Heinäkuu on lähes huomaamatta kiepsahtanut jälkipuoliskolleen ja pitkän kuivuuden vuoksi koivut karistavat keltaisia lehtiä kuin syksyllä konsanaan. Mutta eipä hätää, kesä jatkuu vielä, ja mikä lohdullista: URSULA ei aio hylätä teitä syksyn koittaessakaan! Tässä tämänpäiväisiä ratkaisuja ongelmiinne:
Hyvä karkinnälkä! Kyselet, miksi syöt karkkeja, vaikka ei oikeastaan tee edes mieli. Luulisin syyn löytyvän siitä, että karkit ovat niin hyviä, että aika usein niitä tekee mieli. Sitten sitä vain ihmispolo jatkaa syömistä, jos karkkeja on saatavilla. Parasta on toimia niin, että karkkeja on käden ulottuvilla kohtuullisen harvoin eli niitä ei ostella joka viikko. Sitten kun todellinen karkin himo iskee, voi vaikka kävellä kuuden kilometrin päähän lähimpään karkinmyyntipisteeseen ostamaan näitä mielihalun tyydyttäjiä.
Hyvä RJS! Kuopuksesi puremisintoa lisää luultavasti se, että yllätetty äiti päästelee kivoja kirkaisuja tultuaan puraistuksi. Ehkäpä kuopuksesi pitää sinua jonkinmoisena vinkuleluna? Mikäli puremiskohdat ovat yleensä jotakuinkin samat, esim. paljas käsivarsi tietyltä kohdalta, voisit sivellä ihollesi vaaratonta mutta erittäin pahanmakuista Kynneliä. Tällä erinomaisella nesteellä vierotin kakkoseni menestyksekkäästi kynsien pureskelusta. Äkkiseltään en muista, minkä ikäinen kuopuksesi on, mutta mikäli ymmärrystä alkaa olla riittävästi, voit informoida häntä siten, että elolliseen olentoon kohdistuvan purennan jälkeen suu on aina desinfioitava laimentamattomalla sitruunamehulla. Mikäli sitruuna alkaa maistua liiaksi, vaihda makua johonkin pahempaan!
Hyvä Feenikslintu! 1) Suosittelen iänmukaista nukkumaanmenoaikojen porrastusta. Mikäli nyt olen oikein ymmärtänyt, poika on nuorempi, joten kodissanne voidaan ottaa käyttöön sääntö, jonka mukaan 4-vuotiaan on mentävä nukkumaan klo 20.00. Silloin lastenhuoneessa on oltava täydellinen hiljaisuus. Isosisko saa vielä luvan hoitaa iltatoimiaan ja katsella ja lueskella kirjoja jossain muussa huoneessa. Klo 20.38 poika on saanut direktiivin vaatiman hiljaisuuden nukahtaakseen, joten isosiko voi nyt tulla nukuttamaan itseään hiljaisesti höpisten ja lauleskellen.
2) Poikasi käyttäytyminen on vielä ihan ikäkaudelle ominaista, eikä ole syytä olettaa, että hän astelee kahdenkymmenen vuoden päästä korkokengissä ja minihameessa kasvot meikattuina ostoksille lähikauppaan. Tällaisen näyn kohtasin taannoin kauppareissulla. Tässä tapauksessa oli vielä niin ikävästi, että kyseinen henkilö lienee käyttänyt kaiken aikansa ja taitonsa meikkaamiseen ja pukeutumiseen, joten sellainen seikka kuin henkilökohtainen hygienia oli jäänyt hoitamatta. Hänen lähistöllään leijaili sellainen hajujen kirjo, että kerrankin olin kiitollinen siitä, etten ollut raskaana ja hajuista helposti pahoinvoiva. Minun vanhempi poikani oli lapsena sangen kiinnostunut nukeista ja halusi itselleen mm. barbie-nuken, kun isovanhemmat kerran antoivat hänen valita kaupasta lelun. Hänen lempivärinsä oli punainen ja paras ystävänsä serkkutyttö. Kun seuraava lapsi oli tuloillaan, hän oli varma koko raskauden ajan, ettei häntä voida rangaista veljellä, vaan että tuleva lapsi on tyttö, niin kuin sitten olikin. Esikouluikäisenä hän ystävystyi uuden naapurimme pojan kanssa ja nukkeleikit alkoivat väistyä. Luulen, että omankin poikasi kiinnostukset siirtyvät hepenistä toisaalle, kunhan kaveripiiriin alkaa tulla poikia ja reviiri laajenee. Pikkuhiljaa hän myöskin oivaltaa, että naisena olo ei itse asiassa ole sen kiehtovampaa kuin miehen rooli. Ehkäpä sinä olet ollut hänen kanssaan isää enemmän ja valikoitunut täten samaistumisen kohteeksi, joten isän kanssa vietetty aika saattaa edesauttaa häntä huomaamaan mukavia puolia miesten maailmassa. Joten poika vain isän kanssa pyykkiä pesemään, autoa puunaamaan, perunoita keittämään ja lautoja naulaamaan!
Hyvä pååpå! 1) Usein pakko, vaikka ei haluaisi! 2) Kyseessä ovat meille syntyneet mielikuvat toimintojen toteutumisesta. Jos samoissa virttyneissä verkkareissa ja lähtemättömien tahrojen pilkuttamissa paidoissa pelaamme tennistä tai puistelemme mattoja, ovat mieleemme syntyvät kuvat aivan erilaisia asujamme koskien: tenniksenpelaajina näemme itsemme vitivalkoisissa tenniskostyymeissä valokuvauksellisen kauniina, mutta joa tamppaamme mattoja, muodostuu mieliimme kuva tuimailmeisestä Siiri Angerkoskesta ruutuesiliina edessään hakkaamassa harmaantuneita riepumattoja vanhassa kotimaisessa elokuvassa. Ja aika moni haluaa olla enemmän sorea tennistähti kuin kipakka kotihirmu! 3) Sensuuri oli iskenyt yhteen kysymyksesi sanaan, mutta luulen asiayhteyden perusteella tietäväni, mistä on kyse! Heitä pois turha pelko, sukupuoli-identiteettisi ei lapsen nimittelyn vuoksi muutu miksikään. Lapsi on luultavasti tulevaisuuden rikastuja, koska hän on omaksunut säästämisen jalon tarkoituksen jo noin pienenä: ilmiselvästi hän säästää puhe-elimiään käyttämällä mahdollisimman lyhyitä sanoja: onhan isi-sanassa vain kaksi eri äännettä, kun taas äiti-sanassa peräti kolme. Koska molemmat kuitenkin tarkoittavat vanhempia, ei lapsen mielestä ole mitään estettä tämän säästämislinjan loogiselle toteuttamisella!
Hyvä Karkkinarkki! Huomaamasi ilmiö pitää täysin paikkansa. Lisäksi olen huomannut, että jostain käsittämättömästä syystä kotipeilin heijastama kuva on paljon parempi kuin esim. sovituskoppien peilikuvat tai näyteikkunoiden heijastukset. Kerrankin olin kiristänyt kiloni piukean korsetin sisään ja pukeutunut tyylikkäimpiin city-asusteisiini ja olin melkoisen tyytyväinen olemukseeni katsellessani sitä kotini eteisen peilistä. Siinä sitten katua kävellessäni näin, miten näyteikkunasta heijastui jotakuinkin lösähtänyt ja pulveroitunut emäntä, jolla oli samanlainen asu kuin minulla, mutta kokonaisuus oli kaukana siitä, mitä minun peilikuvani kotona oli kertonut. Piti oikein tarkemmin tiirailla, minkälainen nainen oli ostanut yhtä hyvällä maulla valitun asukokonaisuuden kuin omani oli. Kas kummaa, lähempi tarkastelu todisti, että se olinkin minä itse! Valokuvaan joutumista olen kiertänyt mahdollisuuksien mukaan siitä saakka, kun ensimmäisen kerran huomasin, että kamera oli väärentänyt sievän pyöreähkön leukani alle muhkean toisinnon siitä! En ymmärrä, miksi kamerat eivät kohtele kaikkia kuvauksen kohteita yhtä julmasti. Minä kyllä pudotin yhden kameran kerran Olavinlinnan kiviselle käytävälle aikana, jolloin vielä näytin kuvissa omalta hehkeältä itseltäni. Lieneekö mahdollista, että kyseessä on jokin kaikkien maailman kameroiden yhteinen kosto solidaarisuuden nimissä kaikkia kamerantiputtelijoita kohtaan? Mietipä vain, etteikö ole joskus sinultakin kamera kopsahtanut kovaan tantereeseen!
Hyvä hei Ursula! 1) Vastaan ensin helpompaan: kyllä, muutaman vuosikymmenen tarkkailuni vahvistaa selkeästi sen, mitä yleisesti arvellaan, eli kyllä miehillä todellakin on putkiaivot! 2) Naiselliset keinot kehiin, ei siinä muu auta! Jos mies aikoo päivällisen jälkeen asettua sohvaperunaksi vaikka pyykkivuori vartoo silittäjää ja tiskikone tyhjentäjää, voit istahtaa sohvan reunalle, antaa miehelle intohimoisen paljon lupaavan suudelman ja siirtyä sitten hivenen loitommalle ohimoitasi hieroskellen. Viattomasti toteat, että taitaa olla paha päänsärky tulossa illaksi, kun ohimoita vihloo eikä voi hetkisen levolla saada särkyä kaikkoamaan, kun on pakko vielä silittää ja tyhjentää tiskikone jne. Koska mies putkiaivonsa ansiosta tekee suoran johtopäätöksen, hän tarjoutuu tekemään työt puolestasi välttääkseen vaimon iltapäänsäryn eittämättä aiheuttamat mielihyvän menetykset. On kuitenkin muistettava kohtuus kaikessa: kaikkia kotihommia ei suinkaan saa miehellä teettää tälläkään konstilla!
Hyvä mummu65! 1) On surullista lukea elämäntilanteestasi, mutta uskon sinun tehneen oikean ratkaisun irrottautuessasi väkivallan ja siihen eittämättä liittyvän piinaavan pelon ilmapiiristä. Joskus tietysti tapahtuu ihmeitä, jolloin väkivaltainen henkilö todella muuttuu, mutta valitettavan harvoin näin tapahtuu. Soisin sinulle ystäviä rinnallesi, ja rohkenen vedota palstan ymmärtäväisiin ja elämänkokemusta omaaviin jäseniin, että joku heistä pitäisi sinuun yhteyttä! Muissakin tilanteissa olen joskus miettinyt rekisteröitymistäni, ja ehkäpä sen teenkin; silloin voisin minäkin lähetellä sinulle yv:tä ja päinvastoin! 2) Havaintosi hämähäkin seittien katoamisesta ylös kiipeävän hämähäkin matkaan ei aivan pidä paikkaansa! Tästä todisteena ovat ne seitinpätkät, jotka riippuvat katossa ja alta aikayksikön keräävät ympärilleen pölyä saaden aikaan mielikuvan, että laipiota ei ole imuroitu ikinä! Seitti on ohuuteensa nähden käsittämättömän vahvaa ja rakenteeltaan sellaista, että se jossain määrin vetäytyy kasaan, jos ei ole hämähäkkiä roikkumassa langan päässä! Myönnän kyllä, etten ole itse hämähäkkejä lähemmin tarkastellut, joten selkäreppuasia on sikäli hämärän peitossa. Perheessämme on yksi niin pahasti hämähäkkikammoinen eli araknofobinen persoona, ettei ko. eläimen nimeäkään juuri uskalla lausua hänen läsnä ollessaan. Meillä siis kaikki hämähäkit hävitetään vähin äänin heti havainnon jälkeen.
Tässäpä onkin taas tovi vierähtänyt koneen ääressä! Yrjänän kolmas kesälomaviikko on aluillaan sateen virvoittaessa rutikuivaa maaperää. Aikomuksemme on poistua pariksi päiväksi likaisten mattojen kanssa tietokoneettomalle vyöhykkeelle, joten seuraavan kerran huomisen jälkeen lienen koneella torstaina! Kysykää te, minä vastaan! Pitäkää huolta omasta ja läheistenne hyvinvoinnista! Kesäterveisin URSULA.
Ps. Minä en niitä mattoja pese, se homma kuuluu Yrjänälle, joka nauttii saadessaan harjata talven tahrat pois raikkaassa kesäsäässä!