Eläkööt tuska ja kipu- kamalimmat kokemukset!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Elämänlanka:
Alkuperäinen kirjoittaja hoya bella:
1. katetri ja etenkin sen laitto virtsaputkeen (jotain ihan niin yököttävän kamalaa ettei voi edes sanoiksi pukea)
2. menkkakivut (todella kamalaa tuntui kuolemalta)
3. hammassärky (kamalaa, ihan hirvittävän kamalaa)

Mulla on ms-taudin vuoksi ongelmia rakon tyhjennyksessä ja siksi mut on jouduttu kymmeniä kertoja katetroimaan. Mulle se ei ole enää kamalaa ollenkaan - onneksi - sillä siitä on tullut niin arkipäivää. Muistan kerran kun en ollut saanut pissattua moneen tuntiin ja rakko oli niin täynnä että oli tosi vaikea olla. Jouduin jostain syystä odottelemaan katetrointia ja kävelemään jalat ristissä, kupla otsassa ja paha maku suussa :( Mikä helpotuksen tunne katetroinnin jälkeen! Pissaa tuli reilusti yli kaksi litraa!

On mutkin tutkimuksia varten katetroitu ainakin 10 kertaa ellei enemmänkin ja ne tapahtui ala-asteella, se oli yhtä tuskaista riehumista ja mitä enemmän pinnisti niin tietysti sitä kipeempää sattui samalla, kun monta hoitsua pitää jaloista ja käsistä kiinni. Jääny niistä kyllä niin pahat traumat, että jos joskus pitää vielä katetroida niin on kyllä pakko nukuttaa :D

 
1. hammassärky ( hampaan poisto/leikkaus, tulehtunut hammasjuuri )
2. oksentaminen, niin kauan kunnes ainoastaan mahalaukusta tulee verta ja edelleen kuvottava olo jatkuu
3. mahalaukun tähystys ( helicobakteerin takia )
4. virtsatientulehdus

 
Ei järjestyksessä mutta:
- endometrioosin aiheuttamat lantiokivut
- munasolupunktio, jossa puudute ei toiminut
- pitkittynyt ja lopulta kesken pysähtynyt synnytys (-> sektioon)
 
1. Aivotärähdyksen aiheuttama pääkipu
2. Menkkakivut pahimmillaan
3. Migreeni

Ja en oo synnyttänyt. Mutta ihmettelen todella, että joku mainitsi, ettei oo koskaan tarvinnu itkeä eikä huutaa kivusta ennen synnytystä. Mulla on sellainen olo ihan vaikka joka kuukausi, jos en ota särkylääkkeitä ajoissa. Menkkakivut vie mut suorastaan toiseen tajunnan tilaan. Ja se jos mikä saa mut pelkäämään synnytystä...
 
1. Teini-iässä podetut hirveät migreenikohtaukset!
2. Teini-iässä kärsityt kamalat kuukautiskipukohtaukset.
3. Pyörälläkaatumisen jälkeiset kivut
4. Mahakipu.

Kaksi sektiota takana, joista kummastakaan en voi sanoa kärsineeni juuri lainkaan.
Jälkimmäisessä etesin melkein ponnistusvaiheeseen, eikä minulla supistuskivutkaan olleet kipeitä. Vatsa kivettyi, ei sen kummemmin. (Onneksi olin sairaalassa vesien menon jälkeen)
 
Alkuperäinen kirjoittaja poppaliina:
Mitään muuta kipua en muista niin selvästi kuin sen, kun tippaletku on laitettu väärin ja tippa ei menekään suoneen vaan kudoksiin :o Sitä kipua en hevillä unohda ja pelkäänkin tipan laittoa joka kerta!

Mä olen aina ihmetellyt, että miksi ihmisiä sattuu tippaletkuun liittyvät jutut?

Mulla kävi täysin samalla tavoin, mutta ei se kyllä sattunut yhtään. En edes huomannut, että meni jotenkin väärin, ennenkuin hoitaja tuli kauhistelemaan käden turpoamista :D

Onko vika muissa, vai mussa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Helpottavaa kuulla, ettei synnytys ole kaikilla kärjessä.
Itselläni myös kovia kipuja, kun vatsa kramppaa selittämättömistä syistä, en siis kykene liikkumaan; kippurassa ammeessa suihkuttelen vettä. Kestää max pari tuntia. Tosi kova kipu.

Migreenistä tekee sekin niin inhottavan, että on ihan valonarka, hajut ällöttää, äänet tekee kipeää ja oksettaa. Pahimmillaan tuo kestää pari päivää, onneksi nyt hyvät lääkkeet.

Paha virtsatietulehdus on kyllä myös järkky, kun oikeasti koko alapää tulessa, vatsa tulessa, kirvelee ja sattuu. Eikä auta särkylääkkeet.

Vulvodynia myös ikävä.

Ainoan kerran olen pyörtynyt virtsatietulehduksessa kiouun ja viisaudenhampaapoistossa. Onhan synnytyksetkin sellaisia että aina miettii miksi taas täällä mutta kuitenkin ihan hallittavia ja luomuna.
 
Pahin oli kyllä polvilumpion paikaltaan lähtö.
Migreenikipu on jotain hirveää.
Synnytyskipu oli myös järkkyä, mutta erilaista noihin verrattuna ja sitä pystyi lievittämään ilman lääkevaikutuksen odottelua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hfggfh:
1. Kolmoishermosärky
2. Äp kipukohtaukset
3. Vyöruusu
4. Sektion jälkeiset päivät
5. Synnytykset x3 ilman kivunlievityksiä

Tuo kolmoishermosärky kasvoissa on järkkyä myös ja kesti kuukausia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cruella DeVille:
Alkuperäinen kirjoittaja Moon Vaan Melonit:
Kyl ihan ehdoton ykkönen on se kipu kun tajusi, et äiti on lopullisesti poissa.

mä voisin listata tän kanssa ykkösenä vaikka mun äiti vielä elääkin, voin siis kuvitella sen tuskan :'( pelkään sitä jo etukäteen :snotty:

Onko se äiti oikeesti niin rakas, ainakaan jos vanhuuteen kuolee tai ykskaks?
 
au kun lukee näitä alkaa sattua sinne ja tänne ! :/ virtskatetrin laitto ei paljoa koskenut mutta se sektiohaavan (pysty) painelu oli ihan hirveää ja kierukkaa en ota vaikka kaveri vakuuttaa että sen laitto on kivutonta..en usko :( niin ja jos henkisestä kivusta puhutaan niin mummin kuolema oli repiä minut palasiksi..
 
Kirkkaana ykkösenä on kohdunulkoinen raskaus (munatorvessa), jossa munatorvi alkoi repeilemään ja verta vuotamaan vatsaonteloon. Olin niin saatanallisen kipeä, toivoin todellakin pääseväni siitä pois vaikka tiedottomuuteen. Ulisin kuin eläin ja yritin maata mahdollisimman paikallani, että kipu pysyisi edes jollain tasolla hallittavana. Leikkauksen jälkeen olin viikon sänkypotilaana.

Toisena tulee varmaankin anaalifisteli, jossa märkäpaise oli todella iso ja kaikki teki kipeää: istuminen, kävely, kyljen kääntäminen makuullaan. Kun paise puhkaistiin, helpotti heti.

Kolmantena muut leikkaukset tai niiden jälkeiset tilat.

Neljäntenä rankat migreenikohtaukset, joiden aikana olen ollut täysin sekaisin ja jotka ovat lauenneet vasta oksentamiseen, hirvittävään päänsärkyyn ja sen päälle kellonympäri nukkumiseen.

Tälle listalle eivät ulotu synnytykset, sillä ne eivät varsinaisesti tehneet kipeää saati aiheuttaneet tuskaa.
 
1. hammassäryt
2. Sonosalpingografian teko yritys. Yrittivät väkisin tunkea jotain helkkarin sondia kohdunkaulasta tupaan.Tehtiin sitten myöhemmin nukutuksessa väkisin survomalla ja järkyttävällä verenvuodolla. Olisi voinut välttää ultraamalla kohdunkaula, mikä yksityisellä taholla sittemmin tehtiinkin. Paljastui ässämutkaiseksi...
3. synnytys
 
1. koko nielun tulehdus. Ei voinut edes milliä liikahtaa moneen päivään tai tuntui että joku painaa sirkkelillä kaulaa poikki. Bonuksena viikon nestedieetillä olo.
2. nielurisaleikkauksen jälkeen olisko 5. päivä kun 'ruvet' irtosi ja erehdyin syömään ilmeisesti liian hapanta jugurttimössöä...kuin olisi ollut koko kurkku vereslihalla ja suolaa hierottu haavoihin.
3. hammasleikkauksen jälkeen unohtui ottaa lääkettä riittävästi ja yöllä yskäistessä kolme tikkiä repesi, silloinkin koski niin että ei tahtonut nähdä kunnolla.

Nuo kaikki oli kummiskin huikeasti kipeämpiä kuin vaikkapa luunmurtuma tai rintalastaleikkauksesta toipuminen, vaikka siinä sentään katkottiin melkein kaikki kylkiluut ja tungettiin tukirauta lastan alle. Oli sitten tarpeeksi tehokas lääkityskin...
 
Mulla synnytys, mutta ei itse ponnistusvaihe vaan järkyttävät supistukset. Tuntui että pää räjähtää ja taju lähtee. Olisi pitänyt tulla sairaalaan aikasemmin niin ei olisi tarvinnut kestää niitä pahimpia supistuksia mitkä on vissiin siinä kohdalla kun on 5-6cm auki :(
 

Yhteistyössä