(ei otsikkoa)

[mitä tehdä]

Mitä tehdä, kun miesystäväni vanhempien kanssa ei oikein tulla juttuun? Kun tapaamme niin se on niin pakonomaista. Haluaisin kuitenkin tulla heidän kanssaan toimeen.. ja toinen asia joka vaivaa...
Ollaan oltu mieheni kanssa yhdessä liki 10 vuotta, välillä tuntuu, että rakastan häntä, mutta välillä taas tuntuu, että oltaisiin parhaita kavereita... Mitä pitäisi tehdä?

 

[Viikari]

No notta!

Vai, että parhaita kavereita! Voi kiesus! Niinhän sen kuuluukin olla! Vai tarkoititko kenties, että olo on hieman kuin siskolla ja veljellä, eli yhteiselo sujuu oikein kivasti, mutta se kiihko, joka joskus aikoinaan sykki on mennyttä esim. Mitenkäs teidän seksi elämä? Koetteko toisenne kiihottaviksi? Tuskinpa enää siinä määrin kuin aluksi, mutta ymmärrät pointin. Näistä asioista sopii keskustella toisen osapuolen kanssa.

Hieman myös ihmetyttää se, että sanot miesystäväsi ja 10 vuotta. Ette siis ole naimisissa? Ette vain ole sitä tyyppiä vai ette koe sitä tärkeäksi?

Mistä johtuu se, että et tule miesystäväsi vanhempien kanssa juttuun? Edustavatko he täysin eri arvomaailmaa vai mitä? Ovatko he vain hiljaisia tyyppejä, introverttejä ja sinä ns. extrovertti? Pohdi ja mieti näitä ja analysoi itse itseäsi!