{Elokuun Epelit 2012} HEINÄKUU

Synnytykseen mies mukaan. Meilläkin mies on saanut luvan työpaikaltaan lähteä silloin kun alkaa tapahtumaan. Itseä vain vähän mietityttää, että en taaskaan tunnista sitä lähdön hetkeä (meiltä lähdetään siis pitkän matkan päähän synnyttämään, joten mielellään sitä ei ihan kaikista merkeistä lähde tarkastuskierrokselle ä-polille.), joten mies joutuu ravaamaan ees taas minun oikkujen mukaan. Ja mies on ihan mielellään tulossa mukaan. Toisen synnytyksessä oli ja kokemuksena ilmeisesti merkittävä hänellekin. Ensimmäisen sektiossa ei ollut mukana. Anestesiahoitaja ja -lääkäri sitten pitivät minua molemmista käsistä kiinni kun tuli tämän vauvan syntymän hetki (se on sellaista melko erikoisen tuntusta hytkyttelyä, kun sektiolla syntyy). Olin nimittäin tosissani pelokas, koska olin vielä niin nuori tyllerö, yksin, aivan kauhuissani. Se onkin ainoa kerta kun on lääkäri tarjoutunut kädestä kiinni pitämään

Kivunlievityksestä. Itse en suostu ainakaan petidiiniä ottamaan. Menin aivan sekaisin koko lääkkeestä, joten ei kiitos sille. Ilokaasua en tainnut osata ottaa oikeaan hetkeen, koska en muista siitäkään olleen apua, mutta voinpa sitä kokeilla. Jos selän puolella on supistuksia, voisin tieten pyytää aquarakkuloita kokeilemaan. Näistä puudutuksista en tiedä. Epiduraali jännittää, koska sen laitto on niin ilkeää, joten mielellään ei. Paraservikaali tai pudendaali voi olla listalla, jos joku osaa mainostaa salissa, että tehoaa juuri tässä tilanteessa hyvin. Ehkä kaikkein kivointa olis, jos pääsis suihkuun avautumisen aikana ja lämpötyynyä . Ed. kerralla pyysin, mutta suihkua ei ollut juuri silloin käytettävissä, joten se jäi. Mutta no, sen näkee sitten... Hui, jännää. Tuli jotenkin todempi olo koko synnytyksestä, kun puhuu jo kivunlievityksestä.

Synnytystapa-arviosta en tiedä. Olen kahden aikaisemman kans käynyt, mutta ne on olleet ihan siis syistä: perätila ja ed.synn. sektio. Nyt kun ei välttämättä ole niinkään tarvetta. Kokoarvio varmaan tehdään ja mietitään sen perusteella neuvolalääkärin toimesta.

Tuosta kohdunsuun hieromisesta, jota sulo-sylvia miettii. Joskus sisätutkimuksen yhteydessä lääkäri (tai kätilö) hieman pyöräyttää sormillaan kohdunsuun ympäristöä, jotta se stimuloisi luonnollista käynnistymistä. Se ei ole mikään käynnistysmenetelmä, mutta sitä voidaan kokeilla, silloin kun ajatellaan, että syntymä voisi olla hyvä saada käyntiin. Esimerkiksi nyt vaikka rv 40 ja väsynyt äiti, joka toivoisi synnytyksen jo alkavan, mutta ei oikein ole merkkejä.

ON: Mullakin on alkaneet nyt nämä yöt olemaan yhtä juoksua vessassa ja lonkkien kipuilua. Selkäkin on nyt todella pahasti kipeä. En saa millään venytettyä noita selän pitkiä lihaksia, joten ne on niin jumissa, ettei hieronta edes niihin pure. Ens to on nla, jossa rutiinit tehdään. Eilen vauva sai aikaan jonkun todella kipeän liikkeen tuonne virtsarakon suuntaan, aloin jo pohtimaan että voikohan se noin voimakkailla liikkeillä saada aikaan kalvojen puhkeamisen Muutenkin nyt on siis sellasia venytyksiä, että mulla ihan hirvittää, että tää tulee ulos tästä vatsanahkan läpi.

Rv 33+2

 

jep jep tehottomia on mun supistukset ollu.. edelleen kohdunkaulaa 3cm jäljellä, nyt sanottiin että on puoli kiinteä.. eli vähän pehmenny? (viimeks oli viel pehmee ) ja ainut mitä on tapahtunu, ni ulkosuu on auennu sormenpäälle.. eli ei oo vauveli syntymässä vielä.. kyl me täällä viel kärvistellään 2 viikkoo yli la:n
painoo ei ollu tullu yhtään.. tai itseasiassa se oli pudonnu 32grammaa.. joka on musta outoa, kun oon syöny ku hevonen..

ja kaikki muukin oli ok

emilien ja pikkunen :heart:

 

Mää oisin varmaan ekanki pystyny menee loppuunasti ilman mitään kivunlievityksiä mutta aattelin sitte ottaa kuiteski kun ne niin tyrkytti kohdunkaulapuudutetta noin tuntia ennen ku neiti synty.Muut neljä onkin menny sitte ilman kivunlievityksiä kun olivat niin nopeita ettei ois ehitty antaa mitään enkä ois kyllä kaivannutkaan mitään lievityksiä.

 

Mies mukana synnytyksessä: On kyllä tulossa mukaan! Ensimmäinen kun on kyseessä niin ei tarvitse lapsenvahtia järjestää, mutta koirille hoitaja kylläkin jos saamme perhehuoneen. Ja synnytyksen aikaan noin vuorokaudeksi jos venähtää pitkäksi. Onneksi on tuttuja lähellä.

Meillä mies laittaa ruokaa mielellään viikonloppuisin kun on kunnolla aikaa ja erityisesti kun tulee vieraita. Mä hoidan sitten enempi arkisapuskoja ja siivoushommia. Taitaa olla parempi kokki kun minä itseasiassa.

Synnytystapa-arvio: Mulla äippäpolilla seuranta käynti hepatoosin vuoksi myös ensi viikolla ja silloin kuulemma tehdään ultran lisäksi myös sisätutkimus ja synnytystapa-arvio.Vko 36+.

Omaa napaa: Tänään vauvan kokoarvioksi annettiin 2580 g ja on kuulemma hiukan keskikäyrän alapuolella mutta hyvin on kasvanut. Ultrassa ja ktg:ssä kaikki oli hyvin. Hepatoosin takia tosiaan maksa ja sappiarvoja seurataan, ja sappiarvot olivatkin taas nousseet- ikävää! Väsyneestä olosta ja ihon pistelystä tämän kyllä jo itse arvasinkin..

Levottomat jalat: Vaivaako muita?? Ikävä tunne, joka on vaivannut parina iltana nukkumaan mennessä. Samoin hirveä ilta/yöhikoilu, huhhuh.

Penni ja pikkunen 35+3

 

Anteeksi nyt taas tyhmä kysymys, mutta onko nää nyt niitä kipeitä supistuksia kun alamahaa vihloo aina kun tulee supistus ? Vähän niinkun menkkakivut... Vai onko ne kipeet supistukset vieläkin kipeempiä ja tää kenties jotai ihan muuta. Sellasia on nyt tullut, eilen tuli eka ja nyt illalla tässä tunnin sisään tullu varmaan 5. Ja apua kauhee paniikki kun kämppää pitäis siivota ja sairaalakassikin on pakkaamatta !

-todella selkävaivainen Tii ja masukki 36+2-

Niin ja sen verran vielä kertoakseni, niin nää supistukset alkoi heti seksin jälkeen.. ounou.

 

Hei vaan pitkästä aikaa

Mulla on oma tietokone ollut jo tovin rikki, korjattavana edelleen kun odotellaan emolevyyn jotain uusia kikkuloita. Niiden vaihto ei tosin takaa että tulee toimintaan, sitten mietitään uutta emolevyä... Jotkut kikkulat siellä kärähti :/

Täällä kesälomaillaan ja jatkuu siitä parin sairaslomapäivän välityksellä äitiyslomana. Sairaslomalle ei ole muuta syytä kuin se, ettei ole suotavaa enää mennä yövuoroihin seisomaan siinä kuukautta ennen laskettua.

Ihana työpaikkani Nokia, tai oikeastaan tuo sen pääpiru Stephen Elop päättää irtisanoa meidät Salon tehtaan duunarit ja tämä onkin mulle sitten syy muuttaa Turusta takaisin kotimaisemiin. En ihan suunnitellut muuttoa enää tähän vaiheeseen raskautta, vaan "joskus sitten..." mutta siskopuolelleni tuli hirmuinen hoppu muuttaakin yhteen miesystävänsä kanssa jonka oli tuntenut jopa kuukauden päivät eikä hän halua muuttojuttuja syksymmälle jolloin hänellä on opiskelujuttuja. Otin vähän itseeni ja kysyin että onko parempi että mulla on muuttostressi sit tässä vaiheessa raskautta mut kuulemma suurempi juttu se hänelle ois se stressi sillon syksymmällä opiskelujen ohella... Tämä siis selvä.

Tämä asunto on jo irtisanottu, huomenna menen katsomaan yhtä kaksiota Laitilaan, matkaa noin 60km täältä Turusta ja siellähän asuu sitten ystäviä, äiti, sisaruksia ym. joten ei muuttokohteessa ole mitään vikaa. Ajankohdassa vaan kun sitä on jokseenkin avuton Rappusia ei jaksa kävellä montaa kertaa edestakaisin, kaikki kantaminen on aika poissuljettua et hiljasta on noi varsinaiset muuttopuuhat mun osalta, onneks on apukäsiä Mieluummin kyllä kasvatan lapseni tuolla kuin Turussa, ei siinä

Mulla on tässä ollut ihan helppo raskausaika. Kesäloman alettua on iskias-/iskiastyyppiset kivut olleet ihan historiaa kun on päässyt omaan tahtiin istumaan, liikkumaan, lepäämään ja puuhastelemaan eikä ole tarvinnut siellä töissä seistä ja pörrätä solussa jalkojen päällä. Yhtenä päivänä huomasin vauvan hikkailevan ekaa kertaa ja kivuttomia supistelujakin on tässä vasta nyt havaittu. Mut mitään kipuja, kolotuksia, huonoa oloa, närästystä, vaivaavaa unettomuutta, pissalle heräämisiä, suonenvetoja tms. ei ole ollut. On tosi hyvä olo Toisinaan nukun öisin hirmu vähän, joku nelisen tuntia ja herään häiriöttä pirteänä ja mietin mitä sitä puuhastelis tässä viiden-kuuden aikaan aamulla mut siinä sit on tullut pestyä pyykkiä ja lueskeltua ja muuta mukavaa Oon sit yleensä ottanut puolen päivän aikaan päikkärit ja jatkanut taas hengailua.

Viime torstaina olin Laitilassa yhden kaverin kanssa puistossa piknikillä Mulla oli pari Stowford Pressiä (0,5% siideriä) ja hänellä puolestaan ihan perus alkoholipitoista. Ilta jatkui puistosta paikalliseen, siellä istuttiin ja voi että sitä suosiota Mulle ei oo ikinä baarissa oltu tarjoomassa niin paljon mitä nyt! Juomaa ja ruokaa oltiin tarjoomassa enemmän kuin olisi mahtunut, ruoasta kieltäydyinkin kun ihan tuo limu-vesilinja oli hyvä, pöytä oli täynnä vanhoja tuttuja, miespuolisia kun en koskaan ole naisten/tyttöjen kanssa missään laumassa viihtynyt ja oli todella mukavaa

Päädyttiin siitä jatkoille mulle ennestään tuntemattoman miehen luo, olin omalla autolla niin kaverin lisäksi sain toimia kuskina myös kolmelle miehellekin. Siellä sitten joivat mitä joivat, höpöttivät niitänäitä ja itse laittelin lähinnä youtubesta biisejä. Viiden aikaan tiputtelin ihmisiä koteihinsa ja yhden luo sitten jäin yöksikin Hänellä oli seuraavana päivänä keikka joten oli ottanut hieman maltillisemmin kuin muut ja oli todella ihanaa päästä nukkumaan jonkun viereen joka vielä piti koko "yön" kättä mun yli, haliotteessa <3 Oon ollut niin sen tarpeessa. Yksinäisyys ahdistaa ihan hirveästi joten tuo oli kyllä niin parasta tällä hetkellä. Oli kyseessä mun vanha tuttu jonka kanssa nuorempana onkin ollut jotain pientä, näin hänet muutama viikko sitten aikaisemmin jolloin sain hirmuisen halauksen ja toteamisen ettei mua ole nähnyt ainakaan kymmeneen vuoteen

Oli kaikenkaikkiaan tosi kiva ilta silloin, nyt olen menossa tämän viikon lauantaina uudestaan samaiseen kuppilaan Otan niin kaikki menetetyt vuodet takaisin! Eikä edes haittaa että sulkemisaikaan asti istuu siellä selvinpäin, ei todellakaan Vanhojen tuttujen näkeminen vaan on jotain niin parasta nyt.

Huomenna on neuvola-aika, edellisestä on kulunut nelisen viikkoa. Laittelen sitten neuvolakuulumisia huomenna

Kertomus 32+4

 

Tii...Kipeitä supistuksiahan nuo kuulostaa olevan, mutta ehkei kuitenkaan synnytyssupistuksia. Miehen sperma sisältää prostaglandiineja, joka aiheuttaa kohdun supistumista, joten mahdollinen kohdunsuun ärsytys ja jos sinne vielä spermaa on saatettu, niin supistelut on ihan selitetty sillä.

 

Heissan taasen Synnytyssupistukset ainakin omalla kohdalla oli niin potenssiin miljoona kun ne tuli, ettei siinä tarvinnu yhtään miettiä mitä ne on, odotti vaan sen tuskan loppumista edes hetkellisesti, että pystyy hengittämään Mutta tokihan erilailla ihmiset kivun kokee ja toisilla kivuttomatkin voivat avata paikkoja ja se on menoa sitten, mutta oletan TIi että sulla on Pumpan mainitsemat syyt

Meillä hoitukin se sektiopäivän hoitokuvio ihan ok, joten mies pääsee mukaan. Meillä siis mulle ei niin tärkeetä se leikkauksen aikanen läsnäolo ole, kunhan sitten heti kun vauva on maailmassa olisi isukki siinä lähellä huolta pitämässä, itse kun en heti siihen hommaan pääse. Nyt siis näyttää siltä, että hyvin onnistuu tämä homma

 

Mies synnytyksessä Meillä mies haluaa tulla mukaan synnytykseen. Toivoin, että hän tulee mukaan tuekseni, mutta mies sai itse ruksata sen boksin lomakkeista. Toki ei voi tietää, että pääseekö mies lopulta mukaan, mutta niin kauan kuin me voimme asiaan vaikuttaa, niin mies tulee paikalle. Täytyy myöntää, että kaikista läheisistäni haluan synnytykseen vain mieheni, sillä hän osaa aina rauhoittaa, kun sitä tarvitaan ja saa minut hymyilemään kivunkin keskellä.:heart:

Mies ja kotityöt Mieheni osaa laittaa ruokaa, mutta hän ei laita sitä kovinkaan usein, yleensä viikonloppuisin ja näin lomilla. Kokkaamisen päävastuu on ollut minulla, mutta jos pyydän, että laittaisitko ruokaa, niin hän kyllä laittaa ja hyvää ruokaa laittaakin. Leipominen on minun juttuni, tosin mies halusi oppia tekemään bravuuriani, kinkkupiirakkaa, ja opetin sen hänelle.

Tämän hetkisessä kodissamme minä olen tehnyt suurimman osan kotitöistä. Mies on kahden vuoden aikana imuroinut ennen raskauttani noin kahdesti, mutta jo hieman ennen vuodelepoani mies totesi, että hän imuroi tästä lähtien. Mies ei ehkä ryhdy siivoamaan kovinkaan usein, mutta kun hän siihen ryhtyy, jälki on erinomaista. Pyykin pesun suhteen olemme melkein tasa-arvoiset, sitä mies on tehnyt kiitettävästi ja pyytämättä ja vienyt hyvin roskia ulos - etenkin bioroskiksen (joka sai minut lähes oksentamaan jo ennen raskautta). Mies sanoi jo ennen kuin tulin raskaaksi, että sitten kun vauva syntyy, hän tulee ottamaan suuremman roolin kotitöiden suhteen ja minun tulee silloin keskittyä vauvaan. Mieskin aikoo hoitaa pikkuistamme silloin kun on kotona, mutta ymmärtää, että minä tulen silloin kaipaamaan omaakin aikaa. Minäkin voin sanoa, että minulla on ihana aviomies.:heart:

Luckygirl & Vintiö 35+3

 

Tää tosi pikana, mutta ilmaisin itseäni vähän huonosti: pysyn kyllä täällä, mutta tarkoitin, että munkin vauva taitaa syntyä heinäkuussa eli yksi lisää arvauskisaan

Ja kiitos kannustuksesta, yritin lukea vain nuo hyvät käynnistyskokemukset ja hunoista vain joka toisen rivin

Kommentoin paremmalla ajalla, olisi kyllä sanottavaa, mutta aika kortilla, kun pakko siivoilla ennen vieraiden tuloa...

Fleur ja jättikukka 36+5

 

Onpas taas tullut paljon tekstiä. Hyvä!
Mä leikkasin juuri varpaankynnet, ja luulenpa että jäi vikaksi kerraksi tän raskauden aikana sen verran hankalaa puuhaa oli.
Kivunlievitys olen suunnitellut että lihakseen pistettäviä kipulääkkeitä en halua, koska en halua vauvaa tokkuraan morfiinijohdannaisilla. Epiduraalin varmaan pyydän, jos kivut eivät jotenkin ole tosi paljon lievempiä kuin ajattelisin niiden olevan... Noista kohdunsuun puudutteista olen kuullut monelta, että niiden laitto sattuu, mutta kyllä nekin houkuttelevat. Ja niin, akupunktiota olisi kiva kokeilla jos paikalla on osaava kätilö!
Tii mulla on kanssa ollut noita vihlovia kipuja seksin jälkeen. Mietin, että supistelisikohan kohdunsuun lähettyvillä silloin joku????? Siltä se ainakin tuntuu.
Kertomusihanan vaivattomalta sun raskaus kuulostaa . Mä en kuuna kullan päivänä selviäisi baarissa valomerkkiin asti
Mies mä en synnyttämään ilman miestä mene. Hän on ainut joka voi pitää mut jossain henkisessä tasapainossa jos kivut ovat kovat. Olen myös onnekas kun hän hoitaa oikeastaan kaikki kotihommat. Joskus saan oikein väkisin yrittää itse tehdä jotain. No, tietty mekin välillä tapellaan ja ajatukset eivät mene yksiin, mutta luulenpa että häntä jännittää vauvan tulo niin paljon, että toivoo sen takia mun olevan rasittamatta itteäni ettei vaan ala supistelemaan!
Lonkkakivut mulla on auttanut lonkkakipuihin liikunta. Toisin sanoen pienet kävelylenkit ja kuntosali. Salilla teen esimerkiksi loitontajia, polven ojennuksia, jalannostoja taakse konttausasennossa ja tarkistelen ryhtiäni. Masun kanssa paino helposti romahtaa lonkille ja polville niin että polvet yliojentuu. Silloin pakara ja takareisilihakset inaktivoituu, joka heikentää niitä. Mulla ainakin on lonkissa ja selässä parempi olo jos vähän yritän kannatella ylävartaloani ja estää painoa kaatumasta taakse lonkkien päälle.

Uusiäippä + vaaveli 34+3

 

Heissan!!

Täällä on tänään tullu touhuttuu enemmän ja vähemmän. Siivottiin anopin kanssa meidän terassit ja järjesteltiin huoneita ja vietiin kaikenmaailman pahveja pois. Pesin vielä nyt illalla vauvan 50koon vaatteet. Nyt kyllä huomaa jaloissa ja selässä että on tullut jotain tehtyä, näinköhän pääsee aamulla sängystä ylös.

Mies tulee synnytykseen meilläkin mukaan, hänellä enää ensi viikko töitä ja sitten kesäloma, joten on koko ajan lähellä jos vauva päättää tulla maailmaan aikaisemmin. Ja miehen ruoanlaitosta on ollut puhetta, meillä tosi harvoin mies tekee ruokaa, minä se oon joka sen aina melkein tekee. Mutta sitten kun niitä harvoja kertoja tulee, nii on se mukava päästä ''valmiiseen'' pöytään. Saa nähä tekeekö sittten ainakin synnytyksen jälkeen enemmän, jos minä olen kipeä synnytyksen takia.

Huomenna onkin sitten neuvola, joten pitää kirjoitella huomenna lisää kuulumisia.

nansku: ja pikkunen 35+4 <3

 

Meillä tosiaan tuo ruokapuoli on kokonaan mun hommia, mutta isänä mies on kyllä sitten ihan parhaimmistoa. Jaksaa tosi paljon noiden lasten kanssa olla ja hoitaa, eikä ole koskaan ollut ongelmia että ei "pystyisi" lasten kanssa olemaan tai olisi jotain semmosta. Sellaisiakin tarinoita kuulee et miehet esim. vauvojen kanssa ei oikein osaa olla, "ne kun on tyytyväisiä vain äidin kanssa" tms.. mutta meillä siis alusta asti aina ollut hurjan paljon mukana, vaikkei imetys sentään mieheltä onnistu. Et vaikka meillä parisuhde vähän jäähyllä onkin (lapsiin menee lähes kaikki aika ja muun ajan nukutaan tai mies on töissä), niin kyllä kun näkee miehen lasten kans niin ei voi muuta kuin sanoa et hyvä mies on Ja ei tätä pikkulapsiaikaa ikuisesti kestä, hieno juttu on miten mieskin on tajunnut sen - ja haluaa käyttää tämän ajan lasten kanssa. Eukon eli mun kanssa ehtii sitten myöhemminkin olemaan

 

Kertomus :heart: Kiva kuulla susta. Olenkin monta kertaa miettinyt, mitä sulle kuuluu.

Mulle taas taitaa kuulua raskausdementiaa: En muista kerroinko jo neuvolakäynnistä. Lyhykäisyydessään näin:

Edellisellä neuvolakäynnillä sain sikiön liikelaskentalomakkeen. (Vielä ei tartte joka päivä laskea, mutta pari kertaa viikossa kuitenkin.) Viikonloppuna oli vatsassa hiljaisempaa, vaikka toki jotain tunsin. Vaaditut 10 liikettäkin / tunti sain kasaan, tosin juuri ja juuri. Neuvolassa kerroin asiasta ja tulikin sitten äitipolireissu. Käyrien ja ultran mukaan kaiken pitäisi olla kuitenkin ok, vaikka jostain kasvun hidastumisesta mainittiin. Vauvan painoksi lääkäri arvioi 3 kg. Seuraava ultra 2 viikon päästä ja neuvola ens viikolla. Mun oma paino oli laskenut n. ½ kiloa edell. käyntiin verrattuna (-300g/vk), mikä oli minusta vaan ihan kiva (kaikkiaan tullut himpun yli 6 kiloa - tosin mun BMI oli jo ennen raskautta n. 35, joten ihan kiva näin).

Mulla olis ollut kampaaja neuvolan jälkeen, mut se siirtyi nyt perjantaille. Tänään kävin jalkahoidossa ja huomenna olis käsihoidon vuoro (=äitienpäivälahja - kasvohoidon jätän synnytyksen jälkeen, koska en pysty makaamaan selälläni vaadittavaa aikaa).

NP & Vatsakas 35+5

 

jännä juttu mutta juuri mietin muutama päivä takaperin että mitä kertomus sulle kuuluu, kun niin hiljais eloa ollaan vietetty siellä tuli jotenki hymy huulille, nukkumis seura on aina kiva asia sen jotenki muistaa parhaiten sinkkuajoista juuri sen että läheisyys nukkumaanmennessä tuntui aina hyvältä ja sitä kaipas jos yksin joutu menee. onneks sulla on muutto apua, aika raskasta varmasti viikkoihihin nähden tollanen homma sitten.

eilen tuli tehtyä ittelle jalkahoito, kummasti tää mamma viel taipuu sellaseen samalla katteltiin miehen kanssa jotain hömppäleffaa, ihanaa ku se aina suostuu kattoo niitä mun kanssa vaikka mun typerät pikkutyttö kikatukset aiheuttaa silmän pyörityksiä ja kovempaa naurua häne suunnalta tuli samalla lakattua varpaan kynnet, siis ilman miehen apua! olin ihan äimistynyt, varoittelin jo valmiiks et joudut koht apukamuks. nyt on kyl parina iltana mennyt niin myöhäseks että pakko skarpata ja mennä aikasemmin nukkumaan, menee muuten aamupäivät puoltehol ja älyän mistään mitään vielä vähemmän ku normaalisti.

fleur05 jaahas, mulla taitaa siis olla sisälukutaidossa ongelmia, eli hyvä kun pysyt meidän kanssa täällä höpöttelemässä

tii mulle tulee kans seksin jälkeen noit suppareit ym vihlontaa, tosin niit tuli jo silloin ekaa odottaessa joten en oo jotenki osannu niistä puhea täällä kun eivät oo kauhean pitkäkestosia mulla olleet ja ei niin kipeitä. mutta pumppa tuosta kunno selityksen jo antoikin miksi näin tapahtuu

tuskailin öisin ton hikoilun kanssa melkein viikon kunnes tajuttiin kaivaa tuuletin esiin miehen kanssa sitä ollaan muutenki tarvittu kesäisin, jotenki nyt oli vaan unohtunut sen olemassa olo.. nyt on öitä nukuttu huomattavasti paremmin, en kyllä varsinaisesti ole siihen kuumuuteen heräilly öisin mutta vessareissun jälkeen hikisenä nihkeenä niihin lakanoiden väliin meno on kyllä epämiellyttävää.

tänään sitten neuvola, oma nlatätini on kesälomalla joten nyt joku random ottaa mut vastaan, vähän "ärsyttää" kun viimeks vihdoin sain suuni auki tosta masennus jutusta ja nyt sit tää varmasti kans kyselee mun vointia sen suhteen ja en osaa luottaa kuitenkaan siihen uuteen ihmiseen jota nään ehkä vaan kerran kaks niin tuntuu taas vaikealta jos joutuu jotain puhemaan alkaa, menee säpit kiinni helposti. tyhmäähän se varmaan on mutta kun ei pysty niin ei pysty. toivottavasti se kattois mun hemoglobiinin niin tietäis että oliko siitä viime perjantaisesta tiputuksesta mitään hyötyä, oon tietty myös kotona syöpötellyt rautaa säännöllisesti sen jälkeenkin. painosta en tiedä haluanko puhua

samunäitit&alex 35+1

 

Sateista Huomenta

Tänään jos viettäis päivän kotona,kun tuo meidän mies eilen mulle saunassa "vähän suutahti"..Hän oli töissä miettiny,kun soitin eilen päivällä että ollaan tyttöjen kanssa Sorsapuistossa,että hän ei oikein tykkää siittä nyt kun olen viimesilläni raskaana,että viipellän pitkin poikin,jos vaikka lapsvedet menee tai saan niin rajun supistuksen että menetän auton hallinnan,joten ei kuulemma tykkää että motarilla ajelen :heart:
Ihanan kuulosta kun toinen on oikein miettinyt töissä ja ilmoittaa huolenaiheensa saunassa

Miehen ruuanlaitto kyllä meillä mies tekee ruokaa silloin kun on vapaapäivällä,mutta ymmärrän ettei työpäivinä jaksa kun tekee 13h päiviä..

Hikoilu Täällä kans on muutamia kertoja herätty siihen että on mielettömän kuuma eikä pysty nukkumaan,mutta onnesta se on nyt helpottanu kun on vähän viileempää..

Kotityöt mä yleensä teen viikolla kotityöt miehen pitkien päivien vuoksi,mutta mies tekee viikonloppusin sitten,tietenkin viikollakin tekee töiden päälle jotakin muta en ole vaatimassa että pitäisi tehdä kamalasti kun yöllä jo lähtee ja tulee illalla takaisin..

Miehen käytös ei ole millään lailla muuttunut raskauden aikana eikä mun mies tykkää edes baarissa ravata saatika olla minkään pelikoneen ääressä ym..
kotona tekee tallissa omaa autoa tai laittaa pihaa tai touhuaa lasten kanssa..:heart:

rasvaus/öljyäminen en ole rasvonut tai öljynyt saatika ajatellut edes asiaa,pitäisköös..

Jos sitä lähtis suunnitteleen,mitä tänään syötäisiin :wave:

Kesämasu-12 & vauhdikas 36+4 :heart::heart:

 

Mies synnytyksessä: Meillä ei mies tule saliin, mutta jääpi hoitamaan vauvaa heräämössä oloni ajaksi (tämä siis jos päästään siihen sovittuun sektioon). Mutta jos tulee taas kiirus niin jään jälleen kerran yksin kun ei noita lapsenvahteja meillä ole.

Mies ja kotityöt: Mieheni osaa tehdä nakit ja ranskalaiset uuniin, imuria en ole hänen kädessään nähnyt 20 vuoteen, paitsi autoa siivotessa (sitä meillä kyllä siivotaan ). Lapset jo intoa piukassa kun tietävät että ulkoruokintaa tulossa kun äiti joutuu sairaalaan .

(.) Illat/ yöt supistelee edelleen vaihtelevasti. Eilen supparit kesti 3 tuntia, selkä on ihan sökö koska todella kovaa kiristää- selkäkin vetää ihan kaarelle supstusten aikana. Joten ootellessa opcorn:. Kahdesta ekasta olen ollut viikon supistusten jälkeen jo vauva sylissä, saas nähdä jaksaako tämä odotella vielä sinne sovittuun päivään asti. Huomenna neuvola, viimeinen rh- näyte otettavana.

Mirkku76+ potkija 36+5 (11 päivää jäljellä...)

 

Heips:wave:

Täällä iski ma-ti välisenä yönä kuume. Kolmen aikaa yöllä alko supistelut. Ei nyt mitään hirmu kipeitä, mutta tuntu kyllä reisissä, alavatsassa ja alaselässä. Niitä tuli viiden-kymmenen minuutin välein. siitä tunnin päästä alko ihan hirvee horkka tärinä. En pystyny tekemään mitään..palelin ihan hirveesti ja samalla supisteli. Mittasin kuumeen ni näytti 37.6. No yritin saada nukuttua, mutta eihän siinä pystyny kun tärinä ja koko aika tulevat supistukset hieman häiritsi. No jossain vaiheessa tärinä lakkas mutta sitten isku kauhee hikoilu. Kuume oli noussu 38.3. No puoli kaheksalta sitten soitin äpolille että mitäs pitäis tehä ja käskivät näytille. Käyrille mentiin eka..supistuksia tuli edelleen noin kymmenenminuutin välein ja vauvan syke huiteli 180-200 väliä. No siitä ultraukseen, mutta kaikki näytti normaalilta. Alakertaa ei viittitty katella kauheen tarkasti ettei ärsytetä ku just edellispäivänä se oli tutkittu. Multa otettin verikokeita ja kaikki oli ok. Panadolia naamaan ja tunnin päästä uudestaan käyrille. No tällön vauvan syke oli laskenu normaali tasolle ja munkin kuume lähti laskuun ja supistukset rauhottu. Lähettii josku yhen aikoihin kotio. Koko eilinen päivä oli kyllä ihan hirvee. Selkä ja alavatsa kauheen kipee monen tunnin supistelujen takia ja kaikki lihakset ihan jumissa. Viime yö menikin sitten hikoillessa. En ikinä oo varmaan hikoillu noin paljoo. Kaikki paikat ihan litimärkinä, no mutta aamulla lämpö normaali 35.4. Onneksi, koska hirmuisasti pelotti vauvan puolesta vaikka ei kai tuosta kuumeesta sen pahempaa haittaa toiselle ole. Mutta nyt olo taas suht normaali, mitä nyt pientä heikotusta ja lihasten jäykkyyttä..ja koko aika tulee seurattua vauvan liikkeitä.

Meillä mies nyt ihan vaukona ja paniikissa. Kulemma kaikki laukut pitää nyt pakata ensitilassa ja vauvan vaatteet laittaa kuntoon Toinen ajoi kyllä eilen aamulla sairaalaan kun mikäkin rallikuski ja olihan se aikamoinen paniikki kun en ollut liikkeitäkään siinä aamunjälkeen tuntenu yhtään, joten isot pelot oli jo päällä pikkuisen puolesta. Onneks osoittautui vääriksi:heart: Ja mies hellii ja hoivaa nyt minkä kerkiää..on kyllä aina tosi huomaavainen, mutta nyt ei anna sitten tehdä mitään

Synnytystapa-arvio kesti meillä jonku 45 min. Ultrasi vauvan ja jotenkin kait nyrkillä tai jollain kokeili painella häntäluuta emättimen kautta. Sillon tuntu hassua painetta, mutta muuten ihan normi alakerran tutkimus, joten ei ole mitenkään kivulias tai mitään.

Nyt tuli vähän enemmän omaa napailua..tsori Ja ihanaa kun tää meidän ketju on taas aktivoitunut hirmusasti..kiva kiva

Annubella, joka makoilee makoilemistaan ja onni-Ilona 36+5, joka onneksi päätti vielä pysyä mamman massussa kasvamassa:heart:

 

Mies tulee mukaan synnytykseen. Ajattelin ensin vähän että näinköhän haluaa, mut sanoin että nyt saat ihan itse päättää haluatko tulla ja jos tuntuu siltä ettet halua niin sano se. Ja hän sanoi kyllä tulevansa, mikä on ihan loistojuttu En tiedäkään kenet sitten haluaisin mukaani, jos ei olis tullut.

Mitä? Vieläkö jotkut ylettää leikkaamaan/lakkaamaan varpaankyntensä? MÄ en ole moneen viikkoon siihen kyennyt, ja mies on sitten jeesaillut, jopa lakannut kahdesti mun kynnet kun oon pyytänyt.. Se ei kyllä normioloissa varmaan moiseen suostuisin mut ihanaa kun on ollut apuna Kun leikkas mun kynsiä kerran ni mä nauroin kyyneleet poskilla kun kutitti niin pirusti Siinä sillä olikin tekeminen kun piti varpaasta kunnolla kiinni etten olis vetäny pois Ehkä nää pitää viel kerran leikata/lakata, olis yhdet rippijuhlat parin viikon päästä..

Siivousta meillä mies harvemmin harrastaa mut on se nyt ollut kyllä mainio apu Imurointikin alkaa olla mulle jo työlästä (huimat 62 neliötä) ja siinä se on jeesannu, plus sitten kissanhiekkalaatikoiden tyhjennyksen on hoitanut (pienen mutinan kera) koko raskauden ajan. Nyt kun alkaa miettiä ni onhan siitä ollu iso apu ja tuki :heart:

(.) Täällä tyyppi viettää aikaansa oikealla puolella mahaa ja kylkiluut alkaa olla toisinaan kovilla.. Neuvolassakin sydänäänet saatiin viime viikolla otettua ihan mun oikeasta kyljestä, niin "reunaan" oli ittensä tyyppi tunkenut Mäkin sain muuten silloin sen liikelaskentakaavakkeen mut terkkari (sijainen) sanoi et ei sitä välttämättä tarvii jos vauva vaan liikkuu tiettyinä aikoina normaalisti. Meillä kun on jo aika säännöllinen rytmi; aamulla jumppaa, iltapäivällä parikin jumppaa ja illalla kunnon rallia

Parina iltana nyt ollu alavatsassa aika kovanlaista menkkajuilintaa n. tunnin ajan, mut maha ei oo kovettunut yhtään. Olisko jotain ennakoivaa johonkin suuntaan, mene ja tiedä. Melkein eilen illalla jo otin panadolia kipuun mut pääsin ihan lepäilemällä ja hengittelemällä pahimman yli.

Tulihan taas stooria..

inieh ja muru 33+2

 

Ihanan viileää päivää kaikille!

Vitsit on kyllä saanut nukuttua hyvin kun ei ole ollut kuuma ja ilma vaihtuu!
Ainoana miinuspuolena meinaa olla tuo nukahtamisenvaikeus kun vauva aloittaa 11 jälkeen sellaiset 3 tunnin jumpat. Eilenkin huusin ääneen kun polkaisi virtsarakkoa ja peräsuolta ihan huisin kovaa. En ymmärrä miten ne liikkeet tuolla perssiissä tuntuu

Lonkat kipuilee vaihtelevasti, tänään on taas hyvä päivä ja pienellä lenkilläkin kävin jopa aamusta! Masukramppeja sen sijaa tulee ikävästi tuonne toiselle puolelle.

Supistukset on täälläkin riesana, ei ole onneksi kivuliaita. Hemmetin epämukavia vain kun maha alkaa olla jo sen kokoinen pallo että tuo kovettuminen ei ole mitään herkkua. Välistä tuntuu etten henkeä saa ja veri nousee kohinalla päähän. :S

Täällä pitäisi lähteä ostoksille tusinaan eri kauppaan, vaipparoskis on edelleen hakusessa. Olettekos ostaneet sellaisen kalliin viritelmän vaiko menneet ihan perus poljettavilla?

Nyt ruuanlaittoon, kanariisivuokaa ajattelin kokeilla ekaa kertaa, saas nähdä tuleeko hyvää!

Perjantaina lisää kuulumisia neuvolan jälkeen!

Voikaa paksusti!

 

Nukkumattoman yön jälkeen sekavissa tunnelmissa täällä. Kävin eilen tenttimässä reilun parinsadan kilometrin päässä, englanninkielisen kirjan. Melkoinen ponnistus tässä raskausdementiassa. Tentti oli illalla. Ylivireystila jäi päälle ja stressaavat asiat iskivät kimppuun. Opiskeleeko täällä muut nyt viimeisillä viikoilla?
No selailin sitten yöllä nettiä ja etsin mm. trikoista peittoa vauvalle. Vain muutamia löysin, ei niin kivoja. Onko kellään vinkkiä?
Mulle tulee synnytykseen mukaan doula. Täällä Kuopion seudulla on mahdollista saada koulutuksen käynyt doula avuksi synnytykseen ensi- ja turvakotien liiton kautta. Mikäli sellaisen tarvitsee, kannattaa toimia pian. Doulan kanssa tavataan joitakin kertoja ennen synnytystä. Omassa tapauksessani doula on hyvin läheinen ihminen.
Hirveen vaikeeta ajatella mitään kivunlievityksestä, kun ei ole aiempaa kokemusta synnyttämisestä. En kertakaikkiaan osaa tehdä mitään suunnitelmaa asian suhteen. Doulani synnytti täysin luomusti, johon en varmastikaan itse pysty, enkä aio yrittääkään.
Kävin keväällä doulani mukana äänenkäyttökurssin, jolla opeteltiin käyttämään omaa ääntä apuna rentoutumisessa ja avautumisessa. Ehkä johonkin saakka voisin koettaa päästä tuolla menetelmällä.
Täällä tehdään tietääkseni kaikille synnytystapa-arvio. Se ajoittuu vkolle 36. Itselleni se tehdään 35+3, eli ensi perjantaina.

Haituliina ja Takku 34+1

 

Hyvää keskiviikkoa arvon naiset ja maha-asukit!

Miehen kotitöiden tekeminen. Täällä mies tekee kotitöitä pääasiassa vkl, mutta se nyt onkin ihan ok, kun itse oon kotona päivät lasten kanssa ja mies töissä 6-17 ma- pe. Ruokaa osaa laittaa, mie teen arkiruuat ja mies sitten vkl tekee ns. paremmat liha- tai kala- tai grilliruuat. Siivoushommissa saattaa joskus autella, pyykkeihin ei mun käskystä koske ( en ymmärrä miten tummien ja vaaleiden pyykkien erottelu voi olla miehelle niin vaikeeta) , mutta astianpesukoneen tyhjennys on sen heiniä ja nurtsin ajelut, auton pesut ja tällaset ns. miesten hommat. Tosin välillä vähän vihjailen, että alkaa nurtsi olla jo aika pitkä jne. Mutta tekeepi sentään jotain. Ja lasten kanssa se jaksaa leikkiä, mie en oo mikään leikkivä äiti. Ulkoillaan ja askarrellaan ja maalaillaan jne. kyllä joka päivä, mutta varsinaisesti en heidän huoneessaan leiki nukkeleikkejä/junarataleikkejä, vaan leikkivät keskenään. Mies sit taas jaksaa painia ja leikkiä enemmän lasten kanssa.

Varpaankynnet. Täälläkin vkl leikkelin ja lakkailin kynnet ja raspasin kovettumat jalkapohjista poijes jotta ois ees vähän inhimillisemmän näköset. Ei se enää helppoa ollut, ähisten ja puhisten mentiin. Taitaapi olla seuraava kerta sitten miehen heiniä jo tai sitten ootan että on jo vauva syntynyt..

Mies synnytyksessä. Tulee ilman muuta mukaan. Aiemmissakin on ollut mukana eikä oo pakottaa tarttenu, sanoo että ovat parhaita hetkiä elämässä kun pieni syntyy ja saa syliin. =) Mie olen vannottanu miehen, että synnytyssalissa ei sitten kurkita sinne alakertaan, vaan mies on mun tukena. Eikä hänellä ookkaan siis mitään haluja ollu katella mun haaruksiin, lähinnä esikoista odotellessa mietti, että mitä jos hän pyörtyy kun/jos näkee liikaa verta tms. On sitten istunut minun vieressä synnytyksessä, selkä jalkoihin päin, jolloin on vain tsempannut minua olemalla vain minua varten. Sitten tietysti on kääntynyt kun on vauva syntynyt, mutta ei oo todellakaan heilunut videokamera haarojen välissä
Meillä on lapsenvahti vaihtoehtoja muutamia, riippuen milloin syntyy. Ensi vkolla jos syntyy, niin sitten lapsenvahti tulee yli 60km päästä (anoppi), sen jälkeen on naapurissa ystäväperhe, jotka voi hälyyttää siksi aikaa, että mun vanhemmat ehtivät paikalle, n.50km päästä. Että ei viitsisi kuitenkaan ihan pienimmästä supistuksesta soittaa lapsenvahteja, etteivät ajelisi turhaan .. Saas nähä miten meneepi ...

( . ) tänään oli neuvola-lääkäri, 36+6

paino +434g/vko, nyt yhteensä tullut 12,4kg
turvotus +/-
rr 119/85
pissa puhdas
Hb 122 (edellisellä kerralla 107)
sf-mitta 34,5
rt
syke 145 (liikkeet menossa)

nyt sitten onkin kerran viikossa käynnit, seuraava käynti ens to, jolloin onkin jo 38+0 :O

Niin joo ja lääkärin mukaan kaikki paikat kiinni ja kiinteet ja kaulaa jäljellä 3cm... että ei oo täälllä ainakaan supistukset saanu mitään aikaseksi.

huomenna jo poksuu 37+0 ... kohta kohta kohta ...

 

heips!

Täällä on iskeny joku kauhee dementtia, en muista enää mitää.. en muista pankkikorttien tunnuslukuja tai että pitäs tehä ruokaa tai pestä pyykkiä

mies ei paljoo mitää ruokaa tee vaikka osais, pyykkiä ei oo pessy ku vissii kerran tän meidän viiden vuoden seurustelun aikana olen kyllä yrittäny opettaa muttei sille mee jakeluu
Pihalla taas touhuu kauheesti... olkoo siel D

eilen oli neuvola... viikon päästä sitten lääkäri, nii saa tietää onko tuolla alhaalla kaikki ennallaan.. vähän epäilen, sen verran supistelee ja kaikkii mahollisii kipuja :S

viimeeks oli paino pikkasen laskenu nii nyt oli tullu +1000g/vk :O eli 17kg tullu nyt yhteensä. kauheeta!

Sf-mitta oli viikossa pompsahtanu 33cm-> 34,5cm :O miusta aika hurjalta toi lukema kuullostaa.. viime vuonna synnyttäneiltä kavereilt kun oon kyselly nii kellää ei vissii oo ollu tollasii lukemii.. puhuinkii neuvola tädin kanssa miten vähä jänskättää et miten isoks tulee ku tää miu mies on ollu sen 4,5kg syntyessää ja muutenkii niitten suvussa isoja vauvoja. nii kääkäri poshtii nyt et päästääkö ylimääräseen ultraan kattomaan vauvan kokoa..

en muista olenko onnitellut vauvansa saaneita jo, että ONNEA kaikille vaan!
tsemppiä kaikille kipujen ja suppareiden kanssa kärvisteleville! ei oo enää pitkä aika kun on nyytit sylissä :heart:

jepatin ja poju 35+4

 

Heipparallaa mamit!

Neuvolakäynti takana ja tässä sieltä kuulumisia:

Paino: +700g/vko, jotain 13 kg tullu nyt yhteensä
RR: 116/62
Turvotus: +
SF-mitta: 31,5 (sanoi jotta ihan oppikirjan mukaan on kyllä menny tää mitta nätisti keskikäyrällä. )
Tarjonta: RT, kurkattiin ultrallaki joko on ihan kiinnittyny ja ei vielä ollut ihan kokonaan jos oikein ymmärsin, samalla katto lapsivedenmäärän jota oli hyvin.
Vauvan syke oli siinä 140paikkeilla
Hemoglobiinia ei tällä kertaa mitattu, kun oli viimeks lähteny hyvin nousuun.

Eli kaikki hyvin, nyt tää mun uus täti jää lomalle jota oon jopa tän 2kertaa nähny ja sitten loppuajan mulla on hänen sijainen. Harmi sinänsä kun vaihtuu koko ajan neuvolantädit, mutta minkäs teet kun oli muutto välissä ja lomat tietysti tulee.

Yöllinen hikoilu on täälläkii riesana, oonki nukkunu muutaman viikon alasti, silti herää aina nihkeenä. Tosiaan meilläkin on tuuletin, ehkä siitä ois apua jos sen yöks laittais päälle asti.

Täälläkin vielä yletetään lakkaamaan/leikkaamaan varpaiden kynsiä, vaikke se voikin olla melko koomisen näköstä. Alussa pelottelinki miestä että joutuu loppuajasta leikkaa mun kynsiä yms mut kyllä taitaa onnistuu iteltä ihan loppuun asti.

Neuvolan jälkeen tapasin ystäväni jolla lokakuussa laskettu aika. Niin ihanaa oli rupatella vauva juttuja, miettiä synnytystä, vauvan tavaroita, juteltiinkin pelkkää vauva juttua ja raskaus ajoistamme! Ja on sitten kiva kun lapsille ei tuota ikäeroo tuu paljo mitään niin on sitte leikkikaverii ja välimatkaa meillä ei paljoo ole! Vaikka onkin monella tutullani lapsia, mutta he asuvat hieman kauempana, joten ei niin usein ehkä heiltä näe.

Mutta jospa nyt lähtis miettimään mitä tekisin ruoaksi, nälkä alkaa olemaan. Eilen muuten oli enää tasan kuukausi meidän nyytin laskettuun aikaan. <3

Ja tosiaan onnea kaikille, jotka ovat jo oman masu-asukin saaneet maailmaan <3

nansku: ja murunen 35+5 <3

 

Onkin ihan harmittanut ettei oo päässyt lueskelemaan ja kirjoittelemaan, kun uusiakin on vielä tullut mukaan jutustelemaan!

Mies synnytyksessä mukana on kysymysmerkki täällä, ei kyllä kuitenkaan halua tulla saliin vaikka tulis sairaalaan mut ei vielä itsekään tiedä tuleeko edes sinne silloin vai vasta seuraavana päivänä katsomaan tms. Äiti mulla on tukihenkilönä joka tapauksessa Ollaan lapsen isän kanssa siis edelleen ihan hyvissä väleissä ja hän mulle on kertonut nykyisen parisuhteensa murheenkryyneistäkin ym.

Mä olen voidellut vatsaani tommosella Body Shopin kaakaovartalovoilla mitä jossain suositeltiin raskausmasulle. Tiedä sitten onko tuon ansiota vai eikö vatsa ole vielä venähtänyt mutta vielä ei arpia ole. Perimästä ei ole kiinni, juuri äidille huutelin et tuliko hänelle ja juu, kyl hänelle on tullut Mut hänelle tuli vasta tosi loppuvaiheessa niitä et onhan mullakin vielä aikaa ansaita tiikerinraitani

Ihan aion ottaa kivunlievitystä synnytyksessä. Hienoahan se olisi kestää kivut kuin nainen ja vetää luomuna mut kyllä mä olen sen verran onneton ja heikko että otan vastaan kaiken mitä saa helpottaakseni oloani.

Minimörkö sai maanantain ja tiistain välisenä yönä serkkupojan :heart: Eli siis tuo eksän pikkusisko sai vauvan, oli menossa 41+2 kun tiistain puolelle meni Seuraavaksi on vuorossa mun ystävä jolla nyt 38+2 ja minä sitten joskus Mulla on niin onnettomat viikot vielä kun vasta elokuun viimeinen on laskettu aikakin. Saa nähdä minkä verran menee syyskuun puolelle jopa. Itsehän olen periaatteessa ollut 20vrk yliaikainen, käynnistettiin kolmesti ennenkuin mitään saatiin aikaiseksi ja sitten todettiin etten ollutkaan yhtään yliaikainen kun oli sitä kinaakin vielä vaikka kuinka... Oli vaan laskettu väärin laskettu aika silloin alussa. Tosin, olen saanut alkuni kun äiti unohti ottaa yhden pillerin, että onko tuo nyt ihmekään jos ei ihan täysin ole osattu sanoa koska on tapahtunut hedelmöitys ja näin Ja olen kuitenkin syntynyt joulukuussa 1984, ei silloin ole tehty mitään niin tarkkoja ultratsekkailuja että niiden perusteella olisi nähnyt suht tarkan iän, toisin kuin tässä mun tapauksessa kun silloin ehkäisyneuvolan ultrassa katsoivat et on 18+5 ikäinen pikkunen siellä.

( . ) Neuvolassa siis olin tänään. Omaa neuvolatätiä oli tuuraamassa sellainen nuorempi mukava nainen joka joutui pari kertaa turvautumaan vanhempaan tätiin varmistaakseen ensin vauvan asennon ja myöhemmin mun muuttoon liittyviä asioita. Kuulumiset oli tietenkin hyvät, vauva on liikuskellut paljon ja olo kaikinpuolin ihan mahtava mulla Vauvan asentoa hän kyseli, kerroin että ainakin eilen illalla oli selvästi raivotarjonnassa kun pienet jalat työntyivät tonne ikävän ylös kylkiluiden suuntaan ja pikkupikkusormet puolestaan ropelsivat turhankin kovasti jotain tuolla tosi alhaalla Kuitenkin nelisen viikkoa sitten on neuvolakortissa merkintä viistoasennosta ja 30.5. oli ollut lääkärintarkastuksessa pylly alhaalla joten hän halusi varmistaa että kanssa on pää alhaalla etten ole tuntenut omiani Hän ei kuitenkaan ottanut asennosta selvää, joten pyysi tuon konkarihoitajan katsomaan ja hänhän tunnustelikin sitten astetta ronskemmin ottein ja totesi että juu, pää on tuolla alhaalla Tässä näitä tämänkertaisia neuvolakuulumisia, suluissa viime kertaiset. Vähän tuo painonnousu ottaa taas päähän

Rv: 32+5 (29+0)
Paino: +375g/vko (-100g/vko) yht. +11,3kg
Turvotus: ? (-)
RR: 128/78 (119/72)
U-Prot.: - (-)
U-Gluk.: - (-)
SF: 30,5 (28)
Tarjonta: Rt (viist)
:heart: : +135 (+130)
Liikkeet: ++ (++)