Elokuu 2006

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Jatkuu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Hei taas!

Mulla on vatsa kasvanut viime päivinä voimakkaasti ja niiden mukana ovat tulleet ilmeisesti ne liitoskivut. Samoin vauvan liikehdintä ja potkujen voimakkuus on lisääntynyt huomattavasti. Ajattelin ostaa huomenna sellaisen tukivyön mikäli vaan löydän.

Katselin päivällä ohjelmaa perheestä, jossa oli ennestään jo kaksi poikaa. Perheeseen syntyi sitten yllättäen tyttö, joka kuitenkin eli vain 13 kk sairastaen jotain vaikeaa tautia joka jäi hieman epäselväksi. Ohjelmassa esitettiin valokuvia ja videopätkiä vauvasta ja taustalla soi tunnelmallinen musiikki. Kun selvisi ettei tyttö selviä enää niin purskahdin vuolaaseen itkuun jolle ei meinannut tulla loppua. Liikutun yleensäkin tuollaisista ohjelmista, mutta koskaan ennen en ole tuolla tavoin menettänyt ""kontrollia"" tv-ohjelman seurauksena. Kaikkea tämä raskaus saakin aikaan :p

No jotain hyvääkin se tuo mukanaan, nimittäin täällä on alkanut jo siitepölyaika ja normaalisti lääkityksestä huolimatta silmäni kutiaisivat ja nenä vuotaisi mutta nyt en tarvitse edes nenäsumutetta päivittäin kun oireita on niin vähän jos ollenkaan.
 
Lisäisin vielä tuohon että sillä haetaan myös lapsilisää.

Ja se palkkajuttu meni jotenkin silleen et jos haet viimeisten 6kk mukaan ärahaa niin lomakkeeseen täytyy täyttää ne vähennykset. Siellä on myös rasti toimitetaanko palkkatiedot nyt vai myöhemmin. Työnantaja joutuu sen selvityksen omalle kaavakkeelleen tekemään.

Jos hakee 2004 verotuksen mukaan niin Kela saa tiedot verottajalta.

Näin minä asian ymmärsin! Kiukkua aiheutti kyllä paperin täyttö täälläkin...
 
No niin nythän mullekkin sit selvis, että ne vatsan kiristelyt on siis suppreita. Oonkin sitä pikkasen mielessäni miettinyt, mutten oo mitään tohtinut sanoo kellekkään. Mulla nämä kyseiset yleensä esiintyy jos syön mähän oikein täyteen, niin sit kiristelee sileen pakkasen. Ei mieenkään kivuliasti, mutta silleen et ite huomaa. Meillä on töissä ny moni kyselly, että millon syntyy ja onko esikoinen yms. Eli ne on nyt huomannu..... Ykskin nuori mies jolla tiedän olevan omia pieniä lapsia ihan yllättäen eilen kyseli, että koskas syntyy ja oonko voinu hyvin. Tuntuu sileen mukavalta, kun ei udella liikaa, mutta tavallaan kuitenkin ollaan kiinnostuneita.

En oo viä kelan papereita laittanut, enkä ees oiekn kattonu, pitäs kai. Mutta jos vanhat merkit paikkansa pitä niin ne on niin mmonimutkaset, että taidan mennä suoraan sinne Kelan toimistoon täyttään ne. Kerran sain yhden virkailijan nauraan, kun kysyin ihan pokalla, että tahallaanko näistä tehdään näin pirun vaikeita ja monimutkaisia. Sitä nauratti kovasti ja se myönsi, että vois niistä yksinkertasempiakin tehdä.
Jaahas kai sitä taas työt kutsuu ka viikonloppu odottaa ottajaansa....

Janna rv 25+2
 
Hei pitkästä aikaa. Raskaus on mennyt oikein mukavasti, mutta tänään alkoi suorastaan raivostuttamaan nämä raskauden ""sivuvaikutukset"". Ei fyysiset/psyykkiset vaan ennemminkin sosiaaliset.

Olen jo pari vuotta etsinyt työpaikkaa, tämänhetkinen ei oikein vastaa sitä mitä haluan palkan eikä itse työn suhteen. No, nyt sitten sain kutsun työhaastatteluun aamulla. Työ olisi minulle oikea unelmatyö, en uskonut että pääsisin edes haastatteluun (alalla kova kilpailu ja vähän paikkoja), jonka vuoksi hain paikkaa pari kk sitten, vaikka olenkin raskaana. Kun kerroin työhönottajalle, että olen raskaana, kutsu haastatteluun peruuntui heti =( Eli se siitä sitten, tosin on ihan ymmärrettävää työnantajan kannalta, kun on kerran valinnanvaraa. Kohtalon ivaa että juuri nyt olisi ollut mahis työhön, jota olen etsinyt jo pari vuotta..

No, kyllähän lapsi on tärkein asia tällä hetkellä, mutta silti ärsyttää! Tosin olisihan se työ voinut jäädä saamatta ilman raskauttakin. No, onneksi on viikonloppu, eiköhän tämä tästä. Sori tämä ""purnaaminen"", mutta helpottaa kun voi purkaa vähän tunteitaan.

Hyvää viikonloppua kaikille!
 
Heippa elomassut,

kävin tänään neuvolassa. Lääkäri tutkaili ja sanoi että kohdunsuu on kiinni ja napakka, vaikka kohdunkaula on ehkä vähän lyhyt. Mutta ei siis syytä huoleen, pitäisi vaan mennä pitkäkseen jos oikein supistaa.
Kohdunkaulaa katseltiin myös ultralla ja samalla katsottiin pikaisesti myös vauva, joka köllötteli tyytyväisesti pää alaspäin ja suu auki :D.

Hemoglobiinikin oli vähän noussut rautatablettien ansiosta, nyt 119, verenpaine 70/110 ja muutenkin kaikki ok.

Rentoa viikonloppua,

sitrus 25+4
 
Nostetaanpa taas viikonlopun jälkeen etusivulle.

Meillä oli viikonloppuna veljentyttären ristiäiset. Söötti pikkuneiti oli viime viikkoina kasvanut hurjasti ja kummitädille (siis minulle) tuli kyllä hiki kun vauva sylissä puolisen tuntia seisoskelin ja papin jaarituksia kuuntelin. Pikkainen paniikki iski kun nyt ensimmäistä kertaa huomioin kuinka suurten kalaasien järjestelystä oikein on kyse vaikkei paikalla olisi kuin ihan lähisuku. No eiköhän siitäkin taas selvitä.

Omaan napaan ei kuulu mitään kummempia. Jotain kummallista kihelmöintiä havaittavissa kykikaaren alapuolella jos olen juuri syönyt ja istun sen jälkeen huonossa asennossa. Ryhdin korjaaminen yleensä auttaa. Olisko niin että sisuskalut ovat niin rytyssä että ruoka ei pääse etenemään kun istun rentona.

Hyvää viikonalkua kaikille!

Justiina rv 25+3
 
Huh, terveisiä Saarenmaalta. Toisaalta vähän rankka reissu, mutta maha ei varsinaisesti haitannut ollenkaan. Tuleva kummitätikin sai kokea vauvan potkut ensimmäistä kertaa :) Ja yksi konsertti jäi vähän lyhyeksi, kun basson jytke tuntui ruumiillisestikin, ajattelin, ettei pikkuinen ehkä tykkää sellaisesta.

Mä oon nyt melkein kuukauden syönyt rautaa joka toinen päivä terkkarin ohjeiden mukaan, ja olen nyt aika varma, että sinä aikana pari kertaa viikossa kokemani vatsavaivat johtuvat raudasta. Ei ole koskaan ennen tullut mitään oireita, mutta eilenkin ain puoli yötä istua laivan vessassa melkein itkua tuhertaen, oli vielä elämäni kaamein närästyskin päällä jostain syystä. Täytynee suosiolla vaihtaa siihen obsidaniin, vaikka retafereja olisi vielä jäljellä (ajattelin niitä syödä kun oli ennestään kaapissa).

Supisteluista: Mä en oo varmaan sellaisia kokenut...tai en ole laisinkaan varma. Joskus kävellessä alkaa alavatsaan sattumaan, ja se lakkaa kun hidastaa vauhtia tai pysähtyy hetkeksi, mutta ei kyllä ole mitään kiristelyitä tai vatsanpeitteiden kovettumisia ollut. Että lieneekö jotain muuta tuo kipuilu, eihän kai harjoitussupistusten pitäisi edes olla kivuliaita?

Vatsan koosta olen vähän huolissani :/ Ja painonnoususta. Jos lähtöpainoksi lasketaan se, mihin painoni raskauden alussa putosi, on painoa tullut lisää nyt 4 kiloa. Vatsa on kai aika pieni, vaikka välillä vaikuttaa omasta ja miehen mielestä isolta ja kyllä mun perhekin sen nyt huomaa. Matkallakin jotkut kyselivät, olenko raskaana, mutta toiset ihmettelivät missä maha on, kun heille kertoi raskaudesta. Huomenna on neuvola, mutta jotenkin pelottaa, että onko vatsa nyt kasvanut tarpeeksi :/
 
Hei vaan!

Minä täällä yhä sairaana. On niin sitkas yskä:( Aina välillä tulee sellaisia alilämpö-aaltoja, että kun mittaa kuumeen, saa tulokseksi vaivaiset 35.1... Taitaa toukka viedä mun energian ja vasta-aineet niin, etten saa itseäni normaalikonstein parannettua:(

Iiq: Masun koko on oikeesti niiin yksilöllinen. Tuttavallani on laskettu aika kuukautta ennen meitä ja hänelle oli tullut painoa VAIN 2kg tähän mennessä, eikä masua juurikaan näkynyt. Itse olen vahvasti sitä mieltä, ettei kannate turhaan hätäillä. Mulla on itelläkin aikas pieni masu, mutta keskikäyrällä menee sf mitta, eli se mitä mitataan kohdun kasvuna. Yritä ajatella, että nautit nyt vielä kun masun koko ei haittaa tekemisiä:)

Nyt mä painun takas pehkuihin:( Mälsää tää sairastaminen...

-Hobitti & toukka 25+6

 
Helou mammat!! 8)

Tosi kauniita ilmoja pidellyt.. :) Harmittaa vaan itteä kun ei oikein täysin siemauksin kehtaa tosta etenevästä keväästä nauttia kun takaraivossa kolkuttelee just nuo siitepölyallergiat. :/ Koivu on pahin, saas nähdä kuinka pahoja oireita tulee, lähinnä etukäteen jo harmittaa jos iho taas tulehtuu. Oon nyt saanut sen jotensakin siedettävään kuntoon kahdella antibioottikuurilla ja rasvaamalla koko kropan useampia kertoja päivässä Aqualanilla ja Sibicortilla. Ja sit kävi peikkomainen flaksi kun sadattelin tota sibicortia että kun sitä ei oikein uskaltas pitkiä aikoja käytää ni satuin löytämään kaapin perältä purtilon Helosania. Sekin on miedosti desinfioivaa mutta ihan perusvoidetta ja taltutti alkavan tulehduksen mun sääristä. :) Naama nyt on atopiasta johtuen laikukas, ihanku Sekaisin Marista -leffassa sillä sekopäällä kuka sitä Maria jahtas.. :/ Hmmh, noh, on ollut pahempikin joten täytyy nauttia nyt kun ei kutise kokoajan. :)

Meillä tapahtui viikonloppuna pienimuotoinen ihme; sain miehen katselemaan lastenvaunuja ja sänkyjä. :D Se ei ole tähän mennessä korviaan lotkauttanut kun olen maininnut että vauvalle pitäs pikkuhiljaa alkaa katselemaan jo tarvikkeita. Nyt se ei ede mukissut vastaan vaan kysyi vaan että minnekäs auton nokka siis suunnataan. Käytiin täällä Espoossa Merituulessa ja sit Niittarissa Lastentarvikkeessa. Merituuli oli aikas turha reissu mutta Lastentarvike oli aika iso putiikki. Hymyilytti hieman kun mies näytti olevan ihan haltioissaan vauvan pinnasänkyjen kohdalla, silminnähden sen sydän heltyi ne nähdessään. :D Jospa sekin mielessään kuvitteli jo meidän pienokaisen sellaiseen. :D Vaunujen hankinnassa olen aika yksin, mies sanoi että mä saan päättää millaiset hankitaan kun tulen niitä kuulemma jokatapauksessa enemmän käyttämään. Saas nähdä, Emmaljungan City Cross muakin houkuttelis mutta täytyy nyt miettiä vielä, aika suolasen hintaiset kärryt. Turvakaukalon suhteen kävi hyvin, saadaan Britaxin kaukalo tuntuvalla alennuksella (tod. näk.) yhden kaverin kautta hankittua. Mä haluaisin ostaa tolle meidän esikoiselle ihan kaikki mahdolliset vauvahärpäkkeet, uudinverhoja myöten mutta joku sais takoa järkeä hieman mun päähän. Tiedän ettei ne kaikki ole tarpeellisia mutku ne olis niiiiiiiiiiiiiiiin söpöjä.......

Suppareista ja painonnoususta on ollut keskustelua. Mulla on ollut suppareita jo monta viikkoa mutta ei ne mullakaan kipeitä ole, epäimiellyttäviä vain. Joinain päivinä saattaa tulla useampia ja ihan levossa mutta sit taas menee päiviä ettei niitä huomaa ollenkaan. Vielä ei ole huolestuttanut. Mulla paino on noussut aika tasaisesti koko raskauden ajan, puolenvälin kieppeillä tullut se kymmenen kiloa joten oon laskeskellut että kyllä se varmaan sen parikymmentä kiloa kokonaisuudessaan tulee nousemaan. Mutta mäkin oon nyt yrittänyt lohdutella itteäni että pystyyhän ne sitten laihduttamaan pois, pääasia että vauva voi hyvin ja kasvaa.
Ei mullakaan ole toi vauvamasu mikään ihan valtava vielä. Aika pieni ja kompakti. Kyllä se nyt kahden viikon sisään on selvästi kasvanut mutta aika tiukka pakkaus vielä. Neuvolan tätin mukaan kuitenkin vauva on kasvanut ihan hyvin joten ei syytä huoleen vaikka masu ei mikään iso vielä olekaan. Kaipa se ehtii kasvaa vielä.. :)

Sintti on ollut aika touhukas välillä, eilisen päivän oli liikenteessä aamukymmenestä iltakymmeneen, koko päivän. Piti puolen tunnin huilitaukoja ja sit viuhtoi taas. Välillä kyllä mietityttää että kuinka ihmeessä se jaksaakin..
Viime viikolla tunsin sen pään kun se oikeen puski tuolla alavatsassa, oli tosi vängän tuntuista. :) Ja viikko sitä ennen takapuoli heilui tossa vatsan pinnalla. Hassua. :)
Ja isäkin tunsi vihdoin vauvan. Tais vähän säikähtää sitä potkua kun oli jo niin voimakas. Mutta kyllä tais tehdä raskauden jälleen piirun verran todellisemmaksi sillekin. :)

Huomenna tulee taas Neloselta dokumentti; Kohdunryöstäjät. Nimi kertoo jo paljon, saa nähdä uskaltaako sitä katsoa ollenkaan..

Mutta pitkästä virsi kaunis, hauskaa alkavaa viikkoa kaikille!!!!!!
 
Tietääkö kukaan, mikä sf-mitan kuuluisi olla noin suunnilleen viikolla 23? Mulle ei ole täällä näytelty mitään käyriä ja jäi mietityttään tuo oma luku. Se oli nimittäin 25, taitaa olla aika iso?
 
Olen tainnut nähdä tuon kohdunryöstäjät -dokumentin. Tai ainakin vastaavan. Melko rankkaa katsottavaa se on eli jos kovin herkkä on luonnostaan niin suosittelen väliinjättämistä. Tosin melko harvinaisesta ilmiöstä on kuitenkin kyse, joten tuskin omalla kohdalla tarvitsee pelätä.

Onko teillä muilla ollut alavatsassa kipuja ja jos on niin millaisia? Mulla on kuin lihaskipuja, sama tunne kuin joskus tottumattomana kovan vatsalihastreenin jälkeisenä päivänä. Ja sen verran on tila käynyt suolistolla vähiin, että välillä tuntuu kuin joku olisi vetänyt ne solmuun :/ Ilmavaivatkin alkavat olla jokapäiväinen riesa.

Vatsanahkakin on alkanut välillä kutiamaan joten pitänee lisätä rasvauksen määrää. Olen kyllä päivittäin laittanut vauvaöljyä suihkepullosta koko keholle.

Ne käytettynä hankkimamme vaunut ovat Mutsy-merkkiset, huvittavaa tuo nimi, no sopinevat tulevalle mutsille :D

Hyviä vointeja!
 
SHANTI: Mulla oli myös rv23 sf-mitta 25...eli aika huimasti yli käyrien....olen uudelleensynnyttäjä ja maha on pullahtanut kyllä esiin huomattavasti esikoista aikaisemmin... vaikka omasta mielestäni ei se edes mikään iso ole, vauvan liikkeet kyllä tuntuu jo aika korkealla navan yläpuolella. Painoa tullu muuten yht.4kg. Ja muutenkin olen aiak normaalikokoinen. Neuvola-täti ei ollu yhtään huolissaan, sanoi vaan, et ei se tässä vaiheessa vielä ole niin tarkkaa....ite oon kyllä vähän huolissani, et miten iso vauva sieltä on tulossa, mut eihän se vauva oo välttämättä niin iso jos kohtu on vaan iso...on tilaa temmeltää??? en tiiä sitten...
 
Kävin viime viikolla (rv 23+1) neuvolassa, ja sf-mitta oli 21. Se taisi olla aika tarkkaan käyrällä tai pikkasen yli. Kätilö kertoi, että nämä ovat tosi yksilöllisiä juttuja, kasvuspurtteja tulee eri aikoihin... vauva ei siis kasva samaa tahtia koko loppuajan. Mullakin painoa on tullut lisää n. 4 kg.

Joku valitti aikaisemmin kylkien kutiamista... mulla ainakin auttoi siihen öljyäminen, eli se taisi vain johtua ihon kuivuudesta.

Mulla on hirveä hinku pyöräilemään, ja siitä ollaan nyt taitettu peistä miehen kanssa... hänen mielestään se on liian riskialtista puuhaa, voi kaatua ja muuta. Itse taas ajattelen, että voihan kävellessäkin sattua vaikka mitä, ja pyöräilisin niin mielelläni nyt kun vatsa ei vielä ole tiellä. Vaikka onhan siinä tietty vähän sellaista pomppivaakin liikettä, jota ei varmaan suositella... mitäs mieltä olette?

Mitä ne paljon puhutut liitoskivut muuten oikein on? Miltä niiden pitäisi tuntua?

Nautitaan auringosta!
Minttu rv 23+6
 
terve kaikki elomammat!tänään oli neuvola mulla tuo kohdunpohjankorkeus oli 19 mutta painoa oli tullut JO 9kg! jaiks!!! mutta en ole kovin huolissaan koska en ole mässäillyt ja syön suht terveellisestikin.<hemoglobiini oli yllättävän hyvä 132,vaikka olin ajatellut sen olevan laskenut kun oon ollut aikaste väsynyt nyt lähipäivinä,ei kuulemma kannata vielä aluttaa raudan syöntiä koska se lisää kuulemma ummetusta mitä mulla on muutenkin kiitettävästi=(


hyviä vointeja ja aurinkoisia kevät päiviä,sieltä se kesä tullee=)
 
Hyvää huomenta elosisaret!

Masut on siis kasvanut kaikilla...hyvä hyvä.
Omanikin on jo aika valtava. Omaa sf-mittaani en muista.
Se mitattiin viimeksi kuukausi sitten. Ylihuomenna on uusi aika niin saan uudet mitat silloin.
Mullakin menee taulukon ylä rajoilla... Jokatapauksessa neukkari sanoi mulle viimeksi (rv 22 jotain) että on normaalia että se aluksi menee käyrien yli kunnes etsii oman ""uomansa"" mitä pitkin kasvaa. Varsínkin jos on ollut kerran raskaana niin kohtu ja vatsanpeitteet antavat helpommin periksi ja vatsa saattaa pompsahtaa isommaksi nopeammin kuin esikosen kanssa.
Esikoisen neuvola kortissa mulla on siinä sf-taulukossa oikea siksak kuvio, kun eri mittaajat saavat aika suurenkin heiton lukuihin.
Vaikka vatsa tuntuu valtavalta on painoa tullut vain 2 kg, tosin olen käynyt viikko sitten viimeksi vaa'alla...tiedä miten on pompsahtanut tällä välin.
Olisikin kiva jos lääkäri tekisi jo jonkunmoisen painoarvion vauvasta..tietäisi ettei sieltä ole jättiläistä tulossa...

Eilen olin siellä sokerirasitustestissä, saan silloin torstaina kokeiden tulokset kun on neuvolalääkäri. Voih tosi huonovointiseksi tulin tuolla rasituskokeessa..toivottavasti se ei merkkaa huonoja tuloksia. Mutta 15 h syömättä ja jatkuvat verikokeet ei tee mulle tässä tilassa mitenkää hyvää. Pitäkää peukkuja että tulokset ovat hyvät!

Oletteko muut tietoisia että miten päin kaveri siellä masussa asustaa. Tietenkin se mahtuu siellä kääntyilemään vielä, mutta musta on aina hauska tietää miten päin se siellä jytyää. En ole itse ikinä varma että kumpi on pää ja kumpi takapuoli...nyt mulla on tunne että se on poikittain tuolla masussa...
 
Huomenta elomammat minultakin!

Kiva että muillakin masut kasvaa kovasti, että en ole ainoa!! Yli yläkäyrän meni mulla sf-mitta 3 vkoa sitten, mitähän lienee tällä hetkellä...tai sitten tosiaan tasaantuu niin kuin oli puhetta. Toisaalta nyt on alkanut mahan iho kutista minullakin enemmän, että kaipa se kasvusta kertoo... Mutta eipä siitä varmaan kannata suotta stressata!

Suppareita on täälläkin ja kestävät yllättävän pitkän tovin aina kerrallaan, mutta kivuttomia ovat. Noista liitoskivuista en minäkään tiedä mitään miltä mahtavat tuntua...kuulostaa jotenkin tosi ikävältä vaivalta.

Ahdistukseni sokerirasituskoetta kohtaan vaan lisääntyy kun luin Mariskan huonosta olostasi sen jälkeen... :-( Olen miettinytkin, että mitenkähän sitä selviää niin kauan syömättä ennen sitä...Mulla on vielä yksi työjuttu sen jälkeen, että en pysty menemään edes kotiin sen jälkeen. Mutta tosiaan hyviä tuloksia kaikille jotka rääkkiin joutuvat!

Jaha, josko aloittaisi työt tältä päivältä eikä vaan roikkuisi täällä netissä...

Ai niin, siitä masukaverin asennosta, en osaa kyllä yhtään päätellä miten päin se siellä on. Mulla se on tosi harvoin tossa ""pinnassa"", enemmänkin tuolla syvemmällä ja alhaalla jotenkin, kun on tuo istukkakin tuossa etuseinämässä.

Tiistaita kaikille! :)
 
Hei Mariska!
Olin viime viikolla ultrassa ja mun vauva oli ihan poikittain. Jalat vasemmalla puolella ja pää oikealla, on varmaan aika paljon samassa asennossa koska potkut tuntuu usein just vasemmalla puolella. Vauvan paino oli silloin 580g eli tosi pieni vielä. Mut oon itsekin ollut syntyessä vaan 2800g. Loppuvaiheessa lääkärit arvio vauvan painoa mut en tiedä milloin se on ajankohtaista. Mulla on kans tullut kiloja vasta 2kg ja silti on tosi iso olo. Kaipa niitä kerkee vielä tulla lisää.
Aurinkoista päivää!
 
Moi!

Mulla oli kohdunpohjan korkeus muistaakseni 23 viime neuvolakäynnillä rv23+5, ja se oli yläkäyrällä. Mutta tuo on varmasti tosi yksilöllistä ja riippunee myös vauvan asennosta.

Meidän vauveli oli pitkään nätisti pää aslaspäin ja potkiskeli navan vasemmalle puolelle, mutta nyt hän on päättänyt vaihtaa asentoa. Päivällä potkut tuntuu ihan häpyluun päällä, tai sitten tuntuu vaan isoja muljahduksia joiden mä oon päätellyt johtuvan siitä että vauva potkii selkärankaan päin. Yöllä kyljellä maatessa liikkeet tuntuu tosi usein samaan aikaan molemmissa kyljissä, eli mun maatessa vauveli taitaa köllötellä mahassa poikittain. Mulla on ensi viikolla lääkäri missä varmaankin taas ultrataan, sittenhän sen näkee missä asennossa siellä just sillä hetkellä ollaan. Saa nähdä viekö uteliaisuus voiton ja udellaan lääkäriltä sukupuolta... Tosin jos kaveri on selkä mahaan päin niin eihän sitä sitten näe.

Mä oon myös miettinyt tota pyörällä ajoa. Tosi harvinaistahan se on että kaatuu ajaessa, mutta eihän sitä voi varmasti tietää miten muut tuolla pyöräteillä hurjastelee. Ja jos pyörällä kaatuu niin alas tulee aika lujaa, ja ohjaustanko on ikävän lähellä mahaa. Lisäksi mä arvelen, että satulassa istuminen saattaisi lisätä niitä liitoskipuja kun lantion luut on muutenkin kovilla. Mutta oon ihan varma, että jos asiaa neuvolasta kysyy niin varmasti saa luvan ajella, eli varmaan pitää toimia ihan omien tuntemusten mukaan. Mä kyllä luulen että multa jää pyöräily tänä kesänä väliin.

Hyviä vointeja!
 
Pyöräilystä sen verran, että minä olen pyöräillyt ihan normaalisti, ainoastaan ajoasento on hieman suorempi kun vatsa on jo hieman tiellä. Tietenkin pyöräilyvauhti on hitaampi ihan senkin takia ettei enää jaksa polkea samalla vimmalla kuin ennen.
 
Tervehdys pitkästä aikaa!

Ihana lukea kuinka masut kasvaa! Mulla ei neuvolassa (silloin rv 22) otettu sf-mittaa, kun kysyin niin täti vaan sano ettei niitä vielä oteta. Eli en tiedä, mutta pieneltä mun masu kyllä vaikuttaa.

Sain paperit kelaa varten, mutten ole vielä uskaltanut laittaa niitä eteenpäin kun haluan varmistaa saavani uuden pakkauksen :). Oon muutenkin vähän pihalla näistä kela-jutuista, ilmeisesti mun pitääkin toimittaa paperit työnantajan kautta. Hyvä etten ehtinyt kiikuttaa kelaan :).

Masussa on kovasti liikettä, mutta myös kipuja on aika paljon. En tiedä ovatko supistuksia vai jotain muuta, kun vatsa ei kuitenkaan kiristy. Kävellessä vihloo alavatsaa ja sen lisäksi kaiken maailman kolotusta ja jomotusta. Ennenaikainen synnytys pelottaa kovasti, oon itsekin keskosena syntynyt.

Kysymys: koska teillä on synnytysvalmennusta? Meillä on eka kerta jo ensi viikolla, ja tuntuu niin kovin aikaiselta... Onko kukaan muu jo nyt valmennuksessa? Mennään Haikaranpesään, joten sielläkin on valmennus sitten heinäkuussa, mutta haluttiin myös neuvolan järjestämään.

Ens viikonloppuna onkin edessä muutto, ja nyt pitäis ahkerasti järjestellä sitä.

Hyviä vointeja kaikille!
 
Mies kyllä vetää pisteet kotiin aina yllättävissä tilanteissa....Eilen illalla se luki sängyssä mun vauva lehtee ;) mua nauratti kovasti, mutta olin kun en ois huomannu. Ja sit tossa kun oltiin reissussa ja hää oli vähän maistissa, niin se kaverille selitti kuinka lapset on kaikki kaikessa ja kuinka mahtavaa on seurata heidän kasvua yms. Vertauskuvaks otti meidän kummipojan ja sano ettei malta oottaa kun pääsee meidän omaa suraan.
Se on ihana, kun se puhuu muillekkin tollasia. Mulle se ei välttis puhu niin aktiivisesti, olettaa kai, että tiedän miltä siitä tuntuu.
Masussa muuten kaikki ok...otus siellä kovasti myllertää ja molskuttelee.
Kävin vaan nipeasti moikkaamassa....
-janna rv 25+6
 
Eipä olekaan vähään aikaan tullut käytyä täällä :)

Mulla oli viime viikolla eli rv 23 sf-mitta 24 eli hitusen yläkäyrän yläpuolella. Maha on kieltämättä aika iso, mutta en tunne vielä yhtään kömpelöksi tms itseäni, vaan mahaa ei edes huomaa jos ei ole turvotusta tai muuten semmonen outo olo mahassa.

Liitoskipuja on välillä, ne tuntuu mun mielestä siltä niinkuin joku viiltelisi puukolla. Ja joskus ne menee mahasta emättimeen ja se on kyllä aika mielenkiintoista... Ei se mun mielestä ole mitenkään kamalaa se kipu, paljon mieluummin tuollaista viiltelyä/vihlomista kuin jomotusta tai särkyä.

Mulla myös supparit kestää usein tosi pitkään, päälle minuutinkin. Mutta kivuttomia ne on vielä olleet aina. Tosin lenkillä en ole varma kun ei pysty oikein tunnustekemaan onko supistus. Mutta onhan noita kipuja ja kolotuksia joka lähtöön tässä, joten en jaksa huolestua joka ikisestä kivusta :)

Kevätkin on vihdoin tullut. Aivan ihanaa! Pyörällä tekisi mieli kovasti mennä töihin, mutta mies ei ole päästänyt. Itteenikin se kyllä kovasti pelottaa, koska en todellakaan haluaisi nyt riskeerata mitään tässä vaiheessa. Jos se rasitus vaikka sitten aiheuttaisi suppareita kovasti, niin syyttäisin tosi pahasti itteeni. Joten pyöräily on jäänyt ainakin tähän asti. Mutta voi olla, että jossain vaiheessa kuitenkin menen jos on muuten hyvä olo. Nyt ei edes kiinnosta, kun on maha niin omituinen ja kipuja on...johtuu ummetuksesta nämä. Tänään tuli ihan mahdoton hinku hölkkäämään kun autossa tuli hyvää musiikkia. Kääks. Vaan pitää nyt malttaa mieli. Harmi vaan, että nyt tekee sitten koko ajan mieli jotain hyvää, kuten jäätelöä... Se hölkkääminen pitää aika hyvin aina makean nälän poissa. Nooh, kyllä tää tästä :)

Mulle on tullut 7 kiloa painoa lisää. Onhan se kai aika paljon, mutta minkäs teet. En oo kuitenkaan kovin paljoa mielestäni lihonut, joten kaipa tuo maha sitten vaatii osansa. Mutta mä luotan siihen, että saan ylimääräiset kilot karistettua jouluun mennessä tai ainakin viimeistään keväällä, jolloin olen taas aatellut aloittaa hölkän jos mahdollista. Siis vuoden päästä keväällä. Se ei paljoa mun aikaani vie ja mies varmasti hoitaa kyllä pikkuista silloin. Se on kanssa niin innoissaan vauvasta, ihan hassu...

Mutta ei kai tässä nyt muuta! Veroilmoituksetkin tuli ja plussaa näyttää oikein mukavasti. Joten mikäs tässä on kesää odotellessa!
 
Terve,

Pitkästä aikaa minäkin taas täällä. Kauheasti viestejä läpiluettavana, mutta kiva kun samoja asioita muillakin mielessä. Minäkin joudun sokerirasitustestiin ja jo nyt tuntuu kauhealta, ettei voi 12 h juoda edes vettä! Sitä menee tosi paljon nimittäin mulla. Minä ainakin aion ottaa eväät mukaan, että voin heti sen jälkeen syödä jotakin. Ja tankkaan kyllä sitä ennen kunnon illallisen ja litran vettä...

Minäkin sain ne kelan paperit ja tänään niitä tavailin. Ei niistä kyllä korkeakoulututkinnolla edes selviä! Minä päättelin, että alkuun haetaan vain äitiysrahaa ja sitä vanhempainavustusta (ts. äitiyspakkausta) ja lapsilisää. Vasta 5-12 viikkoa synnytyksestä on jälkitarkastus, josta saa todistuksen, jonka avulla voi sitten hakea vanhempainrahaa. Olenko tässä väärässä, onko jollain parempi käsitys asiasta?

Lisäksi en ymmärrä, miksi ei voida käyttää edellisen vuoden tuloja. Kai nyt normaalisti kaikilla kasvaa tulot vuosittain (jos siis on työssä). Tosin siinä on jokin kerroin, joten tarvitsee varmaan kelan sivuilta tarkistaa, että miten suuri ero siinä on. Ja sitten sitä eroa ei ilm. huomioida, jos korotus on alle 20 %. Ja 20 % korotus on jo tosi paljon. No, kai nämä asiat on joku fiksusti joskus pähkinyt.

Vinkki: Sain itse suosituksen rasvata Bodyshopista saatavalla kookosrasvapuikolla (stick) vatsaa ja rintoja. Ainakin tutulla oli auttanut. Olenkin sitä sitten aktiivisesti käyttänyt, mutta kyllä vatsa silti välillä iltaisin kutiaa - riippunee myös housuista (materiaalista).

Muuten ei mitään uutta. Energiaa on - ihanaa! Ja kevät tulee!!! Ja aika menee kauhealla vauhdilla...

Hyvää vapun odotusta!

- milla2 ja erittäin aktiivinen vatsakaveri
 
milla2: Kyllä neuvolantäti mulle antoi luvan juoda vettä paaston aikana. Löysin myös netistä sokerirasituskoe -hakusanalla ohjeet jossa sanoittiin että kohtuullinen veden juominen on sallittua ja aamulla lasillinen. Tarkistapa ennen kokeeseen menoa labrasta tai neuvolasta ettet nyt turhaan itseäsi kiusaa. :))

Ja Kelan papereista sen verran että mä olen ymmärtänyt että ekalla paperilla haetaan myös sitä vanhempainrahaa. Terkkari jopa sanoi että vaikka nyt laittais että koko vanhempainvapaa maksetaan mulle niin sitä voi myöhemmin muuttaa jos isä haluaakin jäädä sille isyyskuukaudellensa.
 
Juu, kyllä sitä vanhempainrahaa haetaan samalla paperilla! Mäkin pähkäilin samaa asiaa, mutta palauttaessani hakemuksen Kelaan virkailija sanoi, että vanhempainraha haetaan samalla kerralla kuin äitiysraha ja -avustus.

Masukki jaksaa poukkoilla touhukkaasti varsinkin näin iltaisin.

sitrus 26+1
 

Similar threads

U
Viestiä
105
Luettu
3K
P
J
Viestiä
105
Luettu
3K
S
O
Viestiä
125
Luettu
4K
Lapsen saaminen
Jemma29 (37+3)
J
S
Viestiä
106
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Minttu 33+risat
M
U
Viestiä
1
Luettu
337
P

Yhteistyössä