Toggle sidebar

Elokuu 2006

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sitrus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Ellulle ja Sinikukalle onnitteluja täältä!!!! :)

Hobitti77: meilä on tytön kanssa iltahuutoa ollut n. 3 viikkoisesta alkaen. Huuto alkaa illalla kuuden maissa ja kestää kutakuinkin kymmeneen. Olen kokeillut kaikenlaista mahalääkettä (cuplaton ym.), miettinyt omia syömisiä (minimaalisesti kahvia, ei ruisleipää, omenoita ym. ilmavaivoja aiheuttavaa), mutta mistään ei ole ollut huomattavaa apua. Vyöhyketerapiassa käytiin ja saatiin kotiin ohjeet miten hieroa päivittäin ja tuntuu, että ehkä siitä on ollut apua. Tyttö on nyt iltaisin rennompi ihan fyysisesti. Kitisee ja itkeskelee kyllä, mutta ei enää huuda koko kroppa jännittyneenä ja niin yhtäjaksoisesti kuin aiemmin. Toisen ajan otin vielä ja sen jälkeen katsotaan jatketaanko enää vai hieroskellaanko vaan kotona. Eli mun mielestä kannattaa kokeilla! Ei siitä ainakaan mitään haittaa ole. Meillä tyttö ei vaan ollut kovin yhteistyöhaluinen hierontaan kun olisi pitänyt makoilla selällään ja siitähän hän ei perusta, mutta jalkapohjia pystyy kyllä hieromaan kun pitää lasta sylissä pystyasennossa kasvot eteenpäin. Toisaalta olen myös itsessäni huomannut sen, että en enää niin ahdistu tytön itkuisuudesta eli olen rennompi, ja uskon että sekin saattaa vaikuttaa positiivisesti taas tytsyn olotilaan. Ei näistä jutuista tiedä...mutta itse ainakin kokeilen mielelläni kaikkea mahdollista!

 
Hobitti: meilläkin herätään yösyötöille samaan tapaan, eli herään yleensä aina ennen kuin poika alkaa itkeä. En kovin helposti nouse ylös kun kuulen vauvan ähinöitä ja vingahduksia, kun tiedän että se nukahtaa pian uudelleen jos ei ole nälkä. jos vinkuna ja ähinä jatkuu pidempään käyn katsojmassa ja jos pikkuinen hamuilee rintaa otan viereen ja syötän. Taitaa olla aika "huono" itkemään tämä meidän káver. Tänäkin aamuna teki kakat syömisen yhteydessä, mutta kun nukahti en heti lähtenyt vaihtamaan vaippaa _(kakkaaminen tuntuu muuten olevan tosi kurja juttu, naama vääntyy niin kurjasti ja joskus ihan itku tulée ponnistellessa) vaan laitoin petiin nukkumaan. Sitten aamun edetessä heräili väillä ja venkoili ja kitisi ilmeisesti kakkaisen vaipan vuoksi, mutta nukahteli aina uudelleen. en oikein tiennyt, pitäisikö herätellä häntä vaipanvaihtoon vai ei...

 
Meillä kanssa huudetaan illalla pari tuntia. Itku alkaa yleensä tasan klo 21.00. Yritetään kanniskella poikaa eri asennoissa, makuuttaa mahallaan, hieroa mahaa, laulaa, jumppailla jalkoja ja antaa tissiä, mutta yleensä oikein mikään ei auta. Onneksi vauva ei itke ihan koko tuota kahta tuntia, välillä vaan vähän kitisee, mutta hetken päästä itkee taas ihan katketakseen. Joskus saadaan vauva uneen esim. keinuttamalla pyyhkeen päällä, mutta hän herää hetken päästä huutamaan uudestaan. Klo 23 jälkeen vauva nukahtaa ihan yliväsyneenä ja nukkuu hyvin aamuun saakka heräten pari kertaa syömään. Kuudelta alkaa aamumöyrinnät, kamala ähinä ja piereksiminen eli ilmaa mahassa on valtavasti. Meillä on käytössä Cuplaton ja Rela-tipat, mutta ei niistä tunnu olevan oikein apua. Jatkan kuitenkin niiden antamista, kun tuskin niistä mitään haittaakaan on.

Me ollaan vaihdettu yölläkin vaippa joka syötön yhteydessä, koska muuten pojan pepun iho menee rikki. Päivällä vaihdetaan vaippa yleensä syötön jälkeen, mutta yöllä tehdään se ennen syöttöä, niin poika nukahtaa yleensä tissille ja on helppo siirtää siitä sänkyyn. Yöllä ei myöskään mennä vessaan pesemään takapuolta, vaan putsataan kosteuspyyhkeillä.

Mä yritän antaa pojan aina ensin itkeä ihan pikkaisen ennen kuin menen ottamaan syliin. Sillä tavallahan se vauva oppii ilmaisemaan itseään paremmin.

Annatteko muut vauvan nukahtaa tissille? Luin juuri lehdestä artikkelin vauvan unesta, jossa sanottiin, että jos vauva nukahtaa syödessä, se pitäisi hellästi herättää ennen kuin laittaa sänkyyn. Minä en raaski herättää enkä usko, että vauva nukahtaisi uudestaan sänkyyn huutamatta ensin kurkku suorana. Eiköhän vauvan voi vieroittaa tissille nukahtamisesta vähän vanhempanakin.

Entä syökö teidän vauvat tuttia? Meidän vauva huoli tutin sairaalassa, mutta ei enää. En tiedä, että pitäisikö vaan yrittää totuttaa uudestaan, vai olisiko ilman parempi.

Meidän poitsu on alkanut viihtyä lattialla viltin päällä, kunhan laittaa viereen jotain mielenkiintoista katseltavaa. Poika seurailee jo kovasti kaikkea silmillään ja muutenkin on kehittynyt valtavasti. Kädet eivät ole enää koko aikaa nyrkissä ja koskettelee niillä jo kovasti. Ihan uskomatonta, että vauva on ensi viikolla jo kuukauden ikäinen, aika menee niin hirveän nopeesti.

Tulipas pitkä kirjoitus. Nyt kopasta kuuluu sellainen ääni, että taitaa mennä taas kakka housuun eli parempi alkaa valmistautua vaipanvaihtoon. Vauva muuten kakkasi tänään ensin hienosti isän housuille ja paidalle ja puklasi vielä hetken päästä olkapäälle. Niin sitä pitää. :)
 
Meilläkin vauvan kakkaähinä on jotain aivan sydäntäraastavaa seurata. Tuntuu, kuin pikkuiseen sattuisi kauheasti vaikka kai kaikki vauvat pungertaa enemmän tai vähemmän? Olen 2 kertaa laittanut Cuplatonia pari tippaa suoraa suuhun, no ei varmaan maistu hyvälle, mutta yöllä en ole jaksanut alkaa sekoittelemaan cocktailejakaan. Voi kun olo ei tästä pahenisi, on ollut niin superrauhallinen ja vähäitkuinen muuten.

Onko muuten teidän vauvoilla taipeissa esim, kainalot ja lonkat, sellaista valkoista töhnää, joka ei millään peseydy pois? Sitä on kurja hangata irti pesulapuilla kun vauvan iho menee helposti rikki. En oikein tiedä mitä sille tekisin, kannattaisiko kylvettää useammin kuin kerran vkossa?

Vauva kakkasi kaaressa äsken päälleni kun vieraita oli kylässä (hyvä hyvä) ja juuripestylle valkoiselle päiväpeitolle (gettin' better). Se niistä ilmakylvyistä.
 
Perjantaina kävi vyöhyketerapeutti opettamassa hierontaa. Touho kun on tykännyt itkeskellä mielestämme aivan ilman syytä iltaisin. Jalkapohjien hierontaa kun opetti niin sanoi että jos reagoi tähän niin selvä koliikkivauva on kyseessä ja meidän Touho huusi kuin syötävä. Et sellainen tapaus. Ollaan nyt sitten viikonloppu hieroskeltu kolme kertaa päivässä ja tuntuu ainakin että olisi rauhallisemmat illat. Mitä nyt eilen taisteli unta vastaan minkä ehti mutta se taisi olla mun vika kun en ymmärtänyt että on vielä nälkä. (Eilen kun oli taas tississäroikkumispäivä.) Eka yö ensimmäisen hierontakerran jälkeen oli todella rauhaton mutta viime yönä vedettiin jo normaaleita kolmen tunnin pätkiä.

Tuntuu muuten että en osaa imettää makuultani. "Madonna-asennossa" imetys ei satu mutta makuulla vaavi ei taida saada hyvää otetta ja se sattuu. Mulla kohtalaisen kokoiset rinnat eikä niin kauheen kiinteet. Onko muita saman asian kanssa rimpuilevia? Miten ootte ratkaisseet asian? En viitsisi aina nousta tuoliin imettämään.

Nyt se on menoa taas...
 
28.7 Hobitti 77, rv39+4, tyttö 2780g, 47cm
30.7 Onerva, rv 37+6, tyttö 3160g, 49 cm
2.8 Pompula80, rv39, tyttö 2970g, 50cm
6.8 Justiina, rv40+2, poika 3985, 54cm
7.8. Ali71, rv 38+5, tyttö 2630g, 46cm
9.8 Sitrus, rv41+2, tyttö 3660g, 50cm
10.8 Shanti, rv 39+6, poika 3920, 52 cm
15.8 Tuulia82, rv40+6, tyttö 3430g, 51cm
18.8. Janna32, rv 39+3,tyttö 3905g, 51 cm
19.8 Maria81, rv40+2, poika 3590g, 52cm
21.8 tigi, rv 39+0, poika 3510g, 49cm
22.8 Stitch, rv 42+2, tyttö 4645 g, 56 cm
23.8 Mutteri, rv 40+5, tyttö 3240g, 49cm
23.8. Ellu, rv 41+4, tyttö 4110 g, 52,5 cm
24.8. Marjuska rv 39+0, tyttö 3310 g, 49 cm
27.8. sinikukka, rv 41+3, tyttö 3380g, 52 cm

Minäkin liityn nyt tähän vauvaporukkaan, olen jo lueskellut näitä juttuja jonkin aikaa mutten ole osannut keskittyä kirjoittamaan mitään. Huomenna tulee viikko kotiutumisesta ja vauva täyttää 2 vkoa. Mitat oli perjantaina jo 4860 g ja 57 cm kun kävimme sairaalassa ultrauttamassa vauvan sydämen sivuäänien takia. Sydämessä ei ollut onneksi mitään vikaa :)
Tyttö on helppo hoidettava, itkee todella harvoin ja vaikuttaa muutenkin tyytyväiseltä. Odotan hieman jännittyneenä mitä tulevat viikot tuovat tullessaan.

Kestovaipoista sen verran, että kokeilin tänään ensimmäistä kertaa yhtä aio-vaippaa ja se toimi! No siihen oli tullut vain pissit mutta se oli sisäpinnastaan ihan kuiva. Pitää nyt alkaa kokeilemaan useammin, kenties sitä pääsisi piankintäyskestoilijoiden joukkoon.

En ole saanut aikaiseksi kunnollista synnytyskertomusta, jotenkin vaikeaa alkaa kertaamaan tapahtumia mutta lyhyesti perustiedot: käynnistys ja kalvojen puhkaisu 21.8 rv 42+1. klo 7.30 aamulla, sitten hormonitippa suoneen jotta supistukset alkaisivat. Supistuksia tulikin yhä tihenevään tahtiin ja puolen päivän jälkeen ne alkoivat olla todella kivuliaita ja suuren hormoniannostuksen takia niitä tuli 2 minuutin välein pahimmillaan mutta avautumista ei tapahtunut. Illalla hormonitippa suljettiin ja päätettiin jatkaa seuraavana aamuna, mutta supistukset jatkuivat koko yön noin 3-4 minuutin välein ja mulle nousi kuume yli 39 asteeseen. Aamulla klo 8.15 olin avautunut vasta 4 cm ja kivut oli hirveät ja olin tässä vaiheessa valmis ottamaan sen etukäteen kammoksumani epiduraalin mutta en tietenkään saanut sitä tai mitään muutakaan kivunlievitystä kuumeen ja vauvan nopean sykkeen takia. Vajaan tunnin päästä olin kuitenkin yllätyksekseni avautunut täydet 10 cm ja jouduin ponnistamaan. Alussa oli vaikeaa ponnistaa oikein, mutta kun kätilö käski tehdä ison kakan niin pääsin jyvälle asiasta ja 27 minuutin kuluttua meille syntyi "pieni" kiharatukkainen tyttö :) Itse tytön syntymä ei mielestäni sattunut ollenkaan mutta ne supistukset oli aivan hirveät, en olisi uskonut että ne voi olla niin kivuliaita. En tuntenut repeäväni ollenkaan ja sainkin vain pari tikkiä joiden ompelukaan ei tuntunut missään sen yli 25 tunnin rääkin jälkeen.
Nyt vauva vaatii ruokaa joten pitää mennä... :D
 
Joku kyseli tutin syömisestä, meillä tyttö ei suostu syömään sitä ollenkaan. Mut ei kait sitä tartte väkisin yrittää?
Pikkuiselle on alkanu jo kehittyä jonkinlainen päivärytmi mikä helpottaa kovasti. Iltaisin syödään koko ajan ja välillä tyttö saa ihan raivareita vaikka tissi on suussa, niinku ei sais ruokaa tarpeeksi...
Vatsavaivoista ei kärsitä ja muutenkin tyttö itkee todella vähän. Viikonloppuna nähtiin ensimmäinen hymy pienen kujerruksen kera. Voi että se näytti söpöltä...
Tyttö viihtyy paljon selällään ja tykkää katsella kaikkea, ikkunat ja lamput on suosikkeja.
Jotenkin vaikea uskoa että synnytyksestä on jo 5 viikkoa. Aika kuluu niin nopeasti. Pikkuinen on muuttunut niin paljon ja näyttääkin jo enemmän pikkuihmiseltä...
Jaahas nyt taitaa olla taas nälkä kun siihen malliin imeskellään nyrkkiä tuolla sängyssä.
Mukavaa päivää kaikille!
 
Moi!

Tänään oli taas neuvola, hyvin on tyttö kasvanut. Terveydenhoitaja suositteli nyt jättämään lisämaidon (jota ollaan annettu vähän) kokonaan pois ja vain luottamaan rintamaidon riittävyyteen. Mulla oli hammaslääkäri samaan aikaan kuin vauvalla neuvola, onneksi mies saattoi olla töistä pois sen verran. Multa paikattiin yksi hammas, joten puudutuksen vuoksi jouduin pumppaamaan ja heittämään rinnoisssa olevan maidon viemäriin... Eli vähän tuttelia jouduttiin antamaan tilalle kuitenkin. Välillä tuntuu niin hirmu stressaavalta tää imetystouhu.

Tyttönen on jo viihtynyt puoli tuntia sitterissä kankaista kuvakirjaa katselemassa, joten sain kerrankin pankkiasiat hoidettua! Nyt kyllä täytyy jo mennä seurustelemaan.

Perjantaina mennään ekaa kertaa seurakunnan äiti-lapsikerhoon, kiva päästä vähän tapaamaan ihmisiä!

Mukavaa viikkoa elomammoille!

sitrus&typy

 
24.6 äiti71 rv34+2 2600g 47cm
28.7 Hobitti 77, rv39+4, tyttö 2780g, 47cm
30.7 Onerva, rv 37+6, tyttö 3160g, 49 cm
2.8 Pompula80, rv39, tyttö 2970g, 50cm
6.8 Justiina, rv40+2, poika 3985, 54cm
7.8. Ali71, rv 38+5, tyttö 2630g, 46cm
9.8 Sitrus, rv41+2, tyttö 3660g, 50cm
10.8 Shanti, rv 39+6, poika 3920, 52 cm
15.8 Tuulia82, rv40+6, tyttö 3430g, 51cm
18.8. Janna32, rv 39+3,tyttö 3905g, 51 cm
19.8 Maria81, rv40+2, poika 3590g, 52cm
21.8 tigi, rv 39+0, poika 3510g, 49cm
22.8 Stitch, rv 42+2, tyttö 4645 g, 56 cm
23.8 Mutteri, rv 40+5, tyttö 3240g, 49cm
23.8. Ellu, rv 41+4, tyttö 4110 g, 52,5 cm
24.8. Marjuska rv 39+0, tyttö 3310 g, 49 cm
27.8. sinikukka, rv 41+3, tyttö 3380g, 52 cm


 
24.6 äiti71 rv34+2 2600g 47cm
28.7 Hobitti 77, rv39+4, tyttö 2780g, 47cm
30.7 Onerva, rv 37+6, tyttö 3160g, 49 cm
2.8 Pompula80, rv39, tyttö 2970g, 50cm
6.8 Justiina, rv40+2, poika 3985, 54cm
7.8. Ali71, rv 38+5, tyttö 2630g, 46cm
9.8 Sitrus, rv41+2, tyttö 3660g, 50cm
10.8 Shanti, rv 39+6, poika 3920, 52 cm
15.8 Tuulia82, rv40+6, tyttö 3430g, 51cm
18.8. Janna32, rv 39+3,tyttö 3905g, 51 cm
19.8 Maria81, rv40+2, poika 3590g, 52cm
21.8 tigi, rv 39+0, poika 3510g, 49cm
22.8 Stitch, rv 42+2, tyttö 4645 g, 56 cm
23.8 Mutteri, rv 40+5, tyttö 3240g, 49cm
23.8. Ellu, rv 41+4, tyttö 4110 g, 52,5 cm
24.8. Marjuska rv 39+0, tyttö 3310 g, 49 cm
27.8. sinikukka, rv 41+3, tyttö 3380g, 52 cm
 
Olisipa terapeuttista päästä seuraamaan teidän vauvojen kakkakähinöitä:) Oman seuraamien kun on tosiaan sydäntäraastavaa - vaikka tyttö ei itke, niin silti. Sitä kuvittelee, että ne vatsa/suolistovaiva on yhtä kivuliaita kuin itsellä, jos vaikka ilma kiertää vatsassa:(

Meillä tosiaan ne kitinät alkaa illalla kuuden pintaan (joskus kahdeksaltakin vasta), mikä toisaalta on inhottava, kun vieraita olisi tulossa yleensä niihin aikoihin. Tuli mieleen, kun mainitsitte ne Cuplatonit.. Kuulin yhdeltä tutulta, että heillä oli auttanut paremmin Disflatylit. Samma sak ko Cuplaton mutta oli vain tehonnut paremmin. Niitä Disflatyleijä meidänkin neuvolatäti suositteli ja niitä meillä annetaankin. Tosin en tiedä auttaako ne. :/ Meillä on huomenna vyöhyketerapia. Mielenkiinnolla odotan.

Oi, nyt tuli maitoautotilaus. Täytyy mennä.

Hobitti & toukka 1kk 8pv

ps. Onnittelut kaikille vastikään nyyttinsä saaneille ja tälle puolen siirtyneille!!!
 
Tänään meillä ollaan jo kolme viikkoa vanhoja!

Olipa ihana neuvolareissu kun poika on jo kilon syntymäpainoaan painavampi ja muutenkin kaikki hyvin! Sai ihanasti varmistusta siihen, että imettäminen toimii ja poika kasvaa. Vaikka kasvaahan se silmissä melkein, koko ajan jotenkin valppaampi ja valmiimman oloinen tuo äidin kulta.

Meilläkin on alkanut kitinä iltaisin. Ei varsinaista itkua, mutta mikään ei tunnu olevan hyvä. Rinnalla ei viihdy kuin pieniä hetkiä. Onneks kuitenkin rauhoittuu siinä puolen yön tienoilla. Meillä on käytössä rela-tipat, saas nähdä otetaanko seuraavaks cuplaton käyttöön. Pitää ensin odottaa että mun antibioottikuuri loppuu, nimittäin antibiootit saattavat vaikuttaa myös poikaan. Meillä on apua tuonut myös kantoliina, siihen poika rauhoittuu ja nukahtaa (melkein) aina. Muutenkin ihana pitää toista ihan lähellä, mutta kuitenkin samalla on "vapaa" tekemään muutakin.

Sitrus, puudutuksen takiako et voinut maitoa antaa? Outoa, koska oon joutunut ravaamaan hammaslääkärissä nyt loppuraskaudesta ja sitten vauvan kanssa, ja sanoivat että puudutus on ok ja voi imettää. Heti iskee huoli että entä jos se sittenkin vaikuttaa jotenkin vauvaan.. Antibioottejakin joudun syömään ja ne nyt ainakin vaikuttaa vauvaan asti :(.

Kestovaippoja ollaan käytetty menestyksekkäästi, mutta meillä on niitä aivan liian vähän, joutuu pesemään tosi usein pyykkiä. Missä nyt sinänsä ei ole mitään vaivalloista, mitä nyt sähkön ja veden tuhlaus harmittaa. Mutta eipähän tule vaippajätettä niin paljoa. Öisin ja reissussa aina ollut kertis, ja joskus päivälläkin.

Oli paljon kirjoitettavaa, mutta nyt pää on taas tyhjä. Joten palaillaan taas :)

Nipsu ja pikkuherra
 
Meilläkin oli tänään neuvola ja paino noussut ihan kivasti. Pituuttakin tullut jo 2,5 cm lisää. Isä oli kauhuissaan kun täti testasi kuuloa, oli etukäteen ilmoittanut, että varmaan täräyttää sitä tätiä jos kiusaa meidän pikkuista sillä tavalla torvella töräyttämällä. Meinasi jo olla sen takia tulematta mukaan. Onneksi hillitsi itsensä XD

Eli tänään päästiin vaunuilla jo terveysasemalle asti, eli sellainen n. 3 kilometrin lenkki tuli tehtyä. Jotenkin arastuttaa tuo ulos lähtö, ja etenkin bussilla matkustaminen. Pitäisi vaan sitäkin jossain välissä uskaltautua kokeilemaan, että pääsisi vähän ihmisten ilmoille. Tosin tuon ihon vuoksi varmaan täytyy odotella vielä hetki, ennen kuin mihinkään sellaiseen paikkaan lähtee, jossa on paljon ihmisiä. Kun pitää olla niin tarkka hygieniasta nyt. Onneksi se on alkanut hyvin paranemaan. Ollaan autokin saamassa tässä jossain vaiheessa, sitten pääsisi ehkä sillä liikkumaan jonnekin kylään jne...

 
Moi!

Nipsu: hammaslääkäri sanoi, että puudutteen valmistajan ohjeen mukaan pitäisi pumpata "yksi" maito pois rinnoista. MUTTA toinen valmistaja (jonka puudute ihan samanlainen) sanoo että voi imettää heti. Eli voi tehdä kummin vaan, mutta *varmuuden vuoksi* voi pumpata yhden maidon pois. Jos sun lääkäri on sanonut imetyksen olevan ok heti, niin usko häntä äläkä kasaa mieleesi turhia huolia!

sitrus
 
Alkuperäinen kirjoittaja päivitys:
24.6 äiti71 rv34+2 2600g 47cm
28.7 Hobitti 77, rv39+4, tyttö 2780g, 47cm
30.7 Onerva, rv 37+6, tyttö 3160g, 49 cm
2.8 Pompula80, rv39, tyttö 2970g, 50cm
6.8 Justiina, rv40+2, poika 3985, 54cm
7.8. Ali71, rv 38+5, tyttö 2630g, 46cm
9.8 Sitrus, rv41+2, tyttö 3660g, 50cm
10.8 Shanti, rv 39+6, poika 3920, 52 cm
15.8 Tuulia82, rv40+6, tyttö 3430g, 51cm
18.8. Janna32, rv 39+3,tyttö 3905g, 51 cm
19.8 Maria81, rv40+2, poika 3590g, 52cm
20.8. Esmeralda, rv 42+0, poika 3820, 55cm
21.8 tigi, rv 39+0, poika 3510g, 49cm
22.8 Stitch, rv 42+2, tyttö 4645 g, 56 cm
23.8 Mutteri, rv 40+5, tyttö 3240g, 49cm
23.8. Ellu, rv 41+4, tyttö 4110 g, 52,5 cm
24.8. Marjuska rv 39+0, tyttö 3310 g, 49 cm
27.8. sinikukka, rv 41+3, tyttö 3380g, 52 cm
Click to expand...

heippa,

päivitin minäkin tietomme tänne vauvanhoidon puolelle!
Meillä menee kans ihan kivasti. Hankalia öitä ollut vain pari, ja silloin "tiheät", eli kerran tunnissa heräämiset/vinkumiset on johtuneet mun arvion mukaan vatsa/ilmavaivoista. Päivällä poika nukkuu yleensä vaihtelevasti 1,5-3 tunnin unia ja sitten syöpötellään välillä.

Yleensä herätään imetykseen sellaiset 3-4 kertaa yössä (8-9 tunnin aikana). Viime yö oli aika kiva: nukkumaan klo 23 ja herättiin vain klo 01, 3.30 ja 5.30. ja sitten "noustiin" 7.00. Tosin tässähän vielä ollaan koneella pelkissä kalsareissa ja imetysliiveissä... ja odotellaan että pieni nukahtaisi omaan pesäänsä. Aamuyön nukkui vieressäni sängyssä kun iskä lähti aikaisin töihin. Välillä näyttäisikin ettei helposti nukahda omaan petiinsä jos pääsee usein meidän viereen. Oletteko te muut nukuttaneet viereen vai pääasiassa omaan pinnasänkyyn?

Meilläkään ei ole tuttia käytössä. Nyt en oikein tiedä mikä sitten on paras ratkaisu, kun sairaalassa suositeltiin pitämään ilman tuttia.. kaverit taas sanoivat että tutin käytöstä olis monenlaista hyötyä..?

Entäs sellainen asia kuin perheen koiran suhtautuminen vauveliin? meillä on koira ollut tähän asti hoidossa.. toki tavannut vauvan muutaman kerran, mutta saman katon alla ei olla vielä arkea eletty. Nyt olisi tarkoitus kyllä lähipäivinä hauva kotiuttaa - onkin jo ikävä!

Poitsu on tänään 18 pvää ja eilen neuvolassa paino oli jo 4500g (syntymäpaino 3820) eli aikas kivasti hän on äidin maitoa hörppinyt ;)

Ai niin, Stitch: meillä oli jokseenkin samanmoiset synnytyskokemukset! mun tarina on tuolla odotus-puolella. Mulla oli kans aika tuskaa aika ennen epiduraalia.. ja kuumekin mulla nousi.

eipä muuta tällä kertaa, ihania hetkiä kaikille pikkuisten kanssa!

 
Kerrankin ehdin tänne, vaikka pitäisi kyllä olla jo suihkussa. Me ollaan tänään menossa mammajumppaan, liekö liian aikaista, kun synnytyksestä on kaksi viikkoa. No, jumppakärpäsen puremaa jo vanhaa jumppaajaa pakottaa...
Tutista: meille sanottiin sairaalassa, että tuttia ei kannata ottaa ollenkaan käyttöön jos ei ole tarvetta. Tarve on silloin, kun vauvan imemisrefleksi on voimakas eli vauveli imeskelee vaikkapa sormiaan. Meidän tytteli imeskelee koko kättä, joten tutti täytynee ottaa käyttöön. On kuulemma helpompi päästä eroon tutin kuin peukun syömisestä.
Itse en uskalla nukkua tytteli samassa pedissä. Otan hänet syömään meidän sänkyyn ja yleensä hän nukahtaa siihen melko pian syötyään, jonka jälkeen nostan hänet omaan sänkyyn. En vain uskalla noin pienen lapsen kanssa nukkua. Muistan joskus 8-vuotiaana lukeneeni jostain roskalehdestä, miten vauva oli kuollut, kun äiti oli unissaan kierähtänyt päälle. Se oli pienelle tytölle hirveä uutinen, vieläkin se on selkeänä mielessä. Nukkuisin vain koiranunta, jos tytteli pötköttelisi vieressä, joten viisaampi siirtää hänet omaan sänkyyn. Hyvin ollaan meilläkin nukuttu, yleensä tuo 3-4 kertaa yössä herätään syömään. Tänään noustiin ylös vasta yhdeksän jälkeen ja äippä on edelleen pyjama päällä. kutsu käy...
 
Heippa!
Meidän tytteli on ollut nyt kolme päivää kakkaamatta ja tätä ennen joka vaipassa on ollut kakka, onko ihan normaalia?
Viime yönä pärjättiin yhdellä syötöllä, nukuttiin yksi 5h pätkä ja yksi 4h pätkä. Ai ku on energinen olo kun sai nukuttua kunnolla...
Eilen matkustettiin ekaa kertaa bussilla ja hyvin meni. Tyttö tykkää nukkua autossa ja näköjään myös bussi kelpaa...
Mä en myöskään uskalla nukuttaa tyttöä meidän sänkyyn. Syötän yöllä sohvalla tytön omassa huoneessa ja nukahtaa yleensä syliin josta siirrän sitten sänkyyn, ihan hyvin toimii.
No nyt tarttee mennä leikkimään, ei jaksa neiti kauaan yksin touhuta.
 
Pompula: rimpautapa neuvolaan ja kysäse tuota kakkijuttua. Varmaan ihan normaalia. Meillä alkaa kyllä tautinen ähinä heti kun torttua ei saa tehtailtua. Sitä onkin sitten kurjempi kuunnella. Ihme jos teillä pysytty ihan rauhallisesti ja nukuttu jopa 5h (wau!).

Meillä vauva nukkuu vanhempiensa välissä. Hyvin on mennyt; kai joku alitajuinen refleksi estää kääntymästä vauvan päälle vaikka alkuun sitä pelkäsinkin. Saapa nähdä miten vierottaminen sujuu, vaikka se onkin sitten sen ajan murhe.

Nyt se on sitten tehty, nimittäin tutittaminen. Kyllä, olen pettynyt itseeni. Toisaalta, parempi tutti kuin oma nyrkki. Olin vain niin vakaasti päättänyt että tuttia ei sitten meidän familyssä tarvita. En tosin tiennyt tarkalleen ottaen, mitä haittaakaan siitä olisi:). Asiaa puolsivat seuraavat seikat: kiihkeä imemistarve, nyrkki menee suuhun alvariinsa ja vatsanpurujen rauhoittaminen keskittämällä huomio muualle.

Laitankin gallupin pystyyn, kuinka moni teistä antaa tuttia vauvalle, kuinka moni ei ja miksi?

Tuossa se söpöliini kellii tyytyväisenä ja tutti senkun pomppii suussa. Haittapuoli hommassa on vaan se että kun tutti putoaa.. niinkus tiedätte. Eli jos teillä olisi vinkkejä miten saada tilanne haltuun, olisin enemmän kuin kiitollinen. Täytyykö vaan totuttaa vauva siihen, että aina ei olla laittamassa tuttia suuhun kun se putoaa vai mitä? Ja voi sitä huudon määräääääää...
 
Meillä vaavi nukahtaa illalla omaan sänkyynsä (meidän sängyssä kiinni, ilman laitaa), mutta ekan syötön jälkeen jää yleensä viereen. Syynä ihan vaan se että nukahdan ennen kuin ehdin siirtää vaaviin sänkyynsä :). Ei sen päälle vaan kierähdä, ja saadaan kaikki kolme nukuttua. Tää on ihanan helppo tapa, ja sekä vauva että äiti tykkää kun saa olla lähellä :).

Tutista, ei olla vielä tuttia annettu. Muistan synnytysvalmennuksesta kun eräs äiti kovaan ääneen selitti, kuinka hän ei sitten rupea hupitutiksi vauvalleen. Silloin ajattelin (onneksi en ääneen) että meillä ei ainakaan hupitutti rupea äidin korvikkeeksi vauvalle. Vasta kun näyttää siltä, että vauvalle olis kehittymässä tapa imeä sormiaan tms. niin voidaan miettiä. Rauhoittamiseen tai lohduttamiseen en halua tuttia käyttää. Näitä periaatteitani sitten mietin kun istun tuntikaupalla vauva rinnalla ja mietin, että onko tässä järkeä :).
 
Heipä hei elomammat! Kirjoittelen minäkin nyt tälle puolen, tähän asti olen vain lueskellut muiden tarinoita. Synnytyskertomus on tuolla odotuspuolella.

Meillä meni synnytys oikein hyvin, sain tosiaan vaan kaksi tikkiä joten toipuminen oli nopeaa. Enää riesana jälkivuoto, mikä nyt ei kuitenkaan kovin runsasta enää. Vauva on pirteä ja nukkuu tosi hyvin, 2-4 tuntia kerrallaan ja syö sen jälkeen aina 1-2 h hartaasti.Ainoa että välillä saa "kiukkukohtauksia", yhtäkkiä kesken syönnin saattaa karjahdella muutamaan kertaan, joskus pitää vaihtaa rintaa. Ilmoittaa myös aina nälästään hyvin äänekkäästi ja ruokaa täytyy saada HETI =) Eilen oli neuvola ja paino oli 4150g, eli n. 600g/2 viikkoa tullut lisää.

Jolu kyseli tutittamisesta. Aluksi en tuttia tarjonnut jotta imettäminen lähtisi käyntiin, nyt olen antanut joskus nukuttaessa. Vauva toisinaan ei malta nukahtaa vaan kitisee, mutta heti kun nostaa rinnalle nukahtaa. Ja herää kitisemään kun siirrän takaisin sänkyyn. Tähän on auttanut tutti, muutama minuutti niin poika on unessa. Ei tosin ihan osaa syödä kunnolla tuttia, joten olen varovasti tukenut tuttia niin siten onnistuu.

Esmeralda kyseli koiran suhtautumista. Meillä on kaksi koiraa, joista toinen melko arka ja karttaa lapsia, toinen taas tykkää lapsista kun hullu puurosta. Vastoin odotuksia tuo arempi koira suhtautui paremmin, käy välillä vilkaisemassa mutta ei muuten ole juuri moksiskaan. Hieman alussa oli miehestä mustasukkainen ja änkesi rapsutettavaksi aina kun mies piti vauvaa. Toinen koira taas stressaantui vauvan tultua, tykkää vähän liikaa ja oli koko ajan vahtimassa ja huolestui vauvan itkiessä. Koira oli joitain päiviä tosi levoton, mutta on nyt onneksi rauhottunut. Molemmat käyvät aina välillä kurkkaamassa vauvaa, mutta enemmän tuntuu kiinnostavan vauvan lelut =)

Eipä tässä kummempia tällä kertaa, täytyy mennä pyykinpesuun (ja sitähän nykyään riittää).
 
Heippa kaikille!

Tutista: Minäkin ajattelin etukäteen, kuten monet muutkin, että meillä ei tuttia sitten tarvita. Tyttö kuitenkin syö sitten nyrkkiään tai hihaansa tai mitä tahansa mikä kohdalle osuu, joten olen antanut tuttia juuri samalla tavalla kuin Tigi. Eli silloin kun vauva nukahtaa vain rinnalle ja kitisee heti kun tissi katoaa.

Putoavan tutin ongelmasta: Hoidin pari vuotta sitten 3 kk ikäistä tyttöä, ja hänen vanhempansa tukivat tutin tytön suuhun harson avulla. Tarvitaan siis tutti, jossa on renkaan muotoinen 'kahva' ja harso. Lapsen pitäisi nukkua kyljellään. Harso taitetaan kolmioksi ja kieputetaan pikulaiseksi pötköksi, joka pujotetaan tutin renkaan läpi. Tutti jää puoliväliin pötköä paksuimmalle kohtdalle. Sitten tutti suuhun ja harso kulkemaan vauvan pään yli taakse niskaan ja toinen pää käsien välistä mahalle. Harson päät voi latitaa vauvan alle, toinen siis mahan ja toinen selän puolelta, jotta viritelmä ei löysty liikaan. Ei saa tietenkään liian tiukalle laittaa, vaan siten että tutti pysyy suun lähellä jos tippuu. Näin ainakin meillä tyttö saa monesti tutin takaisin suuhunsa 'nokkimalla' jos se on pudonnut, eikä aitiä aina tarvita apuun. Yleensä tutti tipahtaa tytön nukahdetttua ja silloin joko siirrän sen pois, tai jätän poskea vasten, niinkuin tissikin jää suusta lumpsahtaessaan.

Nyt tietysti joku kauhistelee, että pienokainen vielä tukehtuu harsoon tai kuristuu tms. Tietenkin se riskin on aina olemassa kun mitä tahansa 'ylimääräistä' vauvan sänkyyn laitetaan. Näin pieni ei kuitenkaan vielä kääntyile, joten uskon riskin olevan hyvin pieni. Ja harso tosiaan kieputetaan sen verran tiukaksi pötköksi, ettei siitä mitkään liehukkeet mene nenän eteen.

Meilläkin on kokeiltu nyt kantoliinaa. Tyttö viihtyisi siinä muuten oikein hyvin, mutta meille molemmille tulee kamalan kuuma. Vauvalla on ainoastaan ohuet puuvillavaatteet päällä ja itsellänikin kevyesti. Silti hiki pukkaa kun toinen nukkuu rintaa vasten. Oliskohan rintareppu vähemmän kuuma käyttää kuin tämä 4 metrin liina? Kokemuksia? Mikä rintareppu on teillä ollut hyvä??

Jaahas, nyt alkaa kitinä... Menoksi!
 
Hei mammat. Vauva-arki on sujunut odotettua paremmin, aattelin että kun vauva tulee, niin äidin aika meneekin vain vauvan kans ja muuta ei ehdi tekeen. Olin siis väärässä. Vauva on aivan yli-ihana, rauhallinen tapaus (tullut isäänsä..) Rytmiä ei oikein vielä ole minkäänlaista, aika tarkalleen kuitenki nukahtaa n.22.30. Eka syöttö on 01-03 välillä, sitten n. klo. 05-07 ja 09-10 sitten herätään, eli heräilee useinmiten pari kertaa yössä, mutta joskus taas voi herätä 2 tunnin väleinkin. Eli rytmiä ei juuri vielä ole, ikää 18 vrk.

Tutin käytöstä sen verran että olen kyllä antanut jo synnärillä vaaville tuttia, tai siis ne hoitsut siellä antoi vaaville tutin. Ei kyllä ime kovasti tuttia, mutta yöllä sitten annan vauvalle tutin, jotenkin hän nukkuu paljon rauhallisemmin ja yleensä sitten tiputtaa sen kun ei jaksa imeä.

Nyt pitää alkaa syöttään vaavi. Terkkuja kaikille ja onnea vielä kaikille uusillekkin mammoille.
 
Tultiin juuri vauvan kanssa kärräilemästä ja pikku-mies jäi vielä ulos nukkumaan. Kävelylle lähdettäessä alku on aina hankalaa, sillä poika ei suostu nukahtamaan vaunuihin, vaan on nukutettava ensin sylissä, muuten alkaa hirveä karjunta, joka ei lopu millään... Kun vauva sitten nukahtaa, kärräily sujuu ihan mukavasti, eikä ole vielä kertaakaan herännyt matkalla, ellei sitten pipo valahda silmille.

Meidän vauvalla oli tutti, sillä sairaalassa suositeltiin. Sitten kun terkkari tuli meille kotikäynnille, vauva itki ja pistin tutin suuhun, niin terkkari sanoi, ettei kannattaisi antaa vauvalle tuttia ollenkaan. No me sitten lopetettiin tutin käyttö. Sitten mentiin ekaa kertaa vauvan kanssa neuvolaan samalle terveydenhoitajalle, joka oli meilläkin käynyt, ja hän ihmetteli, että miksi me ei olla annettu vauvalle tuttia ja näytti meille hyviä tuttimalleja. Outoa. No nyt vauva ei enää ole tuttia huolinut, vaikka ollaan yritetty pari kertaa antaa. Hän ei onneksi pistä käsiä suuhun muuta kuin nälkäisenä, tosin joskus tuntuu, että syö tissiä välillä ihan vaan suruunsa.

Meilläkin vauva välillä raivoaa rinnalla. Meillä auttaa yleensä röyhtäyttäminen, mutta sen pitää tapahtua salaman nopeasti ja poika yhtä nopeasti takaisin rinnalle, muuten vauva on T O D E L L A vihainen.

Ja vielä koirien suhtautumisesta. Meillä molemmat koirat ovat suhtautuneet vauvaan hyvin. Toista aluksi vähän pelotti ja toinen oli aluksi vähän mustasukkainen, mutta nyt molemmat jo köllöttelevät vauvan kanssa samalla viltillä ja ovat vauvasta kovin kiinnostuneita.

Oltiin pari päivää sitten taas neuvolassa ja vauvalle oli tullut kahdessa viikossa 800 g eli 5 kiloa meni rikki. Reppanalle on tullut kunnon kaksoisleuka ja roikkoposket. :) Vauva on alkanut hymyillä jo kovasti. Tuntuu aika mukavalle, kun vauva herättyään ja syötyään hymyilee kuin hangon keksi.

Onko kukaan muuten löytänyt sukkia, jotka pysyy jalassa? Meillä ainoot "toimivat" on ne äitiyspakkauksen nallesukat, kaikki muut tippuu heti. Pitäis ostaa ainakin pari paria sukkia lisää, mutta en löydä hyviä.
 
Mihinhän sitä piti kommentoida...

Meillä ei nukahdeta kuin rinnalle tai syliin. Sänkyyn on turha yrittää nukuttaa siitä syntyy vain vielä kovempi huuto. Hyviä vinkkejä otetaan vastaan miten saataisiin nukahtamaan sänkyynsä. Tai ei kai tässä niin kauhea kiire asian suhteen ole kun veljen poika nukutettiin puoltoista vuotta sylissä ja kyllä hän nyt kolme vuotiaana nukahtaa omaan sänkyynsä.

Tuttia ei huoli kuin joskus erikoistapauksissa. Jos yrittää tarjota niin alkaa kakoa ja tutti lentää kaaressa. Tuttipullon kuitenkin hyväksyy joten ej jymmärrä! Olisi meinaan kiva joskus kun huuto on suurimmillaan ja tissit verillä vähäsen lohduttaa tutillakin mut mennään nyt sitten näin eteenpäin.

Shanti: Meillä ei myöskään suostuta nukahtamaan vaunuihin. Sylissä sitten kannetaan niin kauan että nukahtaa ja sitten varovaisesti vaunuihin. Aion kyllä opettaa nukahtamaan vaunuihin mut vielä en ole raaskinut poikaa huudattaa sen takia kun muutenkin kiljutaan paljon. Mut olis se niin paljon helpompaa kun työntelemällä sinne nukahtaisi.

Neuvolassa käytiin ylimäräisessä tsekissä kun tuo huuto iltaisin ei ole laantuakseen. Painoa oli tullut 9 päivässä 400g lisää joten maitoa siis tulee ja poika kasvaa oikein hyvin. Koliikkia epäili terkkarikin joten eikun odotellaan että aika kuluu ja jatketaan hieromista. Ajateltiin kuitenkin että käydään vielä toisella hierojalla jos siitä kuitenkin olisi apua. Jätin Jekovit tipat pois josko niillä olisi yhteyttä huutoon ja ostin toiset vesiliukoiset tipat terkkarin suosituksesta. Kaikki keinot käyttöön jotta poika voisi paremmin eikä tarvitsisi kärsiä mahavaivoista.

Mites muilla vyöhyketerapiassa käyneillä? Onko auttanut?
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa