No täällähän minä URSULA jälleen olen. Pitkäaikaiseen eli muutaman päivän poissaolooni on selityksenä hurmaantuminen siihen olotilaan, joka valtasi minut armaan Yrjänäni aloitettua kesälomansa. Oloni on onnesta soikea, kun saan pitää Yrjänän ympärivuorokautisesti lähistölläni ilman, että työnantaja pidättelee häntä poissa luotani lukuisia päivän tunteja. Mutta nyt asiaan:
Hyvä Ocha! Luulen, että et ole ainoa, jota musta eli rekisteröitynyt persoonani kiinnostaa, mutta kummastuksekseni en ole juurikaan huomannut edes arvailuja asiasta. En nytkään salaisuuttani vielä paljasta, mutta paljastan sen sijaan sinulle vastauksia ongelmiisi. 1) Mikäli tarkoitat taloudellisesti tiukalla tilanteella nollabudjettia, ehdotukseni ovat seuraavat (olen myös ottanut tässä huomioon toisen ongelmasi eli lapsen hoitoon viemisen vaikeuden): Ensinnäkin tee miehellesi suurehko tai useampisivuinen onnittelukortti kollaasitekniikalla: Leikkaa lehdistä, mainoksista ym. kuvia, sanoja, lauseita ja muuta mahdollista asiaan sopivaa. Lisää joukkoon valokuvia yhteiseltä taipaleeltanne ja kokoa paperiliiman pettämättömällä avustuksella hauska kokonaisuus! Valmista jollain lailla tavallisuudesta poikkeava ateriakokonaisuus juhlan kunniaksi, tai jos sää sallii, kokoa herkullinen piknik-kori ja vie miehesi luonnonhelmaan. Lahjaideaa on hieman vaikea antaa, jos kyse ei voi olla lahjan ostamisesta, enkä tiedä, mitä tarvikkeita kotonasi olisi käytettävissä. Voisit esim. ostaa edullisen valkoisen tyynyliinan tai t-paidan ja koristella sen kangastussilla päivän aiheeseen ja yhteiseen taipaleeseenne viittavilla kuvilla ja teksteillä. 2) Lapsen hoitoon antaminen ei aina ole helppoa. Jos sinulla ei ole pakottavaa tarvetta hoidattaa lastasi muilla, älä suotta kiirehdi. Kuopukseni oli kumminsa hoidossa pari tuntia kahdesti ennen kolmea ikävuottaan, jolloin hän oli jonkin aikaa perhepäivähoidossa minun ollessani töissä kodin ulkopuolella. Siitä on kuitenkin hyvä aloittaa, että lapsi on joskus isänsä kanssa ilman sinua, niin että hän oppii ymmärtämään sen, että äiti voi olla välillä poissa, mutta palaa aina takaisin!
Hyvä Tinde! Et ole ongelmasi kanssa yksin! Juuri tänään eräs nuori neito valitteli sitä, että hänen poikaystävänsä oli seurustelun alkumetreillä riemuiten ilmaissut, että neidollahan on poskessa sievä pieni luomi, jossa kasvaa karva! Neito oli kokenut tämän erittäin loukkaavana ja toisaalta ikään kuin viittauksena huolimattomuuteensa, sillä hänellä oli tapana nypätä tuo aina uudelleen kasvava karva pois, mutta nyt nyppäys oli unohtunut. Oletettavaa on, että tämä miesten suodattimien puute on jotenkin yhteydessä heidän aivojensa putkimaisuuteen. Onhan selvää, että kun putkiaivon toisessa päässä syntyy ajatus, se pujahtaa hetkessä putken läpi ja suoraan miehen suuhun ja sieltä ulos. Naisen tippaleipäaivoissa ajatus sen sijaan joutuu seikkailemaan sokkelosta toiseen paljon pitempään, ja siinä ajassa moni turha ja kypsymätön ajatus jää matkalle ja täten lausumatta ääneen. Miehen sivistäminen tältä osin on uuvuttava urakka, mutta omasta kokemuksestani voin sanoa, että kyllä jatkuva palautteen antaminen poimuttaa suorintakin aivoputkea!
Hyvä merianna! 1) Mainitsemaasi ongelmaan on syynä se, että harva kodin hengetär varustaa käsipyyhenaulakon lappusella, jossa lukee: "Käsien saippualla pesun ja huolellisen huuhdonnan jälkeiseen kuivaamiseen tarkoitettu pyyhe". Useimmiten kyltissä lukee vain "käsipyyhe" tai pelkästään "käsi". Näin ollen mies vain kastelee kätensä, että olisi jotain kuivattavaa, ja pyyhkii sitten veden irrottamat liat pyyhkeeseen. 2) Miesyksilöhän tunnetusti ei osaa keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa. Näin ollen yhden reissun tarkoituksena miehelävoi olla vain vieminen tai tuominen, ei molemmat. Harvoja poikkeuksiakin olen kyllä kuullut olevan olemassa. Perimätieto kertoo, että isoisäni viime vuosisadan alussa vei mennessään kaupunkiin voita ja toi isoäidilleni tullessaan ruusukuvioiset kahvikupit, joista äitini särki kaksi vahingossa n. kolmivuotiaana ja muistelee tapausta edelleen kauhulla vuosi- kymmenten jälkeen!
Hyvä RouvaJackSparrow! Tervetuloa takaisin kylpylälomalta! 1) Yksi mahdollinen ja melko edullinen lahjaehdotus olisi "Nuoren parin vapaa-ajastaselviytymispakkaus". Voisitte ostaa esim. edullisen kalastus- tai pilkkirepun johon ostatte muutaman vieheen, ongenkoukun, tonnikalapurkin (jos kaloja ei satukaan tulemaan), paksut neulepuikot (joita voi hätätilassa käyttää kalan keihästykseen), jotain erikoista lankaa, cd, DVD- tai VHS-elokuva jne. Oleellista on, että kirjoitatte mukaan hauskan "Ohjeistuksen, jossa hupaisin sanankääntein esittelette pakkausta ja sen sisältöä. Pari vähäistä esimerkkiä oli tuossa jo sulkeissa mukana. Pakkauksesta voi rakentaa hyvin monenlaisen riippuen siitä, paljonko siihen laittaa rahaa. Lahjan arvo ei olekaan yleensä sen hinnassa, vaan ajatuksessa ja vaivannäössä! 2) Olipa todella erikoista käytöstä siltä papalta. Yleensä pappa- ja mummoikäisten kuulo on sen verran heikentynyt, että he ovat pikemminkin iloissaan siitä, että joku puhuu luonnostaan sen verran kuuluvasti, että heti kuulee! Ehkäpä papalla on ollut muuten vain huono päivä ja sattui sitten ensimmäisenä lapsi kohdalle, kun oikein sapetti. Jos vaikka pappa oli tullut kylpylään kuntoutukseen elätellen toiveita leskenpäiviensä päättymisestä, ja sitten saanut katkerasti havaita, että kaikki kolmekymmentäkuusi muuta kuntoutettavaa ovatkin miehiä! Johan siinä johonkin raavaskin mies turhautumistaan purkaa, joskin lapsi oli aivan väärä kohde. 3) Kaikkien isovanhempien kohdalla tuollaista lastenlasten määrän lisääntyessä tapahtuvaa taantumista ei ole havaittavissa. Äidilläni on kymmenen lastenlasta, joista vanhin 33 v ja nuorin 6 v, ja aina hän on yhtä halukkaasti ottanut lapsukaisia kylään ja hoitoon. Anoppini sen sijaan ei juurikaan ole kuutta lastenlastaan hoitanut ainakaan kovin pienenä. Meidän lapsistamme ainoastaan yksi on ollut anopin luona yötä ilman meitä vanhempia; hänkin vasta kunniakkaassa kahdentoista vuoden iässä. Kyllä anoppi on kaikista lastenlapsista iloinnut ja heihin yhteyttä pitänyt. Itse olen selittänyt eron näiden isoäitien välillä sillä, että äidilläni oli kolme lasta, ja vanhimman ja nuorimman ikäero 12 vuotta, ja äiti oli kotona lasten kanssa hyvin pitkään. Anopille lapsia syntyi viiden vuoden sisällä neljä, ja hän kävi töissä kodin ulkopuolella. Luulen, että anoppi sai väsyä lastensa pieninä ollessa niin perusteellisesti, ettei hän ole siitä vieläkään toipunut! Lieneekö sitten teidän kohdallanne niin, että isovanhemmilla on vielä niin paljon työelämän ja harrastusten painolastia, että ensihuuman haihduttua lastenlasten tuoma elämänrikkaus on jäänyt jotenkin kadoksiin!
Hyvä Tallu! Nykyään ei ole suurtakaan eroa sillä mikä on kaupunki ja mikä ei. Ennen oli hyvinkin tarkkaa ja lailla määriteltyä esim. millaista kauppaa voitiin käydä kaupungeissa ja maaseudulla. Nykyään kaupunki-nimityksen käyttöönottamisessa on kyse kunnan omasta arviosta. Nimityksen voi ottaa käyttöön, jos kunta katsoo täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset.
Hyvä Karkkinarkki! Ehkäpä jonkinmoista kypsymättömyyttä rahataloutesi hoidossa on havaittavissa, mutta tilanne ei ole toivoton, koska sinulla on kuitenkin tuntuma siihen, että kaikki ei suju ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Onhan niin, että käytöstään voi ruveta muuttamaan vasta, kun myöntää, että on olemassa tarve muutokseen, jonka on lähdettävä itsestä! Eihän talous voi ihan retuperällä olla, kun on laajakaistan maksut maksettu ja nettiyhteys toimii! Ehkäpä teidän kannattaisi avata erillinen tili, jolta rahaa ei nosteta ilman todella hyvää syytä ja jolle laitat joka kuukausi jonkin tietyn summan opettamaan säästäväisyyttä!
Nyt URSULAN on pakko lähteä Yrjänän viereen unosille, sillä kello on paljon tai oikeastaan vähän, koska on jo seuraava päivä aamupuolella.
Muutama kysymys jäi odottamaan vastausta, mutta yritän mahdollisimman pian herättyäni palata palstalle!
Terveisin URSULA kkpt