ELOKUISET LEIJONANPENNUT 2009 Tammikuussa

Kiitos kaikille.. en varmaan uskalla huokaista helpotuksesta ennen np-ultraa, mut helpottaa tieto, et toistaiseksi kaikki ok!
muakin on alkanu tuo kotidoppleri kiinnostaan.. näitten vuotojen myötä, mut en taija kuitenkaan raskia hommata..
 
EjaV paljon jaksamista! Toivottavasti toisella vauvalla on kaikki hyvin :hug:

Sukkapari kiva kuulla, että vuodosta huolimatta masusta löytyy edelleen asukki!

Ihanaa kun pahoinvointi on vihdoin hellittämässä. Väsyttää vielä jonkin verran, mutta pääosin olo on jo ihan inhimmillinen. Np-ultraan sain ajan 9.2 eli päivää ennen esikoisen synttäreitä. Voidaan sit kertoa vielä miehen läheisille vauvasta toivottavasti ultran jälkeen. En olekaan kirjoitellut vähään aikaan. Olen vähän niin kuin unohtanut koko raskauden :LOL: Toisaalta hyvä, ettei pyöri jatkuvasti mielessä. Meillä on ollut tässä kaikkea muuta hässäkkää, ettei ole mahaa paljon kerennyt pohtia. Maha on ehkä vähän kasvanut, mutta kaikki vaatteet menee ihan hyvin päälle siitäkin huolimatta, että paino on noussut sen reilu 2kg. Nyt otinkin itseäni niskasta kiinni ja lopetin turhan syöpöttelyn, jota harrastin liiankin kanssa pahoinvoinnin aikana. Tavoitteena olisi taas sellainen 10kg:n painonnousu. Olen niin perso hyvälle ruualle, että on pakko olla tarkkana. Taipumusta myös lihoamiseen löytyy...

Mutta illanjatkoja kaikille!

Tinu 9+6
 
EjaVlle kovasti voimia :hug: tosi raskasta odotella tuloksia. toivottavasti kaikki menee niin hyvin kuin mahdollista.
sukkaparille onnea =)

oltiin tänään np-ultrassa,viikoiksi tarkentui 12+2 ja turvotusta oli 1,2 eli normaali,sanoi että alle kolmen pitäs olla. varmistunut laskettu aika on nyt siis 8.8.09vauva oli 7,5cm pituudeltaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aniit:
Mulla tylsää aihetta. Onko täällä ketään muuta jolla parisuhde rakoilee? On jotenkin tosi kurja ajatus jäädä odottamaan tulevaa vauvaa yksin..
älä luovuta vielä,meil menee raskausaikana aina huonommin mun miehen kanssa,esikoista odottaessa oli kamalasti riitaa ja eroa tehtiin monta kertaa,mulla hormonit sekoittaa pahasti pään ja oon ihan hirvee :kieh: ja kaikki otti päähän miehessä. nyt on kans llu ihan mojovia riitoja jo. toivottavasti teilläkin järjestyy asiat,ei missään nimessä kannata heittää ukkoa pihalle hetken mielijohteesta,mä yritin muutaman kerran mut se ei onnistunut... onneksi. hermot paranee jossain vaiheessa,en muista missä mut ainakin vauvan synnyttyä on helpompaa.
:hug:
 
tänää siis ultrassa käytii ja siellä pikkuinen hirveesti potkutteli ja huitoi käsillään.. :heart: :) ainut mikä tuotta hämmennystä oli et täti sai jollai ihmeen kaupalla kaverin vastaamaan kooltaa rv 14+0 :whistle: en oikein usko tuohon... luulempa et on täti nyt onnistunu vaan saamaa mitta virheen ku samast apoysäytetystä kuvasta vaan mittaili.. ens viikolla np-ultra sit keskussairaalassa äitipolilla ni eiköhän siellä saada normi viikot taas mitattua.. :LOL:

mandy ne äänet kuuluu varmaa parhaiten ku vähäsen painaa kovemmin masuun sitä laitetta,ei siis runnomalla mut siis silai et se on hyvin ihoa vasten.. tosiaa mun kaveri jolla 31+ viikkoja kokeili tota tänää ja sekin sai painaa aikalailla sitä et kuulu.. mä yritin miehelle ettiä ääniä äsken mut eihän niitä löytyny,vähän kuulu ja sit läks kaveri taas alta veks.. oli siis ilmeisesti "bileet" meneillää.. just kyllä karkkia vetelin et voipi johtua siittä.. ;) :whistle: :D

no mutta täsäpä meidän kuulumisia, palaillaanhan taaas... :wave:
 
EjaV:lle toivotan minäkin paljon voimia ja enkeleitä teille kaikille :heart:

ja sukkapari hienoa, että kaikki kääntyi parhain päin :)

Tää on tällä kertaa vaan tämmönen pikainen visiitti, mut joskus toiste taas lisää.


outiko 13+5
 
On meilläkin ollut riitoja ja eroa mietitty pojan syntymän jälkkeen ainaki 3 kertaa... Mut viimesimmän ison riidan jälkeen viime vuoden puolella ei ole ollut enää riitoja, niitä isoja :)
Pieniä riitoja nyt väkisinkin tulee. Välillä sit itellä niin kova väsymys päällä ku oon joutunu viikotkin olee aiemmin yksin lasten kans. Mies teki vielä aiemmin reissuhommia Kuopioon niin siinä jouduin ite olee viikot yksin. Mut neki loppu ku sanoin etten jaksa yksin. Ja nyt ku tää uus tulokas tulossa niin sen parempi ettei mitään reissuhommia enää tee.
Nytki vielä valitin viikonlopun jäljiltä miehelle ku koko viikonlopun rassasi autoaan ja minä hoidin lapset ni jo alko tuntumaan taas että ei helvetti. Mut nythän tuo on taas avulias ollu :) Ei tosiaan hetken mielijohteesta kannata ukkoa heivata pellolle.. Musta tuntuu että musta ei varmaan ois ihan yh-äidiksi :D
Tai kyllähän mä pärjäisin jos ois PAKKO. Mun vanhemmat asuu tossa lähellä ni niistäki usein apua. Mut on mies kyllä jaksanu hyvin kestää mua raskausajatki ja vaikeat ajat ym.. Että kyllä mä ton kans haluan vielä olla ;)
Oon itekki aika hirvee raskausaikana ja mies on sanonukki ettei raskaus sovi mulle siinä mielessä ku mä oon jatkuvasti raivona :LOL:

Mutta siis on meilläki nuita riitoja ollu...

mertsu 10+2
 
EjaV, ei ole teillä helppo tilanne. Niin pitkältä tuntuu varmasti seuraavat viikot. Miksei kaikki vauvan alut voisi olla aina terveitä - miksi näin. Voimia teille ja enkeleitä pikkuisille ja juuri sille sairaallekin ettei joutuisi kovin kärsimään ja (toivon mukaan) toiselle terveelle että pysyisi matkassa mukana pitkään, tapahtui mitä hyväänsä. Tosi surullista. :'(

tuu-tikki ja menninkäinen 10+0
 
Riidoista, meillä ei olla tapeltu juuri yhtään, mutta mä tiuskin omiani aika usein.. Mies on viisaasti hiljaa vaikka tiedän, että sen tekisi mieli sanoa jotain. Tuli kamalan huono omatunto kun oon laittanut nää vaan hormonien piikkiin, mutta eilisessä perhevalmennuksessa lääkäri sanoi, että äidin mielialaan vaikuttaa monet tekijät ja hormonit on vain yksi osa sitä. Suurin asia on elämänmuutos, jonka suuruttaa ei välttämättä itsekään ymmärrä, mutta joka sitten purkautuu itkuna ja kiukutteluna. Mä kyllä näkisin kuitenkin omalla kohdalla kaikista suurimmaksi syyksi pelon vauvan voinnista ja yksinkertaisesti väsymyksen.

Vilma ja Elma 11+4
 
Heissan!

Seulonnan tulos tuli todella nopeasti, viime viikolla tiistaina olin np -ultrassa ja verikokeessa, perjantaina oli jo kirje postissa, että kaikki hyvin. Ajattelin ensin, että jaahas, laskua jo pukkaa enkä edes avannut kuorta heti, vasta paljon myöhemmin illalla. Yllätys oli melkoinen, kun siinä olikin seulonnan tulos!

Kotidopplerilla en kyllä saa vaavin sydänääniä kuulumaan.. kuulen tasaisen tykytyksen, mikä täytyy olla joku oma tykytykseni. Kuulen myös viuh - viuh -äänen, olisiko se ilmeisesti joku istukan ääni? Mutta vaavin nopeaa sykettä ei vaan löydy. No, en mä siitä nyt paniikka ota, mutta olisihan se kiva kuulla.

Etomusta ei oikeastaan ole enää pariin päivään ollut ollenkaan.. toivottavasti se olisikin nyt takanapäin.


EjaV, paljon voimia sinulle ja miehellesi. Elo tuntuu nyt varmasti raskaalta. Toivotaan todella, että saatte terveen pienokaisen.

Sukkaparille myös peukut pystyssä, että vaavi pysyy mukana, varmasti helpottavaa tietää, että ainakin toistaiseksi kaikki hyvin.

Kaikille meille mukavaa viikonjatkoa! :wave:

Sini, rv 12+0 POKS!! :heart:
 
Riidoista Meillä on riitely vähentynyt huomattavasti tän raskauden myötä. Miehen mielestä mä olen niin paljon tasaisempi nykyään ettei mun kanssa saa edes riitaa aikaseksi :D
Toki on välillä jotain pieniä kinoja, jotka menee ohi jossain viidessä minuutissa.

Saatiin eilen vauvan hoitopöytä :) Laittelin jo vaatteet niihin laatikoihin. Niitä onkin jo aika paljon ja miehen serkku just sanoi, että niiltäkin saadaan vauvanvaatteita niin paljon kun vaan tahdotaan. Hyvä homma, niin ei tarvi uusia ostella. Mä en kyllä voi tajuta ihmisiä, jotka ostaa kaikki vauvanvaatteet uutena!

Huomenna sit alkais 15. raskausviikko...jihuu!

outiko 13+6
 
EijaV:lle hali ja rohkeaa mieltä! Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin ja toinen vaaveli on kunnossa :hug: . Eipä sitä kukaan tiedä mitä tässä elämässä tulee eteen, ja mikä asia sitten lopuksi kääntyy isoksi iloksi ja mikä suureksi suruksi.

Mulla oli eilen eka neuvola ja aamulla sain käyttää hienoa pissanäytesysteemiä joka annettiin eilen labrasta mukaan. Mutta on se hankalaa sanoa että kauanko aamupissa on ollut rakossa kun joka yö tulee käytyä ainakin kerran vessassa. Ja kauhea janokin on melkein aina. Sydänääniä ei kuunneltu kun eivät vielä kuulema kuulu. Nyt pitäisi päättää että mennäänkö NT-ultraan vai ei.

Olen jo miettinyt että ottaisiko vauvalle vakuutuksen vai ei. Ollaan taipumassa sille kannalle että kun lapsella on joka tapauksessa Suomessa syntyneenä sairausvakuutus valtion puolesta, niin se saa riittää meille. Mennään sitten tapauskohtaisesti yksityiselle ja maksetaan omasta pussista jos tiukka paikka tulee. Itse olen aina ollut tyytyväinen julkiseen terveydenhuoltoon, ja niin ovat olleet myös lähipiirin lapsiperheet.

(Viikkoja virallisesti 11+5 ja oikeesti kai jotain viikon vähemmän.)
 
Hei pitkästä aikaa! Minulla oli perjantaina eka neuvola ja kyllä jännitti että löytyykö sieltä mitää :ashamed: Ultraamalla löytyi heti yksi pieni napukka ja sydän löi erittäin terhakkaasti :heart: Nyt vaan ootelllan aikaa np-ultraan jonka pitäisi olla helmikuun ekalla tai viimestää tokalla viikolla... Listaukseen saa tosiaan minun kohalle laittaa että toinen tulossa ja poika-olo on =) Ennestään siis 2,5vuotias tyttö. Tuosta Parisuhde asiasta, että minä ootin esikoista yksin puoleen väliin raskautta ja sitten löysin elämäni miehen :heart:
 
Ultrassa käyty! Kaikki oli hyvin,yksi pullea vauva löytyi :heart:
Lasketuksi ajaksi sain 11.8,viikkoja nyt siis 12.
Synnytyssairaalaksi saa laittaa NKL tuon porvoon tilalle. Päädyin sittenkin siihen. Ei aavistustakaan kumpi on tulossa,sen näkee sitten kun syntyy ellei rakenneultrassa vahingossa paljasta itseään. Nyt töihin,oli tultava pikaisesti kotiin syömään ja kertomaan kuulumisia =)

Ezmeralda ja pullea ötökkä 12+0
 
Nonni..Tuli sitten se doppleri itsellekin tilattua :) en voinut vastustaa kiusausta..
Kiva kuulla muittenkin ihania ultra kuulumisia...

Ja EjaV:lle niin paljon jaksuja ja haleja matkaan..toivotaan että toisella pikkuisella ei olisi mitään hätää.. :heart: vaikea tilanne varmasti, onneksi lääkäri infosi teitä mahdollisimman paljon.

Starre ja Hippunen 12+6
 
EjaV toivotaan parasta, paljon jaksamista ja voimia! :hug:

Sukkapari Onnea, mukava kuulla hyviä uutisia!

Tuohon parisuhdeasiaan: itsekin on silloin tällöin tullut vähän kiukuteltua turhan pienestä varsinkin kun jumalaton väsymys painaa, mieheni on onneksi niin rauhallinen luonne että ymmärtää.. tärkeää on aina myöntää itse omat virheensä ja pyytää anteeksi! =)

Jeppis & Pikku-Papu 12+3
 

Yhteistyössä