Ekakertalaiset (IVF/ICSI-) hoitoihin keväällä/kesällä

Miranda Kiitti vastauksesta. Tosiaan en ajatellut, että lääkehän oli jääkaappikylmää Huomenna saakin sitten laittaa lämmintä

 

26.8.2011

***Ekakertalaiset (IVF/ICSI-) hoitoihin keväällä/kesällä***


Moto76.............1.IVF................elo-syyskuu (punktio vko 36)
Talvitaika......... 1.IVF............... elo-syyskuu (puntio vko 36)
elohopea.......... 1.IVF / 1.PAS... elokuu
Ellenni.............. 1.IVF1.PAS........ elokuu
mariq............. . 2.IVF.1PAS........ elokuu
Dreamer74...... 1.IVF............... syyskuu (punktio vko 38)
Kevätkello..... ... 2.ivf................. syyskuu (punktio vko 38-39)
Sartsa00.......... 3.ICSI................syyskuu
Tuuli1976........ 1.IVF.............. syyskuu
Kiena............... 1. IVF.............. syyskuu
Miles................ 2. ICSI .......... syyskuu
83yrittäjä......... 1.IVF................syys-/lokakuu
pepponen......... 2.ICSI............... viikko 41
Pollyanna.......... 2.IVF................syksy
Mimosa2011.... .2.IVF.................syksy
Jensar.............. 2.IVF???............ syksy??
Tretyttö.............?.................. .......?


*** PIINAILIJAT ***:hug:
Nimi.............Hoito...............Alkio(t)...........PP...........Testipäivä
miranda-81....2.IVF/1.ICSI........1.................8...............29.8.

***PLUSSANNEET***....................... ......................LA:heart:
Marilis...........yllätys luomuplussa.......toukokuu
Toiveissa........1.ICSI....................... .kesäkuu.............
Heidari...........1. IVF/1. PAS...............kesäkuu..............
Sinirusko........1.IVF......................... .kesäkuu.............20.2.2012
Sharona.........IVF........................... .heinäkuu.............
Millie73..........1.icsi...................... ....heinäkuu.............
lallaa77...........IVF....................... ....heinäkuu.............
hattivattinen....1.IVF....................... ..heinäkuu.............
Sol.................2.ICSI.........................elokuu.................

 

Kiitos tsempeistä! :hug:
Toki kerron uutiset heti kunhan saan sen testin ostettua ja tehtyä... Taitaa siirtyä pe aamulle testaus, koska olen tänäänkin töissä niin myöhään. Mutta huomenna taidan mennä ostoksille

Olen sen takia niin skeptinen, koska kolme ensimmäistä inssiä menin sillä asenteella, että nyt nappaa, tästä kierrosta se raskaus saa alkunsa....ja kuinkas sitten kävikään....aina vaan negaa ja negaa ja negaa...:stick: No nyt sitten kun tämä eka IVF kääntyikin inssiin, niin ajattelin että eihän se tietenkään onnistu....Nämä oireet mitä tässä nyt on ollut olen laittanut niiden piikitysten piikkiin...Mutta olisihan se aivan upean mahtavaa, jos nyt olisi napannut.... Mutta, nyt menossa kp 28, viime kierto kesti 28 päivää, joten kyllä tässä saa vielä piinailla, tosin pe aamuna teen sen testin jos mtn ei tapahdu..

On tää kyllä hurjan hienoa purkaa tänne tunteitaan, koska minäkään en ole kertonut kenellekkään muulle tästä asiasta paitsi omalle äidille. Ja kuitenkin täytyy jaksaa hymyillä ja olla niin kuin ei olisikaan kun kaverit ilmoittelevat raskauksistaan (viimeksi eilen sain kuulla taas uudesta raskaudesta)

 

Pollyanna ja Moto: Mullakin tuota itkuunpurskahtamis oloa, oon purskahtanut muutaman kerran hieman ikävissä tilanteissa ja se on tuntunut nololta.:ashamed: Kesäloma auttoi hetkellisesti mutta pelkäänpä että se ei kanna pitkälle. Olen harkinnut hakevani sairaslomaa kunhan hoitojatkot tästä hieman selkenevät. Pahinta on kun ulkopuolinen ei näe tätä oloa, pystyn teeskentelemään normaalia ja äkkiä itkenkin kun tuntuu että joku asia tai tilanne on liikaa...Sitten pelkään että mua pidetään epävakaana tai hulluna, kun ei se sitä ole. On vaan liikaa kestämistä ja se purkautuu ulos tavalla tai toisella. Ehkäpä mullekin vois puhuminen auttaa ammattilaisen kanssa, pitääpä miettiä.

 

Jensar kirjoituksesi on kuin omat ajatukseni. Tätä olotilaa ei varmasti kukaan pysty tajuamaan ellei tätä itse koe. Vaikka ihmiset tietävät meidän ongelmista eivät he silti sitä ymmärrä. Olen koittanut olla loman jälkeen hieman itsekeskeisempi; eli teen itselleni mieluisia asioita, en jaksa koko ajan olla niin kiinnostunut ystävieni lapsikiukutteluista ja muutoinkin en tee velvollisuuden tunteesta mitään.

 

hihaa, hoito voidaan aloittaa. puregon 225 / pv ja sitten katsellaan miten jatketaan. pistelyt harjoiteltu, oli muuten yksi kynnys pistää itseä oikeasti (ei ole muuten kokemusta). pää sekaisin kaikista ohjeista, mutta jospa se siitä. nyt talsitaan moton kanssa samoissa ajoissa. hyvä kun joku jolla samat jutut menossa. lääkäri lohdutteli ett ei niitä sivuoireita välttämättä tuu eikä tuo annos niin suuri ole. oli tosi positiinen hoidon suhteen. itse en uskalla olla niin.

 

Moto: Sama täällä. Kukaan muu ei ymmärrä jos ei ole kokenut. Säälivät kyllä ja "yrittävät auttaa" mutta usein se pahentaa vaan tilannetta. Painolasti näissä asioissa ja ongelmissa on niin kokonaisvaltainen että ei se oo mikään yksittäinen viikonloppu tai tilanne,epäonnistunut hoito tms. vaan ihan koko elämä tällä hetkellä ja suunnitelmien ja toiveiden romuttuminen ja pelko tulevaisuudesta. Niin ei saisi toki olla ja siksi varmaan ammattiapu voisi olla paikallaan. Mäkin oon ihan tekemällä tehnyt itseni nyt itsekkääksi ja teen ihan mitä lystää, mistä mulle tulee hyvä olo. En vastaa puheluihin tai mene kylään jos ei siltä tunnu ja selittelyjä en ole kenellekään velkaa.:ashamed:

Talvitaika: Hienoa, on se vaan jännää, tsemppiä!!

 

Talviaika Hienoa, nyt sitten piikitellään ja toivotaan, että soluja alkaa kasvamaan Parin viikon päästä toivottavasti päästään siirtoihin, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Itsekkin toivon, ettei sivuoireita tulisi paljon, pitäisi mennä kummiksi ensi viikon lauantaina eikä olisi kivaa seisoskella siellä jos vatsa oikein turvottaa

 

Kiena se vain pitää meitä jännityksessä! On sulla rautaiset hermot.

Pollyanna, Moto ja Jensar: Paljon voimia teille! :hug:Hienoa, että osaatte tunnistaa olonne ja tarvittaessa haette apua ja sairaslomaa.
Teidän sanoissa oli paljon samaa mitä minäkin ajattelen: " Tätä olotilaa ei varmasti kukaan pysty tajuamaan ellei tätä itse koe." ... " Painolasti näissä asioissa ja ongelmissa on niin kokonaisvaltainen että ei se oo mikään yksittäinen viikonloppu tai tilanne,epäonnistunut hoito tms. vaan ihan koko elämä tällä hetkellä ja suunnitelmien ja toiveiden romuttuminen ja pelko tulevaisuudesta."

Talvitaika: Hienoa, tsemppiä ja onnea hoitoihin!

ON: Niin surkea päivä! Kierin itsesäälissä aina kun vain aikaa siihen jää. En usko yhtään plussaan ja pelkään tulevaa!! Jääkö mun haaveet tähän. Tiistaina alkaa työtkin...plaah. Jos olisin teinnyt etten välttämättä enää koskaan saa lasta niin olisin ollut vielä vuoden kotona tytön kanssa. Tästä opin ainakin sen etten enää ikinä suunnittele elämää etukäteen ja varsinkaan kuuntele muita. Teen juuri niinkuin sillä hetkellä tuntuu itsestä hyvältä.

 

Miranda: Voi , kumpa tuo olisi turhaa ja onni olisi myöden:hug: Mä mietin ihan samaa, jos olisin tiennyt, olisin ollut vuoden lisää kotona. Laskeskelin ehkäisynkin suhteen työpaikan eduksi, etten vaan "liian pian oo raskaana" kun olin palannut hoitovapaalta töihin. Pitihän se arvata että joku kohta tässä ei nyt ihan mene käsikirjoituksen mukaan...:headwall: Vuos sitten pelkäsin vielä sitä että jos ja kun raskaudun, mitä töissä sanotaan...Hyvää ainakin nyt on se että tiedän että raskaus on tärkeintä ja meidän oma elämä, ei mikään muu. Piti sekin kantapään kautta oppia sitten...Tsemppiä, kaikki on vielä mahdollista!!!:hug:

 

Onpas täällä aktiivista, ei meinaa perässä pysyä Ja on tuo pää vähän hajamielinen, niin ei sitten ihan rekisteröidykään kaikki

miranda Älä nyt luovuta, ei sitä vielä tiedä onko plussa vai ei. Hei mähän en tiennyt edes yhtä päivää ennen varsinaista testipäivää. Hyvähän se on sanoa, et ota rauhallisesti. Tiedän kyllä, että rauhallisuus on aika kaukana Mutta tsemppiä piinailuun ja toivotaan parasta :hug:

Mites Kiena, joko oot testannu? Ja ihanaa, kun noin moni kohta pääsee tai on jo päässyt aloittamaan hoidot! Tsemppiä Talvitaika, Moto, Pollyanna, Sartsa, Dreamer :hug: Jensar toivotaan, että syksy tuo ihmeitä mukanaan, onneksi jaksat yrittää eri keinoja Vauva haaveissa hyvä, et sait ne tutkimukset käytyä, nyt vaan paljonpaljon onnea yritykseen! Mitäs mariq, missä vaiheessa menet?

ON Maanantaina olin neuvolassa ja sain kaikkee matskuu mukaan. Tuntu konkreettisemmalta, kun on kaikenlaista lukemista ja se äitiyskortti :heart: Tiedän, et on vielä piinailtavaa, et onko kaikki hyvin ja varovasti täytyy ottaa. Sain sen verikokeen tuloksen vihdoin viimein, eli to 18.8. ja pp14 otetun, se oli 353hCG. Eli sen mukaan ois kohdillaan Ens viikolla on lääkäri ja sit seuraavalla pitäis päästä varhaisultraan. Ootan kyllä sitä ultraa, et saa jotain lisävarmuutta toivottavasti. Ja näkee onko yks vai kaks

Edelleenkään ei oo muita oireita, kuin väsymys ja kauhee turvotus. Siis mun maha on palleasta alkaen ihan pallo Kiva salailla töissä, "oon vähä lihonnu" No, mul on pari paitaa, joilla saa hämättyä jonkin verran, et niitä sit pesen ja vaihtelen. Ku en nyt vielä halua töissä kertoa, sitten kyllä ihan innoissani, kun ollaan turvallisemmilla vesillä :heart:

Sol rv5+3 (en oo ihan sata, miten toi lasketaan, mut neuvolakortis luki maanantaina et 5+0, ni päättelisin, et nyt ois noin )

 

miranda En mä niistä hermoista nyt tiedä, ovatko niin rautaiset....=) Koitan vaan ajatella niin ettei pettymys olisi taas niin kova jos se nega tulee...:| Viime yönäkin heräsin keskellä yötä, et onko ne menkat alkanu ja sit valvoinkin reilun puoli tuntia ja mietin tätä asiaa.....Ja niinhän ei sais tehdä, koska tää kroppa sit tekee kaiken nurinkurin.....:kieh:
Pidän myös sulle peukkuja pystyssä, toivon niin että se plussa meille molemmille (ja kaikille muillekkin) pärähtäisi! :hug:

Sol Olipa kiva kuulla kuulumisiasi, kerrothan niitä lisää =) En ole vielä testannut, tänään töiden jälkeen menen ostamaan testin ja huuomen aamulla sit testaan...Saas nähdä nukunko ollenkkaan ens yönä kun odotan vaan sitä aamua...:ashamed:

 

Kiena toivotaan, että testi on positiivinen
Sol on varmasti vaikeaa salata iloista asiaa, mutta on varmasti juuri hyvä ottaa varovasti aluksi, tosin itse kanssa olisin varmaan ihan täpinöissä enkä jaksaisi odottaa
Miranda Älä vielä heitä toivoasi, tsemppiä sulle
ON Mitä teille on sanottu alkoholista hoidon aikana? Meillä olisi menoa lauantaina ja mietin uskaltaako juoda pari lasia viiniä. Siirron jälkeen ei tietysti varmaan voi enää juoda, mutta entäs näin pistelyvaiheessa ? Ei haluaisi tehdä mitää, mikä huonontaa mahdollisuuksia...

 

Kiitos jälleen kaikille kannustajille ja tsemppaajille!! Olette mahtavia... :heart:

Sol: Kiva kuulla kuulumisiasi. Minäkin luen niitä mielellään, kuten kaikkien muidenkin raskautuneiden. Tuosta töissä kertomisesta tuli mieleen että mun on kerrottava töissä välittömästi kun plussaan koska en voi tehdä työtäni raskaana ollessa vaan toimenkuvani muuttuu hieman. Ja hiukan tässä jännittääkin se että mikäli maanantaina tulee plussa ja tiistaina aloitan työt niin mun on ensikättelyssä sanottava esimiehelle: "hei, mä oon raskaana..." :headwall: Ja tiedän kyllä etten mitään iloista vastareaktiota saa, mutta sitä en jaksa murehtia.

Moto: Mä en osaa sanoa mikä on virallinen suositus pistosten aikana alkoholin suhteen, mutta itse en ole ottanut lainkaan hoitojen aikana. Lääkärikään ei ole sanonut asiasta mitään.

 

Hei kaikille!

Minä ilmoittaudun kesätauon jälkeen joukkoonne. Lyhyesti historia: 3 inseminaatiota, viime toukokuussa keinohedelmöitystä varten munasolujen kasvatus, joka päättyi vaikeaan hyperstimulaatioon. Pakkaseen meni kuitenkin 3 alkiota (2 päivänä 3 ja 1 päivänä 5). Oli puhe, että 1. PAS olisi elokuussa. No kesällä tuli kaiken moista takapakkia ja suosista ohitin elokuun kierron. Nyt olis tänään kp1. Polille soitettu ja ultra kp 13. Alkion (5. päivänä pakastettu) siirto vk 37. Zumenonia aloittelen nyt popsimaan 3 krt päivässä. Kellään kokemuksia, onko mahdottomia haittavaikutuksia?

Mahtavasti olette plussanneet ja uusia piinailijoita tullut mukaan! Onnea kaikille tuleviin koitoksiin!

 

Muistankin Elohopea sinut tuolta toukokuun hoidoilta, hyperisi oli kovan kuuloinen. Onneksi teillä on pakkasessa tavaraa, siitä on hyvä jatkaa eteenpäin.

En tiedä, oletteko te muut lukeneet lapsettomuusaiheisia kirjoja? Itse muutaman luin kesällä ja totesin ainakin _jotakin_, mistä tässä vaiheessa voi olla iloinen: Emme joudu kokemaan lapsettomuutta edellisillä vuosikymmenillä. Eräässä lapsettomuuskirjassa oli omakohtaisia kokemuksia henkilöiltä, jotka olivat kärsineet lapsettomuudesta ja käyneet hoidoissa (tai mitä heille sitten olikaan tehty) enimmäkseen 90- ja myös 80-luvulla. Kirja oli siis 1990-luvun loppupuolella julkaistu. Juttu oli paikoin aika erilaisen kuuloista: hoidot paljon kehittymättömämpiä, ihmisten asenteet paljon kummallisempia kuin nykyään ja osalla hoidot kokeneistakin nykypäivänä ajatellen aika erikoisia ajatuksia lapsettomuudesta (eräässä kertomuksessa pahoiteltiin niitä, jotka pilaavat mahdollisuutensa tulla raskaaksi sillä, että nainen on päällä - hmm). Että mieluummin vuosi 2011 kuin 2001 tai 1991...

 

En ole kovin aktiivisesti täällä kirjoittanut kun päivitän tuota toisen ketjun pinoa, mutta käyn kyllä aina lukemassa teidän kuulumisia ja myötäelämässä tätä kaikkea. Niin paljon on samalaisia tunteita. Tämä on kyllä sellaista vuoristorataa ettei olisi osannut arvatakkaan.
Moto, Pollyanna ja Jensar, mä myös olen miettinyt välillä että voisi olla hyvä käydä juttelemassa jonkun kanssa, mutta jotenkin en ole saanut aikaiseksi ja kun tuota rahan menoa on koko ajan niin paljon niin sitten ajattelee, että menen myöhemmin tai jotain... Itsestään kyllä pitäis pitää sitä parasta huolta! Mä niin haluisin kanssa jäädä hetkeksi vain kotiin rauhoittumaan, jäädä pois tästä hirveestä kiireestä ja stressaavasta työelämästä. Tuo Moton sairasloma+loma kuulosti kyllä just hyvältä ratkaisulta!

Pollyanna, mä olen kanssa lukenut jotain kirjoja alku tuskaani ja tiedonjanooni, kun saimme tämän "tuomion" ja mulle tuli niistä tosi surkea olo.
Miranda-81, toivotaan nyt kuitenkin että olisi hyviä uutisia!
Sol, kiva kuulla sinusta! Toivottavasti saat nauttia raskaudesta levollisin mielin!

Mulla on sumut nyt alkanut eli seuraava hoito lähenee. Tunteet vaihtelee toiveikkuudesta epätoivoon. Haluaisin niin kokea sen elämäni ekan plussan, miltä se tuntuu?! Osa musta uskoo, että en sitä koskaan näe eikä mua ole tarkoitettu äidiksi ja se tekee surulliseksi.. Talvitaika ja Pollyanna, puhuitte just tästä, että joku aina jää lapsettomaksi ja mustakin tuntuu ihan samalta, että se voin ihan hyvin olla minä. Näin ei varmaan saisi ajatella, mutta ei auta, kun se vain mielessä välillä pyörii :ashamed:
Mutta täältä nyt kuitenkin tullaan :wave: ja hoitoviikko on joskus viikkojen 38-39 aikaan. Ja taitaa siellä ainakin Dreamer olla samoissa

 

ON: Pika-pikaa, että testasin aamulla kun jotenkin vain siten saan rauhan. Negaahan se näytti. Tiedän nämä että saattaa olla liian aikaista jne, mutta kyllä se vain taitaa niin olla että katsotaan maanantaina lopullinen tuomio kun pitää mennä veritestiin ja asennoidutaan pahimpaan ja toivotaan että yllätys kävisi vielä.

 

Voi miranda :hug: Ei vielä heitetä kirvestä kaivoon!!!

ON Nyt pää lyö ihan tyhjää..... Tein sen testin aamulla. Heräsin ensimmäisen kerran 4:20, ajattelin kuitenkin, että ihan vielä en testiä tee....Sain nukuttua 5:45 asti ja menin tekemään testiä...Unen pöppörössä tikkua katselin ja näytti että 1 viivahan siihen vain ilmesty, mutta kun sitten katsoin uudestaan, oli ilmestynyt toinenkin viiva!!!!!!:O Ei mikään hirveän vahva viiva mutta kuitenkin...Menin herättämään miehenkin sitä ihmettelemään ja kyllä me siihen tulokseen tultiin että siinä kaksi viivaa on! Mies saa mennä nyt ostamaan uuden testin, testaan kyllä parin päivän päästä uudemman kerran.... En kyllä oikein usko että tämä voi olla totta!!!!!!

 

Miranda: Ymmärrän miltä tuntuu ja takaraivossa kuitenkin ajatus että jos olisi onnistunut, niin jotain osviittaa pitäisi olla jo...Mutta älä luovu ihan vielä toivosta! Kaikki voi olla mahdollista niin kauan kunnes vuotoa tulee:hug: Voi että mäkin petyn kunnolla jos ei teillä tärppää, olisin niin toivonut ihmettä tapahtuvaksi teille:hug:

Kiena: Jospa se olis sitä, ainakin jos viiva vahvistuu olisi se sen merkki että on varmemmalla pohjalla. Yritystä on ainakin täytynyt olla kun olet kaksi viivaa saanut,hyvä ja varovaiset onnittelut!!

ON: Viimenen clomi otettu tänään ja saa nähdä mitä ne on saaneet aikaan. Olo on ihan älyttömän epävarma nyt, tekis mieli varmistella kaikki mahdollinen aina aukiolosta ovulointiin ja siittiöiden pääsystä munatorveen saakka. Tuun hulluksi kun mielessä pyörii koko aika synkkiä ajatuksia siitä mikä kaikki meillä on pielessä ja tuntuu turhalta hoitaa yhtä osiota kun voi kymmenen muuta olla toimimattomia:O Pahin pelko mulla on ettei meidän alkiot vaan yksinkertasesti kehity ja sille ei oikein mitään voi tehdä. Lääkärin mielestä kaikki on kuitenkin aina hyvin ja oletus olisi että se tärppi vois tulla milloin vaan:headwall:

 

Kiena ja Jensar: Kiitoksia myötäelämisestä! :hug:
Yksi asia mua kyllä hämää...nimittäin mun tissit ovat sivuilta painellessa tosi kipeät. Asian huomasin eilen ja tänään ne ovat vielä aremmat kuin eilen. En ole moista huomannut tavis kierroissa, mutta en tiedä sitten tekiskö luget moista. Aiemmin eivät ole tehneet. Muistan miten viimeksi oli samanlaista samoihin aikoihin kun plussasin. Grrrr.... On tää niin vaikeaa... :kieh:

Kiena: Wou, jospa se nyt olisi sitä!!! :heart: Kyllä mä vain niin uskon. =) Miten hienoa että kävisi niin.

Jensar: :hug: Empä paljon osaa sanoa kuin että toivotaan parasta. Se on jo paljon että lääkäri on positiivisella kannalla.

ON: Vielä lisää että olen tänään menossa katsomaan sitä viime pe:na syntynyttä vauvaa. Olen jo toipunut alku "järkytyksestä" ja meno on mieluinen. Saa nähdä miten paikanpäällä sitten todellisuudessa voi ja miten sen jälkeen.

 

Miranda tsemppiä! Juu toisten vauvojen ihasteleminen voi olla välillä nykyään vaikeaa... Itsekkin koitan jo tsempata itseäni ensi viikon ristiäisiin.

 

Kiena toivotaan, että viivat vahvistuu =)
Jensar koitahan jaksaa siellä! Omat ajatukset ja pelot ovat sitä pahinta laatua näissä jutuissa ja vaikka kuka sanoisi mitä positiivista niin välillä ei vain jaksa uskoa mihinkään muuhun kuin omaan pessimistisiin ajatuksiin.

 

Jensar, miranda, Moto ja muutkin, täytyy kyllä sanoa, et oon ollu kuin pilvissä tämän päivän, että jos sittenkin! =) Mies oli jo hakenu uuden testin kun ite oon (taas huonoon aikaan töissä ) Soitti ja sanoi, että nyt ne viivat on yhtä tummia, mutta toppuuttelin, että ei siihen testiin voi enää luottaa kun on tehty n. 7tuntia sitten...

Semmosta, oikein hauskaa viikonloppua kaikille, hännät pystyyn vaikka hakaneuloilla!!

Muoks
Ai niin miranda tätä rintojen arkuutta mäkin ihmettelin, on vieläkin välillä niin kipeet. Varsinkin jos vähänkin heilahtaa tai esim. kääntyy kyljelle... Mut en uskaltanu epäillä mitään, koska kun oon hormoonia syöny (esim. Femar) on silloinkin rinnat ollut kipeet just ennen menkkoja. Nyt tosin jo yli viikon ollu arkuutta. Mutta en valita, jos syynä onkin se kauan odotettu raskaus! :heart:

 

rinnat aina mulla sivuilta kipeet jos on tärpännyt...eka oire mistä tietää varmasti ennen tikkuun pissimistä