P
pettynyt
Vieras
Tiedän täällä moni valittanut elämäänsä,mut pakko purkaa itteänsä....olen kai masentunut en läydä mitään iloa näistä päivistä..O on niin yksinäinen sukulaiset kaukana ja vanhat kaverit myös. Joo tiedän et kavereita täytyy hankkia ja NIIN olen yrittänytkin mutta,mutta helppoa se ei ole..ja mies ei ymmärrä tätä tuskan tunnetta mikä mun sydäntä raastaa..olen puhunut monet kerrat mutta ei,ni ei tärkeää on vain omat menot...tuntuu kuin olisin yksinhuoltaja AINA YKSIN! En vain kestä tätä enää..haluisin vain lopettaa oman elämäni....en tiedä mitä tässä tekis?