa tuo Kauhajoen tapaus!!! Neljä tutun tuttua kuoli siellä ja olo on itellä niin kamala, mahassa sellanen möykky vaan ja oksettaa. Jotenkin nyt koskettaa enemmän kun noinkin lähellä oli ja äiti ja kaks siskoa saman kouluyhtymän kouluissa. Kaikki eri toimipisteissä. Miksi ihmisten täytyykin ajautua tuohon pisteeseen että tekee jotain noin julmaa?! Koitetaan me antaa aikaa lapsillemme ja olla läsnä!! Toivottavasti tästä opitaan ja alkaa löytymään varoja ihmisten mielenterveyden hoitoon ja muuhun. Että nämä pienet nyyttimme saisivat kasvaa turvalliseen ympäristöön.

Meillä nukuttiin toissapäivänä ekat päikkärit pihalla! En oo aiemmin uskaltanut nukuttaa siellä kun pulauttelee usein ja paljon. Nytkin ravasin vähän väliä kurkkimas vaunuihin.

Jospa sitä koittais selvitä petiin ja Tildakin nukkuis.... huutanu joka yö melkein neljään... |O

Maanantaina neuvola ja sairaalareissu pulauttelun ja helsingin reissun (HUS) takia.

 

Iltaa täältäkin. Hyvää aikaa notkua taas koneella ,kun typykät nukkuu, vaikka aamulla väsyttää taas vietävästi. No vähän oma aikaa .

Olimme taas tänään MLL:n kerhossa. Ihan kivaa siellä aina on käydä ,vaikka en juurikaan ketään varsinaisesti sieltä tunne ,mutta aina siellä juttuseuraa on. Esikoinen tykkää ,kun saa muiden lasten kanssa touhuta. Vinkiksi vaan kaikkille yksinäisille kotiäideille :wave: . Rohkeasti kerhoihin mukaan!

Täällä olen paininut tunteiden kanssa muutamia päivä. Välillä tulee pohdittua ,että olenko pitänyt yhtä paljon lapsia sylissä ja jakanut rakkautta tasapuolisesti. Nyt kun vauva alkaa olemaan enemmän hereillä niin tuntuu huomion jakaminen vaikeammalle. Välillä tuntuu ,että en pidä vauvaa tarpeeksi sylissä ,kun esikoinen uhmineen jokseenkin vaativa. Ei saisi olla niin kriittinen oman äityidensä kanssa ,koska varmasti me kaikki ollaan parhaita äitejä omille lapsillemme .

Meillä on aamulla esikoisen eka hammaslääkäri. Taitaa mua jännittää enemmän .
Hyvää yötä ja jaksuja kaikille :hug:
-Poni ja vauva pian 7 vko

 

Huomenta!

Tuttia poju kyllä söisi ihan mielellään, mutta hän ei vieläkään osaa pitää sitä itse suussaan, vaan sitä on aina pidettävä hänen puolestaan Näin ollen meillä siis ei nukuta tutti suussa.

Vaatteista meillä on käytössä 60 ja 62 cm. Oli oikein haikeata laittaa jo pienimmät vaatteet pois, odottamaan seuraavaa tulokasta
Niin kuin joku muukin täällä, olen miettinyt että pärjätäänkö talvi tolla äp:n toppahaalarilla vai pitäisikö ostaa alkuun hieman pienempi. Onko jollakulla kokemusta/näkemystä asiasta?

Jipii saan tänään kantoliinan!! Toivottavasti poju viihtyy siinä, kun tuo rintareppu ei ole ollut mieleinen hänelle.
Itse kun olen täysin kokematon tuon liinan suhteen, niin haluaisin tietää, että millaisissa sidonnoissa pidätte vauvojanne? Missä viihtyy parhaiten?

Ruusulainen ja poju 7 vko 3vrk

 

Heippa!

Täällä ilmoittautuu yksi myöhäisten aamujen perhe lisää! Meillä on molemmilla vuorotyöt, joten ollaan totuttu vähän eri vuorokauden rytmeihin kun "tavalliset" perheet. Mennään nukkumaan joskus 23-24 aikaan ja nukutaan 8-9 asti, koko perhe siis... myös 3,5v esikoinen. Toiset paheksuu, mut omapa on päänvaivansa, tää sopii meille!

Sone ja Upp kirjoitti kaukalosta. Meillä ei oo sitteriä ollenkaan, vauva on ollut kaukalossa sitterin sijaan ne lyhyet hetket, kun tarvii jotain "pidikettä". Kaukalossa tosiaan tulee turvallisempi olo, kun on ahtaampi tila. Samoin omaan sänkyyn nukuttaminen helpottuu, jos tekee peitoilla/tyynyillä sängyn ahtaammaksi, niin vauvalla on turvallisempi olo. Meillä pikkuneiti nukkuu päikkärit vaunuissa ulkona ja vaunukopassa sisällä. Vaunukoppaan rauhoittuu hyvin itsekseenkin, sekin on ahdas = turvallisen tuntuinen.

Hiuksista ootte puhuneet myös. Esikoinen oli kalju tosi pitkään, vasta joskus yli 1-vuotiaana alkoi tulla enemmän haituvia. Mun kampaaja sanoi, et jos tulee myöhään hiukset, ne myös pysyy pitkään ja tulee hyvät, paksut hiukset. 3-vuotiaana tolla onkin sit jo melkoinen pehko!! Pikkuisella on suht pitkät hiukset, paljon paksummat, mitä esikoisella oli. Nyt sitten jännään, lähteekö nuo pois (kuten monilla vauvoilla lähtee) vai pysyykö päässä.

Aukileesta taas, me jouduttiin esikoisen kanssa pään seurantaan, kun (sijais)terkan mielestä aukile oli liian iso. Seuraava neuvola oli lääkärineuvola silloin ja lääkäri plus vakkari-th oli sitä mieltä, et sijainen oli vain suotta saanut mut huolestumaan, pää oli ihan normaali.

Vaatteistakin puhuitte, meidän neiti 3 viikkoa käyttää kokoja 56-62cm. Ja Tatjana, ainakin Bonustehtävällä on myös iso vauva, en nyt ulkoa muista mittoja, mut 1kk neuvolassa oli vähän vajaa 6kg ja vähän vajaa 60cm.

Kerhoistakin on ollut puhetta. Meillä on tässä naapuristossa sen verran paljon lapsiperheitä (rivari- ja omakotitaloalue) että jos ei omalla pihalla, niin ainakin tossa lähipuistossa riittää takuulla leikki- ja juttuseuraa itelle. Olis siinä puistossa MLL:n kerhokin, mut meille liian aikainen aloitus (klo 9, samoin srk:n perhekerho ois vähän kauempana klo 9 alkaen). Mulle riittää, et kerran viikossa joutuu laittaa herätyksen ja kiirehtiä esikoisen klo 9 alkavaan kerhoon... voisko joku joskus järjestää perheille jotain, mikä ei ala noin kamalan aikaisin??! Kai meitä aamu-unisia on enemmänkin?

Viihteelle ei oo tehnyt oma mieli vielä lainkaan. Jotenkin ei sitä vaan raaski olla erossa pikku-prinsessasta! Esikoinen sanoi, et hän lähtee mummolaan kylään (yksin) mut en mä vielä raaski olla siitäkään erossa, kun vasta oli siellä niin pitkän ajan...
Itellä on kyllä välillä aika pinna kireellä, kun 2 lasta ja koira vaatii koko ajan huomiota, ei ehdi itse edes syömään. Onneks mies tekee pääasiassa iltavuoroja, on mun kanssa tässä aamut, sillä kun saa päiväruoan syötyä ja vauvan pidemmille päikkäreille, olo helpottaa, siihen asti on täys kaaos päällä. Ei oo toivookaan edes ehtiä koiraa käyttää pissalla, sit se kävelee koko ajan perässä ja vihjailee, et ulos pitäis päästä... en kuitenkaan haluu opettaa sitä omalle pihalle pissaamiseen, tuo on niin pieni piha ja halutaan nauttia siellä olosta myös paljain varpain kesäsin. Illat menee meillä sit oikein rennosti ja helposti, kun vaan sinne johonkin 14 asti jaksaa.

Joku kyseli vinkkejä, miten maitoa riittäis pakastimeen. Maitoahan tulee (yleensä) sen verran, kuin vauva sitä "tilaa", eli tarvitsee. Voi sitä yrittää itekin "tilata lisää" lypsämällä syöttöjen välissä, jos ei syötön jälkeen saa enää lypsettyä.
Ite pähkäilen lypsämisen kanssa, et pitäiskö lypsää, et maitoa tulis sit luovutettavaks asti, nyt tulee maidonkerääjiin niin paljon maitoa, et pakastimeen ei tarvii erikseen lypsää, välillä vaan rinnat on ihan räjähtämispisteessä ja neiti vaan vetelee sikeitä, silloin tekis mieli lypsää, mut toisaalta taas mietin, et tuleeko maidosta sit liian laimeeta ja neiti tilaa sitä entistä enemmän, et hänelle riittää ravintoa ja jos lypsämään ryhtyy, voi sitä olla sit hankala lopettaa, kun maitoa tulee sitä enemmän, mitä sitä lypsää tai vauva imee... Ja vaikka lypsämällä ei tulis yhtään maitoa, vauva saa kyllä sitä, on paljon tehokkaampi imijä, mitä yksikään laite, vaikka itestä tuntuis, että tissi on tyhjä, ei se tarkoita sitä, ettei maitoa tulis. Sit jos vauva vaan imee, mutta ei nieleskele, tissi on tosiaan tyhjä - tai vauva pitää tissiä huvituttina. Tärkeetä ois kumminkin saada myös ne takamaidot vauvalle, eikä pelkästään makeita alkumaitoja.
Joku mainitsi, et ennen yöunia vauva syö tunnin, no, meille tuo tunnin mittainen syöminen ei oo mitenkään erikoista päivälläkään... Neiti kyllä kasvaakin ihan silmissä, pakkohan se tuolla ruokamäärällä onkin! Neuvoloita ei oo ollut vielä kuin yksi (9 päivän iässä), seuraava on ensi viikolla, jolloin on ikää jo 4 viikkoa. Miten tiuhaan teillä muilla on neuvoloita?

Huh, tulipa taas pitkä viesti, mutta niin harvoin sitä enää nettiin asti ehtii...

t.Hemuli ja tenavat 3,5v sekä 3 viikkoa

 

Jospa itsekin vähän näpyttelisi, kun Linnea rauhoittui soffalle päikkäreille. Ollaan tämä viikko oltu lennossa, kun maanantaisin on muskari, sitten tiistaina oltiin vauvelitaapamisessa, eilen käytiin mummia ja pappaa moikkaamassa ja tänään mennään papalle taas kylpemään Onko joku muu muuten jo aloittanut käymään vauvan kanssa vauvamussuissa?

Upp3: voimahali ensin alkuun :hug: Kannattaa kyllä puhua neuvolassa tuosta ahdistavasta olosta. Mulle tulee myös välillä tuollaisia ahditustuntemuksia. Mietin, että mihin olen ryhtynyt ja välillä tuntuu, että mua ei ole enää olemassa, on vaan tuo vauva. Se menee sitten ohi.

Olen miettinyt, että miten jotkut nuoremmat äidit jaksaa, kun itse olen 27v. ja esikoisen äiti siis. Mies järkeili, että kai se johtuu siitä, että mä olen niin monta vuotta ollut periaatteessa yksin, ja nyt on joku toinen ihminen joka tarvitsee sua 24/7. Tämä on nyt sekavasti kirjoitettu, eikä tästä varmaan saa mitään tolkkua.

Ja huono äiti tuntemuksia on mullakin! Poden huonoa omaantuntoa, kun viikko sitten perjantaina olin ihan finaalissa, kun oltiin koko viikko nukuttu huonosti yöt masuvaivojen vuoksi. Mietin, että miten mä voin väsyä omaan lapseeni. Vauvaan joka on parasta mitä mulle on ikinä tähänastisen elämäni aikana tapahtunut. Kai nämä tuntemukset vaan kuuluu äitiyteen.

Nyt en enää muista mitä mun piti vielä kommentoida. Joka tapauksessa me ollaan kaikki ihan älyttömän hyviä äitejä lapsillemme. Parhaita sellaisia!

Bella-Lumia ja tyty 2kk9vrk

 

Mekin käytiin toissapäivänä neuvolassa, ja tyttö kyllä kasvaa... oli edelliseen mittaukseen tullut 630g lisää, ja edellisestä mittauksesta oli 1,5 vkoa... pitutta oli tullu sentti. Neuvolassa kehuivat paljon kun tyttö tosi tosi seurallinen, ja joka kerta tulee mainita kun on synnytyksestä lähtien ollut tosi tarkkaavainen.

paino:5,385kg (syntymäpaino 3,420kg)
pipo: 38,5 (syntymäm. 33,5)
pituus: 58cm (syntyessään 50,5cm)


lypsämisestä ollut puhetta, mä olen nyt alkanut n. parisen kertaa päivässä lypsämään, kun maitoa kuitenkin tulee ja sit helpottaa vauvallakin, ei tule niin "paineella". eli onko se pakastaminen nyt siis niin että minigrip pussiin ja pakkaseen?

kerhoista ollut puhetta, ääh, mä en yksinkertasesti uskalla mennä niihin, en tiedä miks. toisaalta mä jännitän tosi paljon kaikkia tilanteita.

viihteelle lähöstä myös ollut puhetta, välillä tekisi mieli käydä jossain illasta, varsinkin joskus kaipaan sitä kun miehen kanssa käytiin baaris, nähtiin kavereita ja syötiin pitsaa jossain puistikossa ja nukuttiin vaan seuraavana päivänä. mut eiköhän sitä joskus voi lähteäkin, en kumminkaan vielä osais ehkä lähteekään.

tutista ollut myös puhetta, meillä tytöllä on käytössä, imemisen tarve on tosi tosi kova, antovat sairaalassa sen jo kun piti mua tuttina, rauhottu vasta kun sai tissin suuhun ja sitä aina välillä imeä vaikka ei edes ollut nälkä.

meillä on edelleen (loppuukohan ikinä) mahavaivoja iltaisin, joka ilta on itkua,ja masua vääntää ja ilmaa on tosi paljon.. siitä tulikin mieleen huono äiti tuntemuksista joskus kun vauva vaan itkee tosi tosi paljon, ja kun on parikin tuntia pientä kanniskellu ja näkee miten toiseen sattuu, niin joskus väsyy itekin. ja sitten kannan hirveen huonoa omatuntoa siitä.. ja kun mulla oli tosi kova menettämisen pelko raskauden aikana, tuntuu sitten aina siltä että nyt minä sain vauvan, sen mitä minä olen niin pitkään toivonut ja joutunut pettymään ja nyt kun se on täällä niin mulla ei ole oikeutta tuntea näin. vaikka tyhmältähän se kuulostaa, itestäkin, onhan se kuitenkin päivänselvä että jossain vaiheessa varmasti jokainen äiti tuntee väsymystä ja epävarmuutta. ihmismieli on kummallinen..

vauvan hymyistä tyttö hymyilee tosi paljon ja yrittää kovasti "jutella", päästelee semmosia "gu guu" ääniä, ja sulattaa kyllä tämän mamman sydämen kokonaan ilmeilyllään..

nyt täytyy kyllä siivota kun neitikin nukkuu, tällä hetkellä sitterissä, peittoon käärittynä. kaikista parhaiten nukkuu vaunuissa ja mun vieressä sängyllä..

ai niin, vielä piti kommentoida
rotavirus rokotetta, me ei oteta sitä, otettais ehkä muuten (sehän on kai tulossa yleiseen rokotusohjelmaan jossain vaiheessa) mutta on niin kauhean kallis... :/

mutta nyt pitää mennä! jaksamisia kaikille!

t. Hosso ja kullannuppu 1kk 2 vkoa :heart:

 

Olipa tosi mukava näin vaaaaaltaaavaaan pitkän tauon jälkeen lukea elokuisten kuulumisia! Meillähän "elokuinen" muuttui "kesäkuiseksi" eli tässä on vauvatohinoissa ja alun pikku hankaluuksissa mennyt tovi jos toinenkin, eikä koneelle ole juurikaan ehtinyt. Nyt kuitenkin heti koneelle kun sopiva väli viimein löytyi

Meillä neiti on siis jo liki 3kk, hymyilee auvoisasti ja kiloja kertynyt noin viisi (edellisellä neuvolakerralla vajaa 2 vkoa sitten 4700g) ja pituutta n. 54 cm. Hyvin on siis tissimaidolla kasvanut syntymästään (n. 2kg ja pikkuista päälle 40 cm). Oikein reipas on, ja keskosuudesta ei tunnu jääneen haittoja. Liki 3kk kärsittiin koliikista tms mahavaivoista, jotka tyypillisiä näille ennenaikaisille. Nyt onneksi tuntuu olevan jo takanapäin ne murheet.

D-vitamiinista joku kyseli aikaisemmin, meillä on kokeiltu kaikki markkinoilla olevat, ja palattiin ensimmäisenä kokeilussa olleisiin dee-tippoihin, jotka sopivat parhaiten.

Rotavirus-rokotteesta, sen otimme, kun lääkäri suositteli, vastustuskyky kun hänellä täysaikaisia kavereitaan heikompi. Kallis kuin mikä!

Nyt neiti heräsikin, ruoka-aika, joten palaan linjoille myöhemmin. Erittäin paljon myöhästyneet onnittelut kaikille eloäideille vauvoistaan!!

 

Heipat täältäkin

Mekin aamullä käytiin 1kk neuvolassa. Ihan hyvin tuo on kasvanut

paino 4660 (3660)
pituus 53 (49)
pipo 38 (34)

hassua tosiaan kun jotkut on tuon kokoisia syntyessään kun tämä 1kk:n iässä. =) mutta pääasia että kasvaa.
kyllä siellä neuvolantäti niin kehui pikkuista että äiti taas loistaa varmaan seuraavaan neuvolaan asti, poika hyvin tarkasti katsoo, hymyilee paljon ja vähän jo jokelteleekin =) aika hyväntuulinen pääasiassa on.
Mutta kyllä silti tulee välillä noita tunteita että onkohan sitä nyt antanut kaikkensa lapselle, pitäisikö enemmän seurustella ja viihdyttää sitä ja näin, mutta toivotaan että se riittää kun parhaansa yrittää. Ja välillähän tässä väsyy väkisinkin, ehkä se helpottaa kun vauvakin jossain vaiheessa rupeaa öitään nukkumaan ja alkaa arkeen jotain rytmiä löytyä.

Me ei vielä olla missään kerhoissa käyty, pikkuhiljaa täytyy tästä kuitenkin ruveta reviiriä laajentamaan ettei seinät kaadu päälle. Olen kyllä sen tyyppinen että viihdyn hyvin yksinkin, mutta kyllä sitä välillä rupeaa jo aikuiskontakteja kaipaamaan kun päivät pitkät vauvan kanssa puuhastelee. Tässä lähellä kun ei ole edes ketään 'lapsellisia' kavereita joita voisi päivisin tavata. Olenkin odotellut että sektiohaava sen verran paranee että pikkuhiljaa pääsee kantokoppaa ja kantelemaan ja sitten on helpompi autollakin liikkua vauvan kanssa ympäriinsä ja käydä jossain kun voi nostaa sitten autosta kopan matkarattaisiin ja liikuskella.
Eikä tässä nyt toisaalta vielä ole kovin kiire ollutkaan mihinkään, toistaiseksi mies on hyvin nuo nostelut hoitanut kun ollaan kaupassa tai muualla käyty.

Taidanpa nyt itsekin pikkuisen levätä kun poika on unilla
=)

Voimia kaikille ja ihanaa syksyä :flower:

 

moi!

:hug: kaikille tarvitseville! kyllä te olette lapsellenne se yksi ja ainut rakkain ja tärkein äiti.
yks sormi tekniikkaa tää on hankalaa ja hidasta!!
jaahas keskimmäinen huutaa, heräs päikkäreiltä! moi.

 

Upp3: Voimahalit täältäkin!! :hug: Mulla oli just tuollasta esikoisen kans, en pystynyt lainkaan olemaan vauvan kanssa kaksin, kaikki ahdisti ja pelotti. Sitten tosin mulla oli paniikkihäiriö, mikä vaikutti tosi paljon. Yritä jaksaa ja puhu asiasta neuvolassa, älä jää ahdistuksen kanssa yksin!! :hug:

Me ollaan lähdössä tänään kaverin kyydillä pohjois-suomeen mun kotipuoleen.. eka kertaa mennään vauvelin kans mummilaan, saas nähdä miten matka menee, ku sitä on n.350km!! Toivottavasti vauva nukkuis suurimman osan matkasta.. ainaki yleensä on ollu tyytyväinen matkustaja!

Meilläki on siirrytty vaatekoossa jo tuonne 56-62cm. Tosi paljo riippuu vaatteen merkistä tuo kokoki.. Selvästi neiti on myös alakanu olla pirteämpi.. ennen nukkui koko päivän, nyt tänäänkää ei oo nukkunu ku sellasia lyhyitä pätkiä. Jospa se sit autossa tosiaan nukkuis! Kakkaaminenki on teettänyt vauvalla työtä.. nyt oli 4 pv väliä, kunnes onneksi tänään sai kakattua. Reppana pieni.. yleensä kakkaa n. joka toinen päivä, eli ei ainakaa liian tiheään!! En tiedä pitäskö kokeilla noita Relatippoja, josko auttas masun toimintaan...

Meki ollaan käyty kerran viikossa täällä perhekerhossa. Olivia on onneksi yleensä siihen aikaan nukkunu, niin oon pystyny keskittymään siellä myös isoveljen toimintaan! En tunne kerhosta montaakaa ihmistä, mut silti siellä on tosi mukava käydä ja tavata muitaki äitejä lapsineen Varsinki tuolle 1v8kk pojalle siellä on seuraa ja kivaa tekemistä

Tutia meillä imetään ahkerasti, enkä todellakaan ota sitä nukkuessakaan pois!! Meillä ainaki neitillä on tuo imemisentarve suuri ja selvästi tutti antaa hänelle turvaa ja on tärkeä! :heart:

Mut nyt Olivia ähisee, täytynee mennä syötteleen...

Annilia & Olivia 2kk

 

moro :wave:

ruusulainen kantoliinasta: alle 3 kk ikäistä vauvaa ei saa pitää "jalat auki" -asennoissa (sanoi neuvola), joten ns. kehtoasennot ovat pop ja rok näillä pikkuisilla. meillä käytetään tätä http://www.kantoliinakanava.fi/kantoliinakanava/tekstisivu.tmpl?navi_id=246 ja liinana on hug-a-bub.

takana aika kiva päivä vaunukävelyllä meni 50 minsaa, tuli oikein kuntoiltua, hyvä. en tunne maastoja täällä uudella kotiseudulla, joten "eksymisen" takia tuli käveltyä pitempään ku oli aikomus. onneks täältä löytyy kivoja kävelymaastoja, ja parhaita just "eksymällä".
tänään ei pojalle maistunu vaunuilun jälkeen uni partsilla, mutta iltapäivällä vedettiin molemmat kahden tunnin tirsat. mulle jäi vähän univelkaa viime yöstä, kun jäbä kiemurteli vierellä ahkeraan. nyte poika nukahti uudelleen, kun annoin vähän ruokaa.

oikein hyvää ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!

 

Heippa kaikki

Mä olen ollut tänään reipas, vietiin esikko kävellen kouluun kasiin ja lähdettiin lenkille siskon kanssa (ja tietysti masa oli mukana), kierrettiin oikein hikilenkki . Sitten hain esikon koulusta ja siivosin sen huoneen, sille tuli ekaa kertaa luokkakamu leikkiin ja huone oli kuin pommin jäljiltä. Masa viihty sen aikaa hienosti rintarepussa ja sitten nukahtin siihen :heart: . Sit herättiin ja seurailtiin maailman menoo ja nyt nukutaan kolmannet isot päiväunet.

Voimahaleja kaikille sitä tarvitseville :hug: . Mulla oli toissayönä pari tosi pahaa ahdistuskohtausta ja eilen oli todella karmea päivä. Itkeskelin vaan ja tunsin että mikään ei onnistu. Pidin itseäni todella huonona äitinä . Mies tajusi sanomattakin kun tuli töistä että nyt tarvitsen sitten ihan aikuisten oikeesti tukee ja apua ja olikin sitten masan kanssa koko loppupäivän . Ja yritti parhaansa mukaan vielä lohdutella muakin. Illan masa taas huusi kuin syötävä, nyt päätettiin miehen kanssa että kokeillaan se vyöhyketerapiakin vielä. Me ollaan kokeiltu relatipat, cuplatonit, mallasuutteet ja pullonvaihdot. Mikään ei auta, on tosi kurja kun ei voi auttaa pikkusta . Onko kellään tietoa onko täällä valkeakoskella tai koskin lähellä ketään hyvää vyöhyketerapeuttia??

Yö meni jälleen täydellisesti. Masa nukahti 21.30 ja heräs 05.00. Mulla itellä oli puol kuusi kello soimassa joten noustiin sillon sitten ylös. Voi sanoa,että meni kyllä ihanasti ja sai itse nukkua

Huomenna menee molemmat pojat yökylään ja me vietetään miehen kanssa vuosipäivää. Olisin mielelläni touhunnu vaikka mitä miehen kanssa vällyjen alla, mutta mun menkat vaan jatkuu ja jatkuu :kieh: . Ne on nyt kestänyt melkein kaksi viikkoa ja pahenee vaan. Vuodan oikeesti tosi paljon, saa olla sidettä vaihtamassa koko ajan :kieh: . Mä alotin ne minipilleritkin, luulin että ne vähentää vuotoa, mutta paskat :kieh: . Onko kellään muulla ollut tällästä?? APUA, tuntuu siltä ku ne ei lopu koskaan :kieh: .

Mutta me sitten ajateltiin miehen kanssa helliä toisiamme muulla tavalla

Muistakaa mammat,että me ollaan maailman parhaita äitejä ihan jokainen. Muistakaa vaan puhua asioista hyvistä ja huonoista. Sisälle ei saa jättää mitään vellomaan. Päät pystyyn

Nyt esikon kans pikkukakkosta katteleen, oon jääny ihan koukkuun

salah ja masa 1kk ja 10vrk (ja ihanaakin ihanempi esikko :heart: )

(ai niin, kirjotin vielä pidemmän pätkän aamulla ja helkutti se hävis johonki :kieh: )

 

Pikaseen ennen kuin bb alkaa..

ruusulainen: meillä myös käytössä hug-a-bub ja oon ainakin itse tykännyt, niin ja pojukin
irtosora ja muut huonoa omatuntoa kommentoineet, tuntuu oikeasti helpottavalta tietää, ettei ole ainut joka tuntee olonsa välillä epävarmaksi..

Ihanaa, kun on perjantai!Mies saunaillassa, mulla edessä lasi punaviiniä, tuikut on palamassa ja poju tuhisee maailman suloisimpana pinnasängyssä. Huoh, nyt on onnellinen olo :xmas:

 

Fiiliksistä: Mulla oli reilu viikon verran synnytyksestä tunteet pinnassa, hirveän helposti tuli tippa silmään, enkä oikein kestänyt pikkuisen huutoa. Mutta nyt ei ole enää aikoihin ollut mitään erityistä, tosin tuskastun aika helposti jos toinen vain huutaa tai yösyötön jälkeen ei meinaa nukahtaa. Huomaan, että mulla on varsinkin öisin pinna tosi lyhyt. Ei varmaan pitäisi "ääneen" sanoa, mutta meillä on jääneet ns. turhista mahakivuista huutamiset jo pois. Joka syötön jälkeen pitää tosin röyhtäyttää, se tuleekin pääsääntöisesti tosi helposti. Valitettavasti yöaikaan kossi on ottanut seurustelun tavaksi. Koko ajan yrittää katsoa silmiin, hymyillä ja nauraa, yritän vain katsella pitkin seiniä, mutta aina välillä katseet kohtaa. Eipä siinä itselläkään pokka pidä.

Vaatteista: meillä tällä hetkellä pääsääntöisesti koko 62, riippuu tosi paljon vaatemerkistä. Pari 50 Tutan bodya menee edelleen, kun taas esim. Johan potkarit ovat koossa 62 jo aika napakat. Meidän poika, kun tuntuu kasvavan kovin maan myötäisesti pituutta noin 57 cm ja paino noin 6200 gr.

Ristiäiset olisi nyt tulevana sunnuntaina. Meillä on huomenna (tai tänään) lauantaina tapaaminen papin kanssa ja jotain virsiä pitäisi keksiä. Mitä virsiä te olette valinneet?

Jopas oli ilta... Siivottiin päivällä, kävin koirien kanssa kivan lenkin, mies lähti yövuoroon ja olin ajatellut nauttia lasin viiniä, kynttilöiden ja kivan napostelun parissa. The Truth is: Yksi koirista oksenteli jostain syystä aivan kamalasti, poika huusi pää punaisena, kynttilät laitoin väärin (votiivit, eivät palaneet), viini kaatui matolle...*huokaus*... Nyt on kuitenkin poika nukkumassa, matot pesty ja koirakin rauhoittunut, joten jos nyt ottaisi sen lasin viiniä.

Viihteellä käymisestä on myös ollut juttua. Itse en ole vielä missään käynyt, eikä ole kyllä tehnyt mielikään. Mies tuossa yhtenä iltana kysyi, että milloin viedään poika mummolaan ja lähdetään yhdessä viettämään iltaa, totesin kyllä hyvin spontaanisti, etten vielä lähde yhtään mihinkään tai ainakaan vie poikaa yökylään.

Lauren-78 ja poika 8 vko

 

Huomenta

Meillä saatiin masa hiukan ennen ysiä ilman huutoja nukahtaan, ensimmäinen ilta hänen pienen elämänsä aikana ku mennään nukkuun ilman huutoa . Olin niin hyvällä päällä ja onnellinen :heart: . No, kun toinen on kiltisti, ni eikös toinen alota. Esikko on menny kuin unelma nukkumaan jo pitemmän aikaa, ni eikös se eilen sitten saanu jonkin pelkokohtauksen ja ei suostunu millään nukkuun. Herätti sitten masankin huudollaan. Masa ihmetteli ja alko itkeä ja itkikin sitten taas siihen asti kun puol kahentoista aikaan sain sen nukahtaan . Olin pikkasen vihasella päällä sen jälkeen, suutuin miehellekin :kieh: . Näin meillä alko romanttinen vuosipäivä .

Masa nukkukin taas siitä puolikahestatoista puol kuuteen ja jatko miehen vieressä unta vielä tähän hetkeen asti, eli kello on nyt 07.25.

nyt lopetan, palailen vielä

salah ja sylissä kuikuleva masa

 

Merkin tulen jättämään..

Meille ei mitään kummempaa, viel nuhaa ja kitinää ja huonosti nukuttuja aamuöitä. Leipominen pitäs alottaa kun huomena on ne ristiäiset. Ahistaa vähän jo valmiiks väenpaljous... Sit se viel et pillitän varsin koko tapahtuman ajan, se on jotenkin niin liikuttavaa.

Tuun kyl sit huomena kertoo nimen :heart:

 

lauren ihana toi sun rennon illan kuvaus! mulla nimittäin oli suuria, toimeliaita suunnitelmia tälle päivälle, mut en saanu unta alkuyöstä ja loppuyöstä pikkunen herätti tunnin välein, kun oli näläkä. olin ihan tööt herätessäni, mut nyt ei enää harmita niin paljoa, kun luin ton sun tekstin eli sattuu sitä muillekin suunnitelmien muutoksia!

mäkään en ees haaveile iltariennoista, mut mähän oon ikäloppu, joten en mä muutenkaan viihteelle niin usein halaja toisin ku te nuoret neidot, joilla se kuuluu enempi asiaan olis kauhean työlästä järjestää pumppausta ja muuta, jos lähtisin baanalle, eli en jaksa ees aatella. jos isovanhemmista vois saada apuja (asuvat kaikki yli 200 km päässä ) , voisin haluta lähtee isomman ukkelin kanssa syömään tai muuta rauhallista mukavaa. ehkä teemme niin, kun mennään vkl-kylään joskus johonkin mummoloista tai pappaloista. mut muuten vauva on ykkönen ja koti-illat ihan parasta nyt, kun on opittu tätä ensimmäistä vähän hoitamaankin
vaan jokainen tekee kuten itselle on tarvis, että jaksaa sitten vauva-arkea paremmin!

irtis ja jumppa-ukko 5 vkoa 5 pvää

 

Me valittiin ristiäisiin virret Jumala loi ja Ystävä sä lapsien. Mäkin pelkäsin, että pillitän koko toimituksen ajan, mutta enpä sitten pillittänytkään Ihme juttu, kun olen yleensä todella herkkä. Ja ei se nyt niin kamalaa ole, jos itkettää. Ilon kyyneleitä ne on. Kyllä tunteensa saa näyttää :heart:

 

Huomenna olisi ristiäiset meilläkin ja mulla sen verran onnekas tilanne, että ei tarvitse tehdä oikeastaan mitään muuta kuin saapua paikalle juhlakalun kanssa =)
Ristiäiset nimittäin pidetään mun vanhempien luona, joten ei tarvitse siivota. Syömisistä voileipäkakut on tilattu ulkopuoliselta ja tänään ne haettiin, suolaisen piirakan tekee mun tätini, kakut tekee veljeni, joka on siinä varsinainen mestari, cocktailpiirakat on ostettu ja munavoin tekee isäni, mutta itse olen kyllä ajatellut huomen aamulla tehdä helpon omenapiirakan vielä, että kyllä jotain ajattelin väsätä.

Nimestä päästiin vihdoin yksimielisyyteen ja minä siinä sain oikeastaan tahtoni aikalailla läpi.

Vähän hirvittää huominen, sillä miehellä on tänään saunailta ja saa nähdä millaisessa kunnossa tulee yöllä kotiin, eikä siinä kaikki, sillä samassa saunaillassa on yksi kummeista. No ei sentäs ole sylikummista kyse, onneksi ja toivottavasti muistavat mikä päivä huomenna on.

 

Eilen oli (poitsun 4v.) leikkaus, nielu ja kitarisat lähti ja korvat putkitettiin. Eilisen nukku ja torkku koko päivän ja yhessä välissä oksensi veret mahasta, mut sit piristy. Tänään jo ihan reippaana. Mutta kaukana kyllä siitä pojasta minkä on tottunu näkee.. mut hyvähän se on että osaa ottaa iisisti, ni paranee. Nyt pitäs vaan juoda ja syyä jotain löysää ja viileetä!! Nyt vaan toivotaan ettei ompeleet aukee.. miuta se vähä pelottaa..

Ja miun maito on vähän nii ja näin nyt.. eilen tajusin siellä sairaalassa et neiti vetelee tunnin välein ja yölläki söi tosi usein.. hoitsuilta sit kysyin et voiko syöminen vaikuttaa näi nopeesti et maitoo ei tuu, ni ne sano et voi ja stressi myös.. Et saa nähä miten maidolle käy.. eilen annoin illalla korviketta ja neiti nukku 5.5h yöllä!!! pitää vaan yrittää nyt syyä enempi ja juua. eilen oli vaan itelläki huono olo, ku pojasta oli huoli..

Nyt nukkuu molemmat lapset, ja mie sain keittiön kuntoon ni saa olla vähä aikaa tässä. Tosin tulee koko ajan vahittuu tota potilasta.. kyllä on stressaavaa.. koko ajan pelkään et alkaa suusta tulla verta.. pitäs olla iteki miettimättä koko aikaa..

Tunnin kävely lenkin heitin tänää vaunujen kaa, oli kyllä ihanaa ku pystyy kävellä noin pitkän matkan ja ilman kipuja

Nyt pullojen keittoon!!

ä ja nöppöskä huomen 6vk

 

Ristiäisistä vielä sen verran, että huominen alkaa jo hieman myös ahdistamaan, sillä paikalle pitäisi tulla myös miehen isä, jota kukaan ei voi sietää, minä mukaan lukien, mutta pakko se oli sinne kutsua. Muutenkin minä en jostain syystä tunne oloani kotoisaksi miehen sukulaisten seurassa, en tiedä miksi. Miehen äidissä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta jotenkin en osaa olla luonteva hänen seurassaan ja miehen sisaren kanssa ei oikein olla koskaan samalla aaltopituudella.
No kun huomisesta selviän niin sitten se on ohi

Tuosta juhlimisesta sen verran, että ei minun kauheasti tee mieli baanalle vielä, mutta toisaalta olisi kuitenkin kiva joskus jossain käydä, etenkin kavereiden kanssa tanssimaan baariin, ei niinnkään se juominen kiinnosta, mutta se tanssiminen kylläkin.

 

Meillä ei kyllä ole päivissä vauvan kanssa vielä mitään rytmiä. Ei yhtään tiedä ennakkoon milloin nukkuu. Viime yönä sain nukahtamaan klo 00.15 ,mutta nukkuikin sitten viiten asti ! Sitten jatkettiin unia puol kasiin. Vauva heräsi puol kymmenen maissa eikä sen jälkeen ole pitkiä unia nukkunut. Nyt sain eka kerran pois sylistä ja tuntuu rauhoittuvan nukkumaan. Onneksi on liina . Sujuvasti pesin ulkona ikkunoita vauveli liinassa tyytyväisenä köllöttäen.

Oli puhetta tuosta liinassa kantamisesta ja sidonnoista. Mä pidän vauvaa jo sammakko asennossa ,kun lonkat aukeaa hyvin. Olen ihan muutaman viikon ikäisestä pitänyt. Varsinkin liinassa onnistuu hyvin ,kun liina joustaa paremmin kantoreppuun verrattuna. Meidän vauva tykkää olla parhaiten pystyssä rintaa vasten. Liina on sillain x-ristissä.

En muista mitään kommentoitavaa..
-Poni ja vauva tasan 7 vko:a