Ei viihdy missään

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 3 kk
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
3

3 kk

Vieras
Tuntuu että meillä 3 kk vauvan kanssa päivät ovat pelkkää kitinää. Vauva ei viihdy kuin todella lyhyitä aikoja sitterissä, puuhamatolla tai lattialla, ja sylissäkin kitistään. Eli virikkeitä kyllä olisi riittävästi. On kyllä muuten kova seurustelemaan ja hymy on herkässä. Ei minusta ole vatsavaivainen ja nukkuu ja syö ihan hyvin.

Toivottavasti kitinät vähenee kun oppii vähän leikkimään tai kun oppii liikkumaan...
 
Oisko vaavelille tulos luita (lue hampaita..) suuhun =0)
Sekin on mahdollista jo tossa iässä.

Musta tuntuu et meitin neitil on tulos ku on kans ollu aika kiukku...


Kiisseli ja Ella 3½kk
 
Meillä viihdyttiin noihin aikoihin kylpyhuoneessa - ilmeisesti siksi, että siellä on kiiltäviä pintoja, valuvaa vettäkin katseltiin ym. Kantsii kokeilla. Itse join päiväkahvit pöntöllä istuskellen =) Ja mies meinasi alkaa tarjoilemaan ruoankin sinne, kun niin paljon kylppärissä aikaa vietettiin. Tulipahan pidettyä samalla kylppäri puhtaana.
 
meillä myös 3kk ikäinen eikä viihdytä yhtään missään!siskon vauvalla oli aikoinaan myös tällänen vaihe ja kuulemma ohi menee! Ennen poika tykkäsi olla vaunuissa, kaukalossa, sitterissä nyt ei missään. Autossakin istutaan äitin sylissä:/
 
koeta ottaa vauva vähän puuhiin mukaan. Nosta vaikka sitteri keittiön pöydälle, tiskipöydän lähistölle tai vaikka kylppäriin, jos täytät konetta tms, jotta vauva voi katsella touhujasi. I know, I know, ei sais laittaa sitteriä millekään pöydälle.. mut meillä ainakin helpotti, kun vauva oli osana arkea eikä vain touhuillut omien lelujensa kanssa. Otin myös vauvan viereen pötköttelemään, kun itse luin lehteä tai katseltiin telkkaria sylikkäin. Ei sen touhun kovin kummoista tarvitse olla, idea on, että vauva otetaan mukaan ""meidän"" maailmaan, eikä vaan ""laskeuduta"" vauvan tasolle. Yritä olla kiinnittämättä vauvaan ihmeempää huomiota vähään aikaan, vaikka hän vähän kitiseekin. Kun homma on mielestäsi valmis, ilmoita siitä, että NYT se on tehty, huh huh, olipa hyvä, että autoit jne... Jos huuto yltyy kesken tiskauksen älyttömästi, niin homman voi lopettaa siihen. Antaa vain vauvan ymmärtää, että homma on valmis. Vähitellen vauva jaksaa osallistua pidempiäkin aikoja. =) Tsemppiä!
 
jeni: toi autojuttu on varmaan provo? Ei kai se auto vaan liiku minnekään, jos vauva istuu sylissä?? Vauva istuimeen, tai sit pysytte nätisti kotona! Vauhtia ei tarttee olla edes 40 km tunnissa, kun kolarin sattuessa vauva lähtee sylistäsi vauhdilla.. Kuka vielä nykyään uskaltaa riskeerata vauvansa hengen noin?
 
Meillä oli kans tuollaista niin kauan kunnes vauva oppi itse liikkumaan. Ei viihtynyt oikein missään. Ei puhettakaan, että olisi makoillut esim. lattialla selällään itsekseen pientäkään hetkeä. Sylissä kun piti, niin itse ei saanut istua paikallaan nojatuolissa tai sohvalla - piti liikkua. Sitterissä jaksoi katsella äidin hommia jonkun aikaa esim. tiskausta tai pyykin ripustamista, mutta pian oli jo vaihdettava paikkaa. Vauvalla oli kova halu päästä liikkeelle. Turhautui kai raukka. Alkoikin sitten ryömiä nelikuisena ja kontata viisikuisena. Täytyy sanoa, että helpotti kovasti. Tietenkin sekin oli rasittava vaihe (ja on vieläkin) kun vauva huterin jaloin pönkäsi seisomaan puolivuotiaana kaikkea mahdollista vasten. Siinä sai olla koko ajan takana varmistamassa. Ja kun ei vielä osannut tulla alas itse. Kitinät on kyllä jäänyt liikkumaan oppimisen myötä. Maailma on vauvasta niiin mielenkiintoinen paikka ja uteliaana saa nyt itse sitä tutkailla. Eihän siinä jouda turhia kätistä. Toivottavasti teilläkin alkaa helpottaa. Uskon, että viimeistään puolivuotiaana elämä on jo ihan erilaista! Tsemppiä vauva-arkeen!
 
voi jösses,arvasin että joku alkaa paasaan.Mut minkäs teet kun vauva huutaa suoraa huutoa autossa.Rauhottuu sylissä niin kyllä otan syliin takapenkille kun isi ajaa.
 
Meillä on auttanut kantoliina. Itsellä jää kädet vapaaksi tehdä kotitöitä ja vauva viihtyy. Alkaa vaan käydä selän päälle kun vauva painaa nyt 3kk:n iässä 8kg! =) Mutta kokeilepa liinaa ja meillä myös on sitteri tiukasti keittiön pöydällä, kun eihän sieltä lattian rajasta mitään näe ;-) Niin ja sitterissä oon saanu viihtyyn lattiatasossakin, kun tekee näkösällä jotain ""äänekästä"" esim. imuroi tai ajelee nurmikkoa. Ootko kokeillu laittaa telkun eteen lattialle? Sekin toimii meillä ajoittain... ;-)
 
Kiitos vinkeistä! Päivät on tietysti erilaisia, joskus kitistään enemmän ja joskus vähemmän. Mietin vaan, että jos vauva ei juurikaan lattialla viihdy, niin miten oppii sitten liikkumaan, esim. ryömimään? Kun sanotaan että lattia on vauvalle paras paikka.
 
Meidän poika huusi ennen kaikki automatkat, mutta pidin kuitenkin kaukalossa. Ei lapsi siihen huutoon kuole, mutta entäs jos sattuu onnettomuus. Nykyään viihtyy hyvin autossa, varsinkin kun istuu turvaistuimessa ja näkee ikkunasta ulos.
 
Ihan samaa mieltä Marsun kans. Kyllä meidänkin poika huusi autossa varsinkin alkuaikoina, ja jos huuto yltyi kohtuuttomaksi, auto pysäytettiin ja sit vasta vauva syliin. Sitä ennen siliteltiin poskesta ja rauhoiteltiin laulamalla... Kun huuto laimeni, ja ehkä syötiinkin hieman niin sit takas istuimeen ja matka jatkui. Pienen vauvan kans matkustettaessa on varattava aikaa, ja jos vanhemmilla on kiire, niin sit toisen pitää vaan jäädä vauvan kans kotiin tai pyytää paikalle hoitaja. Ei tulis mieleenkään kuljettaa vauvaa sylissä edes pientä matkaa...
 
Meillä ollut jo pari viikkoa sama meininki.Tyttö nyt 2,5 kk.Illat vaan sylissä ja käveltävä ja liikuttava.Mulla kans kantoliina.
Jukra jos tätä jatkuu pitkään,meinaa nyt jo hermot mennä.

Autossa myös huutoa ajoittain.Vaan mä olen samaa mieltä kuin täällä jo tullutkin,huutoon ei kuole,kolari voi sattua milloin vaan.Itelleen ei antais ikinä anteeks jos vauva kuolisi kolarissa.Jokainen tekee kuin parhaaksi näkee,se on ihan varma.Mä kokenut läheisen kuoleman,siskon.Ja kolarissa nimenomaan.Vyötkään ei tosin pelasteneet,mutta ikuisesti olisi miettinyt,jos olisi ollut vyö,olisiko selvinnyt.

Enpä muistanut että vauvan hoito on näin ruumiillista työtä,mulla paikat ihan jumissa jaloista nuppiin.Niskat laulaa hoosiannaa,vaikka tyttö vasta reilu 5 kiloa.Huh.......

Tyttö lattialla ollessaan katsoo ikkunasta puita jotka heiluvat tuulessa.Eilen kun oli myrsky,seurasi melko pitkään puiden tanssia.Ja kokeilkaa teletappifilmejä,meillä esikoinen katsoi melko pienenä jo niitä,samoin kauniita ja rohkeita,siinä kun lähikuvia kasvoista usein ja pitkään!!!!
 
Olen minäkin muutaman kerran lasta pitänyt sylissä turvavöiden alla, vaarallistahan se on mutta elämä on. Joskus on vaan ollut tilanteita ettei muu auta ja ihan yhtä lailla vakava onnettomuus voi sattua kotonakin. Moralisoikaa vaan muut, mutta aina ei pysty olemaan täydellinen.
 

Yhteistyössä