Elokuun 2009 odottajia?

  • Viestiketjun aloittaja jonsku_86
  • Ensimmäinen viesti
*Muumitutti*
LISTA;
*Muumitutti* 2, KHKS; 6.8.
Nacksu, 2, KHKS, 6.8
Pinja, 2, Tammisaari, 13.8
jonsku_86, 1, LPKS, 18.8
Elviira, 1, PHKS, 27.8

Saattaapi olla että ollaan samassa huoneessa Nacksun kanssa.... Vai oliko se Nacksu joka mainitsi että eka lapsi tuli viikkoja etukäteen, oma tuli viimeksi noin viikon aikaisemmin ennen la:ta, et saas nähdä, eikä tietäis muutenkaan ;)
 
Nacksu
LISTA;
Nacksu, 2, KHKS, 5.8.
*Muumitutti* 2, KHKS; 6.8.
Pinja, 2, Tammisaari, 13.8
jonsku_86, 1, LPKS, 18.8
Elviira, 1, PHKS, 27.8

Päivitän listaa... Olin tänään ensimmäisessä neuvolassa ja laskettu aika siirtyi päivää aikaisemmaksi. Tänään siis menossa rv 8+6. Olo edelleen huono, mutta jospa tää tästä muutaman kuukauden sisään helpottais. Saatetaan hyvinkin *Muumitutin* kanssa olla laitoksella samaan aikaan, tosin juuri minun esikoisenihan se tuli maailmaan melkein kuukauden etuajassa ja siitä johtuen tämän kakkosenkin kohdalla ennenaikaisen syntymän riski on olemassa. Aiemmin oli puhetta lähtöpainosta, itselläni kaksi kiloa enemmän lähtöpainoa kuin esikoista odotellessani. Viime raskaudessa kiloja tuli 13 eli varsinaiseksi möhköfantiksi sitä taas ollaan tulossa ;). No nyt ei ainakaan neuvolan täti tuntunut olevan kovin huolissaan painostani. Sokerirasitukseen joudun taas :( kun BMI 28... Ilmoitelkaahan muutkin kuulumisianne!
 
*Muumitutti*
Neuvolakuulumisia: Ultran mukaan tosiaan laskettu aika "varmistui" elokuulle, kun aloin jo vähän epäillä että meneekin heinäkuun puolelle, kun se gynegologin tekemä eka ultra antoi ymmärtää et mulla ois nyt ollu jo enemmän viikkoja mutta 6.8. on ihan kiva. :) Tosin on sellanen tuntuma et tämäkin kuitenkin putkahtaa vähän aikaisemmin. Mä tänään neuvolas mietin, et kun tulee se ultrahetki että näkisi mahdollisesti kumpi tulee, niin haluan ehdottomasti tietää kumpi tulokas on! Ensin ajattelin et en halua tietää, ekan kohdalla en kyllä malttanut olla kysymättä sukupuolta, mut en taida nytkään malttaa 9kk odottaa tietoa!
Oletteko te halunneet ekan kohdalla tietää ja haluatteko nyt toisen kohdalla tietää? Ja esikoisen odottajat, haluatteko tietää sukupuolen, jos se vain ultrassa näkyy?
Mun painoindeksi oli 25 (aika reilusti enemmän painoa tosiaan kuin ekan raskauden alkaessa) ja mulle myös määrättiin sokerirasitustesti johonkin viikolle 25-27. Johtuu varmaan kans myös siitä kun lähisuvussa niin paljon sokeritautia niin olen kai riskitapaus...
Onko teillä muilla jotka voitte pahoin (kai kaikki...) että ekan lapsen kakkoja pestessä oksettaa ihan hulluna..? Mulla yököttää lähes kaikki hyvätkin hajut, niin nyt en meinaa millään pystyä pesemään lapsen takapuolta kun tuntuu että yrjö lentää väkisin siinä lemussa. Ei se ennen noin kauhealta ole tuntunut... tai siis ei yhtään pahalta (vaikken paskan hajusta liiemmin välitä) mut nyt homma tuntuu vaikeelta.. toi oli ehkä tyhmän kuulonen juttu meillä mies pesee aina kun mahdollista lapsen kun mä meinaan pykätä. Kun tää hajuhoma tasottuu eiköhän asia taas korjaannu :)
Vichyyn on tullu kauhee himo. Menee litratolkulla päivässä. Mikä on teidän himo??!! Toistaseks suurin osa ällöttää mutta on noita himojakin jo tullu. :)
Kuulumisiin!!
 
jonsku_86
ISTA;
Nacksu, 2, KHKS, 5.8.
*Muumitutti* 2, KHKS; 6.8.
Pinja, 2, Tammisaari, 13.8
jonsku_86, 1, LPKS, 14.8
Elviira, 1, PHKS, 27.8

Päivitin iteki tota listaa. Kävin eilen neuvolassa ja laskivat lasketun ajan lyhyemmällä kierrolla ku mitä ite lasken sen. Itelle kans määrättiin sokerirasitustesti kun BMI oli pikkusen reilu 26. Mulla se tulee olemaan joskus viikolla 28. Nyt menossa rv 7+5 neuvolan lasketun ajan mukaan, Varmasti muuttuu vielä ku ultrassa käydään.

Mulle varattiin myös aika neuvolalääkärille ultraan tammikuun puoleen väliin. Yöllä jo näin unta et ois kaksoset tulossa. :)

Me ei vielä tiedetä halutaanko me tietää sukupuolta. Sen näkee sitte lähempänä. Vaikka kyllä itseni tuntien en malta olla kysymättä.

Olo on edelleen huono ja turvonnu. Nyt on tullu myös sitä ettei kunnolla saa yöllä nukuttua. Ihme homma sinänsä, että väsyttää ihan vietävästi, mutta ku ei vaan saa unen päästä kiinni.

Mulla ei kummemmin vielä himoja ole tullu. Aikasemmassa raskaudessa teki koko ajan mieli makeaa. Nyt ehkä tulee juotua tuoremehua aika paljon mutta seki vain sen takia ettei tulis se huono olo.

Eiköhän tässä jotain kuulumisia täältä päin. Hyvää uutta vuotta kaikille! :)
 
Nacksu
Nostetaanpa meitä vähän... Mulla on tullu ihan kauhea himo piimään! Voisin juoda sitä vaikka kuinka paljon. Muita himoja ei juurikaan vielä ole. Edellisessä raskaudessa suurinta herkkuani olivat etikkapunajuuret ja tavallinen ruskea kastike... Herätin kummeksuntaa lapioimalla pelkkää kastiketta ruokatunnilla =). Nyt olen muuten huomannut, etten pysty makeaa syömään. Huono olo tulee heti jos syö vaikka vain muutaman karkin. No, jos saisi painon pysymään kurissa kun ei pysty herkkuja syömään...

Miten teillä muilla menee?
 
*Muumitutti*
Mulla alkoi tänään työt. Ja oli kyllä positiivinen yllätys tämä uusi työpaikka! Teen siis 4h päivässä. Joka arkiaamu. Ainoa paniikki on, miten kerron pomolle että niin juu kun tuota olen raskaana.. naisvaltainen ala, tai en tiedä onko tällä alalla yhtään miestä, no sitä suuremmalla syyllä naisvaltainen, mutta onhan pomoja jotka ei ota raskausuutisia kovin hyvin vastaan. En ole yksityisellä, mutta silti pelottaa kertoa. Pomo on mukava mutta aika tiukan tuntuinen kuitenkin, ehkä n.5kymppinen nainen. Missä vaiheessa te muut kertoisitte? Ite ajattelin kertoa kun se maaginen 12vkoa on täynnä, eli jo parin viikon päästä. Toisaalta, oisko parempi odottaa kuukauden verran, ja sitte vasta.. toisaalta ajattelin et tuolloin viikolla 12 olis hyvä sanoo että "kerron nyt kun tuo 12vkon raja on täynnä, ettei keskenmenosta ole enää vaaraa.." tai jotain.. Mä en siis todellakaan tiennyt ite raskaudesta kun vasta sitten kun mulle oli jo ilmotettu että mut on valittu tähän työhön. Tulee vaan sellanen olo että kaikki aattelee että varmaan tiesi, ei vaan viittiny kertoa totuutta... kun se on totuus että olen tienny asian itekkin aika vähän aikaa loppujen lopuks. Täytyy nyt funtsata miten tekis... nyt siis rv 9+4. Mahan saa piilotettua kyllä hyvinkin hyvän aikaa, vaikka on toinen raskaus, mutta kun työvaatteet on "löysät", maha ei erotu sillä lailla pitkiin aikoihin. Toivottavasti jaksatte lukee mun kirjotteluja...
En ole ite kertonu mahasta vielä kun viidelle ihmiselle mies mukaan lukien tähän joukkoon, joten en voi kauheasti jakaa muualla mietteitäni, tänne tulee sit kauheet stoorit, pahoittelen..!
Mun äiti järkytty vauvauutisesta, myös isä oli melko "shokissa". Pahoitin tosta mielen, siksi en ole kertonut kun siskolle ja yhdelle kaverille textasin koska se kysy onko mitään mullistavaa tapahtunu. Oli pakko kertoo sit kun se noin asian kysyi. Mut ei onnitellu, kysy vaan onko äitiys muka noin ihanaa et toinen on pakko tehä. Teki mieli haistattaa paska. Vanhemmat kyllä muutaman päivän tottumisajan jälkeen onnitteli, sisko oli heti iloinen mun puolesta. Ihana sisko :)
Mun mummo viikonloppuna sanoi herjalla että onko mulla vaihdevuodet kun hikoilen ja kuumaa pukkaa koko ajan. Ku sanoin et juu tottakai, sit se kysy perään et "vai ooksä raskaana" ja heti perään "ET KAI?!" Sanoin vaan et en kai. Mikä helvetti siinä on että kukaan ei oo ilonen ja onnellinen mun puolesta? Kaikki paniikissa että EI kai teille vauvaa tule!!! Kaikki kuitenkin tykkää meijän esikoisesta ja aina kehuu nenä pitkänä kun on niin ihana ja kiltti ja suloinen lapsi... Siks päätin että en kerro kellekkään enää, sit ku se näkyy saavat kilvan voivotella kun niin kauhea asia on päässy tapahtuun että toinen lapsi on meille tulossa. Masentaa tollanen. Täytyy yksin olla salaa onnellinen että mulle suodaan toinenkin lapsi. Tän takia kai pelottaa se pomollekkin kertominen, jos se on ihan vihasena siitä ni alan varmaan vollottaan...
Kauheesti omaa napaa... kertokaa toki muutkin paljon kuulumisianne... tää on mulle tärkeä ketju, kun ei tosiaan voi iloita kavereitten tai sukulaisten kanssa asiasta. Hyviä vointeja kaikille! :)
 
Pinja
Kurjaa kun noi ihmiset eivät osaa suhtautua asioihin. Meillä kanssa miehen vanhemmat ottivat asian aika nihkeästi. Appiukko ei ole onnitellut minua asiasta vieläkään. Molempien siskot taasen olivat onneksi kovin onnellisia meidän puolesta. Mutta uskon, että viimeistään kun lapsi syntyy niin sitä rakastetaan ihan yhtä paljon kuin esikoistakin.

Mun pahoinvointi on tipo tiessään. Kummallista. Makeakin maistuu taas. Se on kyllä harmi. Mulle on jäänyt plussan puolelle edellisestä raskaudesta 5kg ja painoa kertyi viimeksi22kg. En myöskään ole mikään pitkä 160cm. Hirvittää kyllä, että minkälainen norsu musta tällä kertaa tulee.

Neuvola onkin sitten keskiviikkona, että päivitän kuulumiset sen jälkeen.

Nauttikaa kauniista ilmasta:)
 
jonsku_86
Meillä oli vähän sama homma ton kertomisen suhteen. Kerrottiin joulun alla minun isovanhemmille ku aateltiin että kiva kertoo kasvotusten ku tuota välimatkaa on se 450km, eikä varmaan ihan heti olla käymässä siellä. No, kerrottiin niille niin mummo tuumas että "no hyvä" ja muut ei sanonu yhtään mitään. Paikalla oli myös minun serkku ja täti.

Miehen äiti ja isäpuoli oli innoissaan ja minun vanhemmista ei onnitellu kumpikaan. Onkohan se, että kun nyt tuo lama on tulossa niin ihmiset miettii että mistä sitä repii rahat kaikkiin niihin kustannuksiin, joita lapsi tuo tullessaan. En tiedä.

Toinen mikä mulla rassaa nyt, on se, että mitään ei pysty syömään ku kaikki tulee ulos samantien. Ainoa mikä pysyy sisällä on karkki, eikä sitäkään tee mieli koko ajan syödä, ei oman itsensä eikä lapsenkaan takia. Vettä tulee juotua ihan sairaan paljon, usein menee 5-6 puolen litran tuoppia päivässä, joskus enemmänki. Neuvolatätin mukaan on hyvä juoda paljon, koska hemoglobiini oli niin korkealla.

Sitten kysymys teille, jotka ootte jo yhden lapsen tehneet. Onko se ihan normaalia, että nivusiin käy kipeää tai että mahassa tuntuu teräviä vihlasuja aina silloin tällöin. Säikähdin eilen kun maatessa tuntui noita vihlasuja. Ei pystyny kunnolla nukkumaan. Mietin, että kuitenkaan ne ei tuntunu lähellekään samalta ku silloin kun sain sen keskenmenon.

Eilen huomasin myös, ettei mene enää vanhat housut jalkaan. Kiinni kyllä meni, mutta paino mahasta niin pahasti, että oli pakko käydä ostamassa vähän isommat housut. Eikä viikkoja ole ku 8+3, jos sitäkään.

Mulla meinaa nyt jo jännittää 15. päivän ultra. Sanoin miehelleki että en osaa innostua ennen ku näen, että muksulla on kaikki hyvin. Pelottaa ku niitä vihlasuja tulee ja varsinki aivastellessa.

Kertoilkaahan muutki kuulumisia. :)
 
*Muumitutti*
Heippa!
Kiva kun teistä muista kuulee. Ja tää voi kuulostaa pahalta, anteeks, mut musta oli kiva kuulla et teillä muillakin on ollu samanlaisia kokemuksia tosta raskausuutisen kertomisesta, että kaikki ei ookkaan innosta piukeena, ja mikä kummallisinta - EI ONNITTELE. Kun aattelin jo että onks mussa jokin vikana kun ihmiset on niin nyrpeenä jos sanon että oon raskaana. Mutsi on kyllä puhunu jo vuoden kaikkia juttuja et "tää voi olla sun ainoo lapsi, nauti nyt", "ei välttämättä toista tule", ja kaikkee tällästä aivopesua... Kun on ite tehnyt kolme (siis äitini) , ja rakastaa lapsenlapsiaan, miks menee shokkiin kun kuulee että tulee kolmas lapsenlapsi? Mun siskolla on 8kk tyttö. No... mistä sen tietää. Olisin ehkä tässäkin asiassa viisaampi jos kysyisin ihan suoraan häneltä mutta en vaan viitsi..en ehkä haluakkaan. Kakkonen tulee ja sillä siisti. Ehkä joku on ilonenkin mun puolesta vielä. :)
Mä en ainakaan lamaa pelkää.. jos sitä alkaa pelätä ei uskalla enää edes elää.. ei kaikkeen pysty elämässä valmistautuun.
Jonsku - Kyllä mulla aina välillä vähän vihlasee, aika harvoin, mut muutama viikko sitten vihlasi niin kovasti et aloin porata kun pelästyin et mitä nyt tapahtuu kun sattukin aika paljon. Nivusia välillä ehkä nippailee mutta ei paljoa. Nämähän on yksilöllisiä, mutta ei sun kohdalla tuskin ole vakavaa, ihan normi juttuja kun elimistö alkaa valmistautua venymiseen. Sanoithan et housutkin jo kiristää. Sitten kun ne vihlasut ym. alkaa toden teolla häiritä, käy neuvolalääkärissä oman rauhan vuoksi :)
Mä odotan kovasti np-ultraa joka tulee olemaan 2-3vkon päästä. Se mua jopa hieman pelottaa onhan kaikki varmasti kohdallaan... :)
NO NYT, HYVÄÄ YÖTÄ... ja mukavaa huomista vapaata kaikille :)
 
ilona80
Heipä hei!

Liityn minäkin joukkoon. Neuvolan mukaan laskettu aika olisi jo 28.7., mutta kun mitään normaalia kuukautiskiertoa ei ehtinyt olla ennen tätä iloista yllätystä, niin uskoisin, että tulee ultrassa muuttumaan elokuun puolelle. Nyt siis teoriassa viikkoja 11+0.

UÄ on ensi maanantaina ja jännittää aivan hirveästi, onko kaikki hyvin. Esikoista odotellaan ja olo tuntuu edelleen hieman epätodelliselle =)

Joulun aikaan pahoinvointi ja väsymys olivat hirvittäviä, mutta nyt ollut jo pari parempaa päivää. Aamupahoinvoinnin sijaan ainakin minulla on ollu 24/7 pahoinvointi :D Oksentanut en ole kertaakaan, mutta sellainen kuvottava huono olo heti jos meinaa tulla nälkä. Myös maha- ja selkäkivut olivat ihan alkuraskaudessa aivan järjettömät. Ja kestettyään muutaman viikon ne loppuivat yhtäkkiä kuin seinään. Onneksi =) Nyt vaan välillä vihloo.

Me on kanssa kerrottu lähes kaikille sukulaisille ja kavereille. Ei sitten tarvinnut ruveta keksimään syitä joulun ja uudenvuoden juomattomuuteen, huonoon oloon ja muuhun. Ja niinkuin joku sanoikin, jos jotain tapahtuu, niin haluan myös läheisiltäni tukea. Meillä kummallakin porukat otti asian todella iloisesti. Kummankin sisaruksilla pieniä lapsia ennestään, joten touhu on mummoloissa tuttua.

Ainoa vähän surettava asia ovat jatkuvat virtsatietulehdukset. Eilen sain sitten lääkäriltä estohoidoksi Nitrofur kuurin. ...vissiin sitten koko loppuraskaudeksi. Nyt vaan sormet ja varpaat ristissä toivon, että tämä tehoaisi ja olisi toimiva lääke! Olisi niin ihanaa saada olo edes jotenkuten normaaliksi. Muutenkin joutuu ravaamaan vessassa koko ajan =)

Tuli ehkä melko sekavaa tekstiä kun väsyneenä tässä näpyttelen ajatustulvaa. Laitan sitten ultran jälkeen tarkempaa tietoa.

Onnellista odotusta kaikille!
 
Piula
Mie kans mukaan!
Viikot vasta 7+1, eli laskettu 26.8! Tätä raskautta odotettu kohta neljä vuotta,kyseessä on kakkonen. Eka neuvolakin on vasta 16.1 perjantaina.
Jotenkin sitä vaan on kokoajan niin varppeillaan, kaikkien tuntemuksien kanssa. Kaiketi sitä pelkää, et se tulee kesken.

Oikein onnellista odotusta nyt kaikille ja toivotaan parasta!
 
Nacksu
Mulla olis sit tänään työhaastattelu ja jännittää ihan kauheasti. Olen hakenut kyseistä paikkaa jo ennen kuin tiesin raskaudesta ja olin jo luopunut toivosta päästä haastatteluun. Tuntuu kamalalta, kun toisaalta haluaisin kovasti kyseisen työn (ehtisin juuri koeajan olemaan töissä ennen äitiyslomaa) mutta toisaalta en kuitenkaan tässä tilanteessa haluaisi tätä työtä. Jos nimittäin saisin tämän työn, joutuisin laittamaan esikoiseni kunnalliseen hoitoon neljäksi kuukaudeksi ja mielestäni alle vuotias on liian pieni hoitoon laitettavaksi. Varsinkin kun esikoiseni ei juuri ole ollut hoidossa edes muutamaa tuntia =(
No täytyy tästä lähteä sinne haastatteluun, toivon vaan että asiat jotenkin järjestyvät ilman huonoa omaatuntoa...
 
Pinja
Onnea Nacksulle työhaastatteluun! db!
Mulla oli ke eka neuvola. Eipä tuolla ollut mitään uutta tai ihmeellistä. LA siirty paria päivää aikasemmaksi eli 11.8. Sydän äänet kuunneltiin. terveydenhoitaja muistutti mua, että älä ole huolissas jos niitä ei kuulu. On vielä niin kovin pieni. Hetken aikaa niitä etittiin ja sitten, tuttu tykytys täytti huoneen. Mut valtasi niin suuri onnen ja helpotuksen aalto, että itkuhan siinä pääsi. Mä olen paljon herkemmässä olotilassa kun esikoista odottaessa. Luulen sen johtuvan siitä, että ekalla kerralla kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä ja nyt taas jo tietää mitä tuleman pitää ja ymmärtää oikeasti, että siellä mahassa on pieni ihme. Tokihan sen ekallakin kerralla tajusin, mutta kuitenkaan en tiennyt mitä kaikkea se tuo tullessaan:)
Ensimmäinen ultra on 20 pv. ja sekin huolettaa enemmän ku viimeks. En tiedä miksi. Viimeksi varmaan oli vaan kiva nähdä lapsi tajuamatta kuitenkaan, että jos jokin olisi huonosti. Nyt sinne mennään lähinnä katsomaan ettei mikään ole vialla.
Tunteiden heitellessä mua raivosta liikuttuneeseen itkuun olen myös välillä väsyneenä miettinyt, että olenko päästäni sekaisin kun haluan vielä toisen lapsen. Ihan kuin ei olisi tekemistä esikoisen kanssa. Sitten taas rauhoitun ja muistan, että kuinka paljon jo rakastan tätä pientä ihmettä mahassani ja, että apujoukkoja on onneksi jos heitä tarvii.

Toivottavasti mieliala hieman tasaantuu jossain vaiheessa. Muuten mua ruvetaan pitämään ihan kaistapäisenä.

Näillä mietteillä lopettelen ja jatkan taas joskus...:)
 
Nilla87
Heippa kai se olisi aika siirtyä jo odottajien puolelle..haikeeta kun ehti 7kk olla yrittäjissä..VAIKKA NIIN ONNELINEN OLENKIN ku vihdoin tärppäs:))

Eli ikää pian 22 ja miehellä 23 esikoista odotellaan syntyväksi arvioitu LA 14.8
Eli viikkoja nyt 9+1 eli kolmas kuukaus alkais:D

Suvussa mun puolelta identtisiä kaksosia paljon..saas nähä..ihan ois kyllä kaksoskutina mulla..maha tuntuu todella turvonneelta tai sitten olen pidemmällä ku menkat antaa ymmärtää..omituset olikin kyllä edelliset menkat:D
Neuvolassa käyty 30.12..papereita vinopino..sydänääniä ei kuunneltu..ettei tule turhaa paniikkia jos niitä ei kuulu..ei tarkoita etteikö kaikki olis hyvin kuitenkin:)
Eka ultra siis 29 pvä iik ootan niin jännityksesellä...lähinnä kiinnostaa oikea viikkomäärä ja lukumäärä:D


Kyllä se aika rientää ihan just äsken mun mielest' testi vasta tehtiin..mut ohan siitä jo kuukaus..:D

Nacksu, 2, KHKS, 5.8.
*Muumitutti* 2, KHKS; 6.8.
Pinja, 2, Tammisaari, 13.8
jonsku_86, 1, LPKS, 14.8
Elviira, 1, PHKS, 27.8
Nilla87, 1 hki La 14.8 Ultra 29.1
 
Nilla87
Todelliselta alkaa tuntua eka VAUVALEHTI kun tippui eilen postiluukusta:D Ystäväni tilas mulle synt/jolulahjaks:) On niin mukavaa lueskella kaikkia juttuja...Vertailua pitäs kyllä koittaa välttäää..:/
 
Nilla87
Oletteko käyneet??
Itse seurannut ja lskenut kaikki tuolla:)

Olen 9 viikkoa ja 1 päivää raskaana.
Hedelmöitys tapahtui noin: 21.11.2008
Sydän alkaa lyödä:16.12.2008
Alkio alkaa liikkua:9.1.2009
Alkiosta tulee sikiö:16.1.2009
Kaikki sisäelimet muodostuneet: 16.1.2009
Keskenmenon riski pienenee: 30.1.2009
Pahoinvointi vähenee: 6.2.2009
Sukupuoli mahdollista selvittää (ei näy vielä ultrassa): 13.2.2009
Sikiö nielee ja pissaa: 27.2.2009
Ultraääni: 30.1.2009
Sikiön liikkeet tuntuvat: 13.3.2009
Sikiölle kehittyy unirytmi: 27.3.2009
Sikiö alkaa kuulla: 17.4.2009
90% mahdollisuus selvitä jos lapsi syntyy: 15.5.2009
Monet sikiöt asettuvat pää alaspäin: 19.6.2009
Äitiysloma alkaa: 10.7.2009
Laskettu aika: 14.8.2009

 
jonsku_86
Moikka kaikille!

Kiva lueskella teidän muiden kuulumisia. Onnea myös uusille odottajille ja tervetuloa mukaan. Muistattehan päivittää tota meidän listaa, että tiedetään missä mennään. :)

Mulla ei oikein meinaa inspata mikään. Koko ajan on huono olo, eikä oikein mikään pysy sisällä. Nytkään en oo pariin päivään kunnolla pystyny mitään syömään. Väsyttää ihan hirveästi ja paikkoja kolottaa. Tiedän, ettei pitäisi valittaa, koska myöhemmässä vaiheessa nämä tuntemukset varmasti lisääntyy.

Tässä pari päivää sitte ollessani luennolla, iski kunnon huono olo. Pakko oli sitte loppupäivä jättää väliin huonon olon pahentuessa. Toivottavasti menee tuo pahoinvointi kohta jo ohi. Väsymyksen ja muut oireet kestän, mutta tuo jokapäivänen oksentelu... :(

Onko muuten kellään ilmaantunu unettomuutta? Olen ite huomannu, että nukun tosi huonosti ja pätkissä yöt. Viime yö tais olla että nukuin pitkästä aikaa kokonaiset 10 tuntia ilman heräilemistä parin tunnin välein. Ja toinen on se, että jos herään kesken unien, valvon monta tuntia sen jälkeen. Ei yhtään kumma, että on hitusen väsynyt.

Mies on nyt alkanu innostumaan tulevasta pienokaisesta. Juttelee välissä jo mahalle yms. Oon koittanu sitä vähän toppuutella ettei sit kovin pahaa pettymystä tule jos taas käy niin kuin aikasemminkin. Jotenki itellä on ollu sellanen olo ettei kaikki oo hyvin tai että en ees oikeasti ole oottamassa. Yritän olla positiivinen, mutta se ei oikein meinaa onnistua.

Onneksi nyt ensi viikon torstaina pääsee sinne ultraan, niin saa varmuudella tietää, mikä on tilanne. Keskusteltiin just miehen kans, että miten reagoitaisiin jos... Turhahan tuota on spekuloida sillä itseään stressata, mutta se on tosiasia, että jokainen vihlaisu saa miettimään, että nyt se taas alkaa. Normaalit vihlasut nivusissa aiheuttaa joka kerta tuon saman reaktion.

Ja sitte pelottaa tuo, etten pysty kunnolla syömään mitään. Kaikki hajut alkaa yököttään, eikä sekään auta, että söisin jotain ennen kuin nousen sängystä ylös. Alkaa olla konstit vähissä. :(

On tässä nyt kuitenkin jotain positiivistakin; mulla ei oo enää rinnat niin arkana ku aikasemmin ja vettä tulee juotua nykyään reilusti enemmän ku aikasemmin. Nyt vain olen huomannut, että sormet on turvonnu niin, etten voi kihlasormusta pitää. Ja mies tästä niin tykkää. :)

Nilla87, siltä tuo vielä näyttää, mutta voihan olla että jommallakummalla tai molemmilla muuttuu vielä tuo LA. :) Itsellä hyvinkin todennäköistä, koska kierto km:n jälkeen ollu pitempi ja vieläpä epäsäännöllinen.

En ite oo vielä viittiny alkaa suunnittelemaan tulevaisuutta sen kummemmin. Sitte ku se maaginen 12 viikkoa on menny niin sitte ehkä. Sen verran mulla anoppi on suunnitellu, että lupas ostaa meille vaunut, jos kaikki menee hyvin. Sitä vaan en tiedä muistaako tuota, koska oli tällöin juhlatuulella. :D

Tuli taas valitusta valitusten perään, mutta toivottavasti alkaa pikkuhiljaa tuo huono olo ja väsymys väistyä taka- alalle. Nyt taidan lähteä taas kokeilemaan, saisinko nukuttua.
 
*Muumitutti*
Työt on väsyttäneet niin etten olekkaan jaksanut käydä kirjottelemassa. Keskiviikkona olin ison kaveriporukan kanssa kahvittelemassa ja lapsilauma tietysti mukana myös, ja sitten lähtiessäni tyttöni kanssa vessaan, muut jäi keittiöön supattamaan. Kun tulin takaisin, kaikki tuijotti mua ja joku sitten kysyi, että "odotatko sä vauvaa?" mä hieman häkellyin ja sanoin että "miten niin" ja sittenhän mä paljastuin. Moni halas ja kaikki oli ihan tohkeissaan. Tuli niin hyvä mieli, että hei kaikki ei ookkaan paniikissa siitä että me saadaan toinen, kaikki oli iloisia mun puolesta. Sellainenkin, joka on yli kaksi vuotta yrittänyt kakkosta, oli niin ihana ja halasi pitkään. :)
Nyt sen tietää sitten koko kylä kun muutamat kaverit on sen saanut selville. Ei tarvi ite enää kertoa, muut hoitaa sen puolen! Mummolle laitoin viestin, koska hän varmaan loukkaantuisi jos kuulisi muualta kuin multa. No, otti asian ihan hyvin kanssa. :)
Täällä onkin nyt monta meitä elovauvan odottajia! Kiva! Ja onnittelut!
Mulla on tiistaina neuvola, otetaan verikokeita koska olen miinus-verinen tyyppi ja sitten saan numeron josta varaan ajan np-ultraan, joka tulee olemaan sitten parin viikon sisällä, ihanaa! Sitä yhä enemmän odottaessa! Nyt viikkoja 10+3... piiiitkä odotus edessä :) Mullakin on sellanen kutina, että toi laskettu aika muuttuu vielä, kun tulee se np-ultra. Ja kutina että se vaihtuu aikaisemmaksi, ehkä heinäkuun puolelle... no, nyt kotityöt kutsuu. Palaillaan!
 
Nacksu
Mulla oli tänään eka lääkärineuvola. Olin niin helpottunut, kun sydänäänet kuului. Nyt ainakin tiedän että joku asukki masussa on =). Mulla alkaa väsymys helpottamaan. Esikoiselle pidettiin unikoulua ja nyt viime yö meni jo paremmin kuin aiemmat yöt. Oli ihanaa saada nukkua 5 tuntia yhtäjaksoisesti, tuli niin levännyt olo. Mutta nyt täytyy taas alkaa huomioimaan tuota esikoista, kun alkaa tuossa lattialla kitinä käymään!
 
ilona80
Nilla87, mulla oli ihan samat ajatukset ennen ultraa. Yritä kuitenkin olla liikaa pelkäämättä ja stressaamatta tilannetta. Pidetään peukut ja uskotaan, että kaikki on hyvin :)

Eilen oli eka ultra. En oo varmaan eläessäni jännittänyt niin paljon. Siellä nyt lopulta selvisi oikeat viikot ja asia oli juuri niinkuin olin arvaillutkin, eli viikkoja kasassa vasta 9+3. Oli kyllä ihana nähdä kaveri siinä telkkariruudulla. Sydän löi ja käsi heilui. Puristettiin vaan ihan hirveesti miehen kanssa toistemme käsiä ja nieleskeltiin itkua =)

Kaveri oli vielä liian pieni siihen niskaturvotustestiin, joten saatiin uusi aika kolmen viikon päähän. Kivaa, pääsen siis näkemään sen kolmesti normaalin kahden kerran sijaan :)

Pahoinvointia tai muuta ei oikeastaan ole enää ollenkaan. Tää virtsis kyllä vaivaa edelleen :( Tänään taas vaihteeksi labrassa, saa nähdä, mitä sanovat. Tänään olin vihdoin viimein ekan kerran jumpassa moniin viikkoihin. On kyllä pirun vaikee pitää aerobicissä sykkeitä alle sen 140. Mutta toisaalta, kiva välillä tehdä vähän löysempääkin treeniä ja pitää vaan peruskuntoa yllä. Vankka aikomus olisi käydä ihan säännöllisesti koko kevät liikkumassa. Toivottavasti kroppa ei ole eri mieltä tästä.

Iloista loppuviikkoa kaikille, palataan taas astialle!

Nacksu, 2, KHKS, 5.8.
*Muumitutti* 2, KHKS; 6.8.
Pinja, 2, Tammisaari, 13.8
jonsku_86, 1, LPKS, 14.8
Elviira, 1, PHKS, 27.8
Nilla87, 1 hki La 14.8 Ultra 29.1
 
ilona80
Niin siis tämä piti päivittää...hyvä muisti =)

Nacksu, 2, KHKS, 5.8.
*Muumitutti* 2, KHKS; 6.8.
Pinja, 2, Tammisaari, 13.8
jonsku_86, 1, LPKS, 14.8
ilona80, 1, Turku, 15.8.
Elviira, 1, PHKS, 27.8
Nilla87, 1 hki La 14.8 Ultra 29.1
 

Yhteistyössä