Elokuun mussukat joulukuussa <3

Liitynpä joukkoon Eli LA 6.8,toinen tulossa ja synnytetään SatKs

Edellispäivänä vasta plussa pongattu..ehdin jo kiroomaan et taasko nää kierrot alkaa venyä mut meidän napero saakin sit hyvin nopsaan pikkusisaruksen

Keskenmenopelko ei ole niin kova kun niitä on itselläkin kolme takana,jotenkin sellanen olo et ei ne kaikki voi mun kohdalle sattu (vaikkakin joo tiedän että niinkin voi käydä).

Synnytyskään ei jännitä,eka synnytys meni niin mukavasti et olisin voinu vaikka heti lähtee uusimaan

Jännä juttu et itellä ei ole MITÄÄN oireita aion kyllä varata alkuraskaudenultran,koska pelkään gemini raskautta enemmän kuin keskenmenoa :|

 

Kauheesti uusia elokuun odottajia! Tästä tulee vilkas ketju. Mukavaa!

5+0 Wuhuu! Ja ellotus voimistuu... Semmoinen kokopäiväellotus. Tissit on kyllä ihan järrrrkyttävän kipeät. En muista tällaista esikoisesta. Ja hajuaisti, kaikki osuu nenään ja pahasti.

Pikkusukka - Voimia pelkojen kanssa elämiseen! Itse olen lievästi sanottuna helposti pelkäävää tyyppiä ja olen kärsinyt monenlaisista pelkotiloista, kohde vaan vaihtelee (esim. lentopelko, terveyteen liittyviä pelkoja). Jostain syystä tähän raskauteen mulla ei kohdistu mitään vastaavaa! Millä sitten omista pelkotiloistani selviän? Ajattelen, että se ei muuta mitään, pelkäänkö vai en, asia ei ole minun päätettävissäni. Varsinkin asiat joihin ei voi vaikuttaa, voivat tuntua kaikkein ahdistavimmilta. Mutta kun sen saa sisäistettyä, että asiat menee juuri niin kuin ne menee (esim. että keskenmenoon ei voi itse oikein vaikuttaa, luonto hoitaa asiat niin kuin niiden kuuluu mennä). Ja se, että pelkäänkö pahan tapahtumista vai en, ei muuta sen todennäköisyyttä. Pelko on vaan meidän oman pään ja ruumiin reaktio johonkin mielikuvaan, ei todelliseen asiaan. Me ollaan tämän elämän kyydissä ja ei muutakun pulkan reunoista kiinni ja katsotaan minne se päätyy

D-vitamiinilisästä - syöttekö ja minkä verran? Apteekissa sanottiin, että 10 mikrogrammaa maksimissaan, mutta lääkäri määräsi jo yritysaikana 50 mikrogrammasta. Apteekissa ollaan noiden suhteen aina jotenkin varovaisempia, mutta haluisin kuulla, mitä muille on neuvottu tästä. Mä oon tässä viikon jo vedelly viiskymppistä ihan noin vaan, mutta nyt ajattelin downgreidata vähän, jos kerta sille on raskausaikana joku yläraja oikeesti.

 

Pamsku toivon kovasti että teillä ja tietysti muillakin pikkuinen pysyy matkassa, olemme sen kaikki ansainneet puolin tai toisin :heart:

Mulla poksahti eileen rv 6 käyntiin, hirvee jännitys jatkuu mutta kyllä se tästä vähitellen ! Kauhea hinku ois päästä ultraan, mut ei oo mahollisuuksia mitenkään.. Aaargh.
Edelleen odottelen muutakin oireilua kuin masun nippailuja, päänsärkyä ja tissien arkuutta, hiukan kylläkin sitä etovaa oloa on välillä !
Pippurihäntä itse syön yhden monivitamiini tabletin päivässä, apteekista ostettu ja ne on nimenomaan tarkoitettu niille, jotka ovat raskaana tai imettävät !
Ja multivita on merkki, mitäs sie syöt ?

Tervetuloa ja onnittelut uusille plussaajille :flower:

Niinu ja muru 6+1 :heart:

 

Pippurihäntä: Mä syön 100mikrogrammaa, en nyt ihan päivittäin mutta silloin kun otan niin otan aina 100mikrogrammaa. Meidän kakkosen odotusaikana söin säännöllisesti 75-100mikrogrammaa koko raskauden ja hän on ainakin ihan terve tapaus Myöskin kakkosen imetys aikana söin isompia määriä niin vauvalle ei tarvinnut antaa d-vitamiini lisää masuvaivojen takia, kun sai suoraan mun maidosta jo jonkin verran.
Suomessahan syödään ihan liian vähän d-vitamiinia.

 

Niinu88: Minisun Mama-versio näyttää olevan toi uus vitamiini. Ja siinä on tosiaan "vaan" 10 yksikköä tuota Deetä.

Buster:Näin mäkin vähän ajattelin, että apteekissa ollaan vaan jotenkin ihan hysteerisen varovaisia noista. Voinhan mä vielä kysyä lääkäriltä parin viikon päästä, mitä mieltä se on, mutta vaikuttais siltä, että 10 mikrogrammaa on ihan naurettavan vähän... Jos vetäis tuon mama-vitamiiniversion + 50 mikrogrammaa siihen päälle, niin sit voi olla ihan ok

 

Meillä kunta siis tarjoo sen np-ultran ja rakenneultran

Tänää on ollu nyt illasta huonoa oloa =/ Jos tää jatkuu ni sit tulee takuuvarmasti poika meille koska kummastakaa tytöstä en oo huonovointisuudesta kärsiny..

Mäki syön noita raskaus- ja imetysajan vitamiineja ku niit jäi kivasti yli ku lopetin imetyksen pari kk sit,eipä tarvi heti olla ostamassa lisää =)

 

Heippa vaan,
täällä koko perhe sairastelee. Pojalla 8kk 1vkoa on ensimmäinen räkätautinsa nyt.
Te joilla ei normi panadol auta niin ostakaa Para-tabs 1g, se auttaa ja sitä saa ottaa raskaana ja imettäessäkin. Itse en enää muuta käytäkään, enkä varsinkaan buranaa.

Meilläkin kaupunki tarjoo sen np-ultran ja rakenneultran. Mutta mennään omakustanteisesti yksityiselle 19.12 jollon olis viikkoja ilmeisesti 7+5.

 

Mä nyt täällä joka tapauksessa joka päivä käyn lukemassa ni ihan sikskin voisin liittyä kun on ihan samat tiedot ku syysmyrskyllä

Eli LA 6.8., toinen tulossa ja SatKs

Keskenmenopelkoa on täälläkin hiukan, ennen esikoista sain pari kemiallista ja nyt outoa että heti nappas ja tarttu kunnolla kiinni. Tai näkee sit ensperjantaina paremmin ku on varhaisultra.

Tissit on kipeet, kuvotusta ja väsymystä on. Repäsykipuja tulee nopeissa liikkeissä ja noustessa huimaa. Ummetusta ja turvotusta myös :stick: Mut olkoon

Tirppuli & Hilma 5+4

 

Päivitystä taas tehty listaan :wave:

Niinuliini_ ja tiitiäinen 6+0

 

Päänsärkyä piti vielä kommentoida. Mulla kolmatta päivää järkky hedari. Panadolia oon kiskassu ja se on auttanu.

Keskenmenopelko hiippailee täälläkin. Ja pelko että onko kaikki muutenkaan hyvin. Samaa pelkoa ollut jokaisessa raskaudessa.

 

Pariin päivään en ole käynyt lukemassa ja oli kiva lukea kerralla monta sivua kuulumisia! Tervetuloa uusille!

Pippurihäntä Mä myös syön monivitamiinin ja 50mikrogrammaa D-vitamiinia ja en ole kyllä aikonut vähentää. Tuntuu että täällä pimeän keskellä ei voi saada liikaa

Pamsku ja muut kauan yrittäneet/hoidoissa olleet. Meillä tosiaan myös pitkää yritystä vuodesta 2008 asti ja takana 4 ICSI hoitoa ja saldona 1,5 vuotias lapsi ja nyt tämä onnenhippu. Rankkaa on vuosien varrella ollut ja edelleen on se fiilis että onko tämä oikeasti totta että meille on yksi lapsi jo suotu ja vielä ehkä toinenkin tulee. Kiitollisuus on vahvasti läsnä ja se että ei ota ikinä itsestäänselvyytenä lapsia. Mua suututtaa usein kun kuulen ihmisten ylimielisyyttä lapsenteossa että tyyliin kuukauden tarkkuudella suunnitellaan koska lapsi tehdään jne. Aarghh! Mutta Pamsku, iloitse täysillä nyt tästä raskaudesta, te olette omat alamäkenne kulkeneet lapsettomuusaikana ja nyt tie on ylöspäin!

Neuvolasta en ole vielä soittanut neuvolaa, en koe että se nyt vielä tämän hetken asia on, katsellaan rauhassa vielä jonkin aikaa.

Raskausoireita on täällä myös viluisuus ja väsymys, etova olo on mennyt ohi. Tosin huono olo helposti iskee jos on liian nälkä eli olen kuin pikkulapsi, pitää muistaa syödä

Synnytyspelosta Mulla ei ole ainakaan vielä mitään pelkoja koska ensimmäisestä synnytyksestä jäi kokonaisuutena aika hyvä fiilis. Kipuja tietenkin oli mutta aika on tainnut kullata muistot ja en nyt mitään kivuttomuutta odottanutkaan eli kyllä ne kestää

 

Josko sitä varovaisesti ilmoittautuisi menoon mukaan. Koska edellinen raskaus oli monin tavoin tosiaan nimensä mukaisesti raskas, tällä kertaa tuntuu hyvältä ajatukselta tehdä asioita vähän toisin. Tarkoitus siis olis, että tästä ei kerrota kenellekään missään vaiheessa, ellei jostain syystä ole pakko. Jossain vaiheessa asia tietysti väistämättä käy ilmi... Mut siihen asti raskausjuttujen ihmettelemiseen on silti kiva olla joku paikka, joten ajattelin kokeilla tätä.

Ja ihmeteltäväähän tässä jo on ehtiny olla: menkatonta elämää on jostain selittämättömästä syystä elelty syyskuusta asti, joten tuntu ehkä hiukkasen epätodennäköiseltä että tämä sekoileva kroppa vähään aikaan raskautuis. Niin se plussa silti yllätti! Laskettua aikaa ei siis tietenkään voi laskea kuukautiskierron perusteella, joten sen tarkempi sijoittuminen on vielä kysymysmerkki. Ahkeran testailun ja oireiden perusteella uskoisin kuitenkin elokuulle osuvan.

Tiedot siis: LA??/2. lapsi/22v/EKKS

Tää pahoinvointi on kyllä jotain niin kamalaa! Oikein mihinkään ylimääräiseen ei meinaa kyetä, mikä on siis tietysti ihan loistavaa näin tässä joulun alla. Ei olis varmaan pitäny hillitä itteään sillon viime kuussa kun intoa riitti ja olis jo tehny mieli ripustella jouluverhoja ja askarrella kortteja... Tänään tulikin epätoivoissa kannettua apteekista kotiin pahoinvointirannekkeet, vaikka kovin skeptinen oon niiden toimivuuden suhteen. Mutta lumevaikutuskin kelpais! Huomenna kokeiluun siis. Onko jollain noista kokemusta?

Oireita tuntuu kyllä muutenkin löytyvän, muut onneks huomattavasti siedettävämpiä! Edellisen raskauden alussa hyvin tutuiksi tulleet ilmeisesti kohdun kasvuun liittyvät kivut iski tälläkin kertaa hyvin pian, ihan samanlaisina ja melko kovina välillä. Jotenkin sitä olis kuvitellut että toisella kertaa se kohtu antais periksi jo suosiolla, mutta ilmeisesti ei. Rinnat kyllä on jo nyt ehtineet humahtaa kokoa suuremmiksi hyvinkin huomaamatta. Tai eihän ne huomaamatta oo jääneet. Mut olossa niitä ei juuri huomaa.

Keskenmenoa en jotenkin ihan hirveästi osaa pelätä, totta kai sitä miettii kuitenkin. Muuten raskausaika kaikkine riskeineen pelottaa kyllä ihan järjettömästi, sitä enemmän mitä pidempään tässä on ehtinyt ajatukseen totuttelemaan. Nyt on vielä suht rauhallinen ja toiveikas olo, mutta siitä oon kyllä ihan varma että vaikeita hetkiä on edessä. Tammikuun alussa odottava ensimmäinen neuvola ahdistaa jo, koska tietäähän se että esikoisen odotus ja taustaa tästä väliltä on käytävä läpi. Mutta ehkä jossain vaiheessa alkaa pikkuhiljaa helpottaa. Ja onneks tässä voi yrittää keskittyä siihen jouluun niin täysillä kun tältä ololta pystyy.

 

Huomenta kaikille!

Onpas tänne tullut taas hurjan paljon uusia, tervetuloa kaikki
Täällä kärvistellään jatkuvan huimauksen kanssa, vissiin mentävä maanantaina käymään tk:ssa, saavat mitata verenpaineen ja hemoglobiinin. Mulla on kyllä normaalistikin tosi alhainen verenpaine, mutta ei sen kanssa oo aikaisemmin ollut näin hankalaa. Eilen aamulla pyörryin suorilta jaloilta keittiön lattialle :/
Neuvola-ajankin uskaltauduin varaamaan, 3.1. olis eka käynti. Toivottavasti en joudu sitä varhaisultran jälkeen perumaan

 

Tervetuloa kaikille uusille!

Toimiiko nuo pahoinvointirannekkeet tosissaan? Kuljen joka paikassa yrjönmaku suussa ja olo on kuin naama vihertäisi lähes koko ajan. Mieluusti ottaisin apua vastaan, mutta esikoisen kohdalla edes syöpäpotilaiden pahoinvointilääkkeistä ei ollut mitään jeesiä niin odotukset eivät kovin korkealla sen suhteen, että jokin toimis.

Vielä 11 päivää ekaan ultraan.

astrolabe ja Thor-Erik 5+4

 

Millä viikoilla sinne varhaisultraan pääsee? Mä en kertaakaan ollut, mutta nyt ois kiva käydä kun on meidän vika vauva <3 Osaako joku kertoa minkä hintaista pk-seudulla?

Mä en saa enää aamuisin nukuttua vaan tänään puoli kuusi silmät selällään, eikä uni enää tullut vaikka kaikki muut nukkui.

 

Tervetuloa kaikki plussanneet!!

Raastinrauta, mullakin ongelmana on ollut toi painonputoaminen :S Viimeksi lähti 5 kg heti alussa pois ja nyt oon 14 kiloa pienempi. Katsotaan miten tämän kanssa! Pääkipua on täälläkin tooosi paljon ja sitä ei ole ollut ikävä kyllä yhtään!

Pelottaa se tuulimuna, se on se isoin pelko, niin moni kaveri sen on kokenut...

Pahoinvointirannekkeita oon kokeillut matkapahoinvointiin ja joo kyllä ne vähän autto, ahdisti vain kun ne painoia sellaiset syvät kolot ranteisiin..

Raskausoireissa on ollut jo viikon semmoista yhtäkkistä pahoinvointia, muttei oksentamista. Samaa kuin viimeksikin.. Mikäköhän siinä on että raskaana mä oon henkisesti tasapainosempi kuin normaalisti? Oon paljon äkkipikasempi ja "vauhkompi" ei-raskaana. Jännä juttu

Ainiin se testien tekeminen! Olin siis 100% varma olevani raskaana,tunnettuani ovulaation niin selkeästi + kiinnittymisen. Tein pari liuskatestiä joissa näkyy juuuri ja juuri voimakkaassa valossa ja oikeassa kulmassa "joku tuhru". En kyseenalaistanut sitä ollenkaan vaan tiesin että se on positiivinen. Toki piti tehdä uusi testi jotta mies näkisi kanssa ja digi näytti negaa ;( Mutta muutaman päivän päästä sain vahvan haamun puikkotestiin. Eilen tein (vain varmistaakseni itselleni) uuden apteekin oman testin ja siihenhän se viiva ilmestyi heti! Joskus se naisen vartalo vain tietää!

Ja se vatsanturpoaminen ... ei luoja tätä mä vihaan ylikaiken! Mä juon monta litraa päivässä vettä ja syön terveellisesti, mutta kumminkin illalla tää on yhtä iso kun joku kaljamaha

Kerrottiin eilen anopille kun oli täällä hoitamassa poikaa ja on aikaisemmin kysellyt vauvakuulumisia, oli niin innoissaan että yllätti minut : D Toki on niin alussa vielä että mitä vain voi tapahtua...

 

Huomenta ja hei vaan kaikille!
Voisinko liittyä kans tähän ketjuun?
Plussasin tällä viikolla ja noin 4+1 olis menossa. Elokuun puolen välin tienoilla, olis laskettu aika, jos kaikki menee hyvin
En tiedä ihan varmasti vielä!

 

Nyt alkaa mullakin olla tätä pahoinvointia, en ala. Ihan kuin ois kankkunen, mahassa pyörii, oksettaa, turvottaa ja väsyttää... Ja ihan hirveesti ois kouluhommia mitä en ole aloittanutkaan, fysiikan koe ois huomenna ja huomiseks pitäis olla valmiina esitelmä isotooppikuvantamisesta, mitä en ole tosiaan aloittanutkaan... Hohhoi.

Te päänsärkyilijät, kokeilkaas tujua maggekuuria tuohon päänsärkyyn, esmes 700-1000mg päivässä vaikka viikon ajan, voisi auttaa. Ja sitraattimuotoinen magnesium on paras, yliannostuksen vaaraa ei ole, ylimääräinen tulee ulos ja kakkakin irtoo vähän helpommin

 

Niin, synnyttämisestä piti kertoa. Mua ei pelota yhtään, edellinen synnytys meni ihan ookoo, vaikka se kesti ihan hemmetin pitkään, 56 tuntia, mutta ei jäänyt traumoja.
Mutta siinä kuitenni sattui sitten kaikkee, minä kuivuin, lapselle tuli tulehdus, en nukkunut 5 vuorokauteen ja menin ihan vähän sekaisin, verenpaineet tippui jonnekin 70/40 ja vähän oli heikko olo + hirveet hormoonihöyryt päälle ja kauhia huoli vauvasta. Siis nämä synnytyksen jälkeen. Olin niin huolissani vauvasta, että en osannut nukkua, kun bebe oli teholla. Sitten vasta, kun sain vauvan takaisin vierihoitoon, onnistui nukkuminenkin. Ja kun päästiin perhehuoneeseen. Se tavan huoneessa olo oli ihan kauheeta, kun siellä lappaa koko ajan jotain porukkaa, kaikkien kakarat huutaa koko ajan ja muutenkin on ihme härdelliä. Noihin saisvat sairaalat panostaa enemmän, että ois ihmisillä tilaa synnyttää ja sais synnytyksen jälkeen levätä.

 

Huomenta!
Tulipaha nukuttuu,menin eilen jo ennen 22 nukkuu ja aamulla mies anto mun jäädä nukkuu,nousin äsken ku tääl oli nii hiljasta,oli pakko tulla kurkkii ni mies oli tytön laittanu ulos nukkuu,saan juoda viel aamukahvinki siis ihan rauhassa =)

Mä oon tota pientä ikäeroa kans miettiny,hiukka pelottaa mut sit toisaalta tiiän et pärjään kyllä.Mehä jätettii pillerit pois vasta ja meinattii et ku kakkoses kesti nii kaua tulla ni ei nytkää heti tärppää,tärppäski heti,ni en osanu iha näi pientä ikäeroo odottaa.No mut kyllä me selvitään =) Mun mies ei nyt iha hirveen aktiivinen aina oo lapsen hoidossa mut sit taas tolta 12 v saan paljon apuu.siit on jo paljon apuu ku on samassa huoneessa =D Kun tuo pienempi neiti on aina ollu aika vaativa tapaus.Meille tulee siis 1,5 v ikäeroo.

Mä ajattelin maanantaina ottaa ja pirauttaa neuvolaan =)

Mulla oli edellises raskaudes päänsärkyy,muistan miten ärsyttävää se oli,nyt ei ainakaa viel oo sellasta ilmaantunu ja toivottavasti tajuu poissa pysyäkki.

Edellises raskaudes mulla tuli takas hermopinne,kumpaanki ranteeseen.Hävis ku pieru saharaan ku tyttö synty.Nyt ootan kauhulla et taas iskee,mä ku oon muutenki huono nukkuu ni mähä kuolen jos ne ranteet valvottaa,mies kuorsaa,koira kuorsaa,tytön tutti tippuu lattialle,juoksen pissalla jajaja...HUI!Ja ku aamusinkaa ei saa nukkuu yleensä ku pitää viimistää 7 nousta ylös,ellei sit pikkuneiti herätä jo 6 aikaa..

Aiotteko te muuten ultrassa kysyä kumpi olis tulossa?
Mä haluaisin,viimeks ei ikinä selvinny kumpi tulossa,ikinä ei nähny ku oli jalat tiukasti kii =D Ja ku tyttö vihdoin synty ni mun eka kysymys oli et kumpi se on?Sit vasta et onko kunnossa jne..

 

Avaruuskissa Meillä tehtiin esikoista 16kk ja kuvittelin myös et ei tässä heti mitään tapahdu. Kummasti vaan toisesta kierrosta nappasi tämä viikari mukaan Ja meillä ikäeroa tulee 1v4kk et varmaan on vilinää sitten täällä meen 58neliön kaksiossa.

Ultrasta En tiedä vielä kysytäänkö sukupuolta,itellä tietysti kauheet poltteet kysyä,mutta mies toppuuttelee. Esikoinen kuitenki levitti heti haaransa ja esitteli munansa

Kuinka moni nyt on käyny/tai menossa varhaisultraan? Itellä kans syyhyää sormet ja tekisi mieli se yksityiseltä varata. Itellä ollu kaks oireetonta alkuraskautta takana ja kummatkin oli kaksosraskauksia ja kummatkin meni kesken alle kymppi viikoilla.

 

Mä meen varhaisultraan. Mut se on "pakollinen" ihan jo koska hoidoilla aikaansaatu raskaus. Lisäksi oma mieli ei anna rauhaa, tää oireettomuus pelottaa todella. Mun luotto-oire tissikipu loistaa poissaolollaan Mahan turvotuskin on kadonnu jonnekin. Välillä läikkyy pahaa oloa mutta vähän. Sit pitää aina mennä lukemaan tuulimuna kokemuksia sun muuta ja ainahan niillä tuntuu oleen just tällasta vähäistä oiretta/oireet ei lisi missään vaiheessa :ashamed: Plääh.

d vitamiinia tulee mullakin joku 50 mikrog. Syön monivitskun +20 d-vitamiinin ja kalkit päälle jossa deetä.

nelli mua kans ärsyttää ihmisten lapsen suunnittelu kuukauden tarkkuudella tai vastaava ylimielisyys (vaikkei se toki multa pois ole, ja varmasti normaalia heille kellä ei koskaan ole ollu mitään ongelmaa). Etenkin kun nämä tällaset ihmiset tulee mulle jauhamaan asiasta vaikka tietävät meidän vaikean ja pitkän taipaleen.

Muutenkaan mä en uskalla ajatella näissä jutuissa paljon päivää pidemmälle. Esikoisesta ostin ekat tavarat/vaatteetkin vasta joskus rv 30+..
-R- 5+5

 

Kiitos vitamiiniasioihin kommentoineille!

Alkuraskauden ultra: Ollaan menossa 6+5. Pk-seudulla on hirveästi yksityisiä lääkäreitä ja -asemia, joihin voi ohjautua. Voi vaikka googlettaa semmoista, jossa nimenomaan sanotaan, että voidaan tehdä alkuraskauden ultratutkimuksia. Me mennään Femedaan (Kalevankatu), hinta lienee siinä 100-150e paikkeilla. Tuo paikka sen takia, että olen käynyt siellä gynelläkin.

Sukupuoli selviää rakenneultrassa mikäli on selvitäkseen... Viimeksi poju rentoili tutkimuksen aikana niin, että maallikkokin näki kaukaa, mitkä kulkuset siellä killuu Kävin tutkimuksessa yksin, eikä eksä halunnut tietää, kumpi tulee, joten mä olin ainoa joka ties. Tosin mä TIESIN sen jo alusta lähtien, että poika on tulossa ja nähtyäni sivuprofiilin np-ultrassa vkolla 12 olin ihan varma pojasta. Nyt en osaa sanoa, kysyttäiskö vaiko ei, jotenkin ei olla henkisesti vielä niin pitkällä.

Mä oon joistain lähimmistä kavereista tiennyt/aavistanut sukupuolen. Joku semmonen vahva tunne vaan on tullut ja sitten on osunut oikeaan. Nyt ei ole mitään oloa tai omaa aavistusta itsestä. En tiedä, onko se hyvä vai huono merkki...

1,5 vkoa ultraan ja neuvolaan. Sen jälkeen ollaan viisaampia, onko mitään kerrottavaa sukulaisille jouluna.

Mä jouduin ostaan isommat rintaliivit eilen ja kyllä helpotti Aiempi 70C on vaihtunut 75D:hen...

 

Oiskohan musta jo siirtymään tälle puolelle?
Itsenäisyyspäivästä lähtien päivittäin käynyt kuikuilemassa tätä pinoa.

Itsenäisyyspäivänä siis haalea plussa testiin, joka on nyt vahvistunut hyvin.


Pelko on kovin suuri, mutta myös helpotus on iso.
Tämä pieni ihme on siis saanut alkunsa lapsettomuushoidoista - tosin ei onneksi niihin rankempiin tarvinnut mennä.

Huomenna on digitestin aika ja soitto naistenklinikalle, sillä hoitosuunnitelmaan kuuluu alkuraskauden ultra jotta nähdään että tapahtumapaikka on juurikin siellä missä pitää.

Meillä siis takana yritystä aavistuksen verran yli 2vuotta;minulle esikoinen, miehelleni toinen.


Uskomaton fiilis että meille olisi ehkä vauva tulossa mikäli kaikki on oikeasti kunnossa. Niin monta kiertoa kuitenkin on toivonut ja ikävä kyllä pettynyt.

Laskureiden mukaan nyt olisi rv 4+4 (eli mun mielestä aivan liian aikaista lähteä näille odotuspuolen sivuille

Tiedot:
Ambrosia 27v / Esikoinen / La 14.8 / HYS

 

Tänne on viikolopun aikana tullut huimasti uusia odottajia, onnea paljon kaikille ja tervetuloa! Erityisesti Ambrosia85 suuret onnittelut, onneksi teidän pitkä tie on johdattanut tänne!

Pahoinvointi aaltoilee edelleen, pissillä saa ravata usein ja vähän meinaa nukkumaan mennessä närästääkin. Tänään pitäisi kokeilla mahtua kuoropukuun, se on ennenkin ollut rintamuksen kohdalta tiukka. Täytyy valita mahdollisimman lerput rintsikat ettei tule ongelmia

Kohta mennään saunaan, sitten käyn heittämässä laulukeikan ja illalla voisi vielä tehdä ensimmäiset joulutorttusatsit Ensi viikon työkuviot ahdistaa jo valmiiksi, voisiko sen äitiysloman aloittaa 6 kk etukäteen..

Niiu & Manteli 6+3 (heh, keksin vihdoin työnimen. Aika jouluinen eikös )