(ei otsikkoa)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja irkku
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

irkku

Vieras
Aika paljon saa näiltä(kin) palstoilta lukea, kuinka äidit väsyy kotitöihin ja lastenhoitoon. Omaa aikaa ei ole, eikä mies jaksa/ ehdi/ viitsi paneutua perheen tilanteeseen töidensä ohessa.

Mun mielestä jokaisen aikuisen järjen pitäisi toimia niin, että ymmärtää olla tekemättä peräkanaa kaikkia lapsia ja ymmärtää omat voimavaransa ja riittävyytensä. Sehän on selvä, kun tekee viidessä vuodessa kolme lasta ja parisuhde muuttuu viiden ihmisen symbioosiksi, niin katastrofi on valmis. Aika harvoja taitaa olla tilanteet, joissa koko perhe on tyytyväisiä samaan aikaan?

Ennenkuin alkaa suurperhettä perustamaan muutamassa vuodessa, niin kannattaa mennä kotiapulaiseksi perheeseen, jossa on kolme, tai useampi lapsi hoidettavana kotitöiden ohessa, siinä sitä saa realistisen kuvan arjesta ja siitä, ettei elämä ole pelkkää sunnuntaipiknikkiä puiston nurmella.

Itse tein kersat 6-8 vuoden välein, näin sain nauttia jokaisen lapsen vauva- ja taaperoiästä täysin rinnoin, enkä polttanut itseäni ja miestäni loppuun... plussana vielä, että aina löytyi omasta perheestä lapsenlikka, kun halusi rauhassa tehdä omia hommia tai kölliä miehen kanssa sunnuntaiaamuisin pitkään;-))

Toisena plussana on vielä se, että syrjääntyminen työelämästä ei tapahdu niin helposti, kun ollaan kerralla ""lomalla"" 1-3 vuotta kymmenen vuoden sijaan.

Suurimmalle osalle tenavista kyllä löytyy niitä leikkikavereita piha/korttelipiiristä ja kerhoista, niin ettei tarvitse vedota siihenkään, että lapsi on yksinäinen ilman lähes samanikäistä sisarusta.
 
Mun mielestä on kaikista typerintä tyrkyttää omaa ratkaisua ainoana oikeana vaihtoehtona ja että se toimisi kaikille samalla tavalla.

Tämä kertoi sinun ""pyyteettömästä"" lapselle ""omistautumisesta"" kaiken:

>>""plussana vielä, että aina löytyi omasta perheestä lapsenlikka, kun halusi rauhassa tehdä omia hommia tai kölliä miehen kanssa sunnuntaiaamuisin pitkään;-))""

Eli kun panettaa, niin kyllä se 6-8 vuotias voi vahtia 1-2 vuotiasta vipeltäjää milloin vaan. Saako se lapsi viettää omaa lapsuuttaan silloin kun haluaa ja voiko lastenvahtivuorosta neuvotella vai pakottaako äiti vaan ?

Joku terveemmällä järjellä varustettu äiti olettaisi välillä, että mieskin voi välillä vahtia nuorinta lasta (vaikka, kun äiti viettää aikaa vanhemman lapsen kanssa. Tai isä vie vanhempaa lasta välillä vähän vauhdikkaampien virikkeiden pariin.)

""irkku""
>> ""enkä polttanut itseäni ja miestäni loppuun""

heh, koska lapset vahtivat sisaruksia, että saitte kölliä miehen kanssa.

Tiesitkö, että aina se, joka uuvuttaa, ei ole työmäärä? Joku voi uupua jo yhdenkin (ensimmäisen) lapsen kanssa ollessaan yksin ja sitten kaipaa miestä lapsen hoitoon = jopa vain seuraksi :)

Olen kanssa huomannut, että palstoilla valitetaan, mutta useimmiten siitä, että mies ei tee YHTÄÄN MITÄÄN perheen tai (ainoankaan) lapsen kanssa, vaan kaikki vastuu jää naiselle...

Joillakin voi toimia se, että mies ei tee kotona mitään, tuo vain rahat taloon, mutta jotkut naiset kaipaavat myös miehensä seuraa. Tai sitä, että sitten naisen ei tarvitse anella mieheltä ruokarahoja yhteisen talouden hoitoon.

Näinkin voi ajatella: jos sinulla on kolme lasta, olet istunut hiekkalaatikoilla noin 3 x 4 vuotta yli yhteensä 12 vuotta. Nainen, joka on tehnyt muksut vuoden välein, on istunut hiekkalaatikoilla vain 6 vuotta ;) ja loput ajat tehnyt jotain hiukan kehittävämpää joko lasten kanssa tai ilman...

Eroa on, vaikka sinä olisit laittanut vanhimmat lapset nuorimmaisten kanssa hiekkalaatikolle... Meinaatko, että 14-18 -vuotiaan nuoren voi AINA tuupata lapsen kanssa hiekkalaatikolle? Johan siinä kärsisi nuoren oma kehitys ja kaverisuhteet !

Minä olen sitä mieltä, että useimmiten kaikki lapset tulevat oikeaan aikaan. Jokaisesta asiasta voi löytää myös positiivisia asioita sekä lasten pitkistä ikäeroista, että lyhyistä :)
 
""yks""

Huono päivä? Lapset uuvuttaneet? Vai mikä tuli, kun et ymmärrä lukemaasi ja/tai väännät asiat väärin?

Ei toki minun mallini ole ainoa oikea, mutta hyvin usein koko perhe väsyy, kun tupa on täynnä pieniä lapsia. Joo, ja ihan varmasti on äitejä ja perheitä joissa arki ja juhla hoituu tuosta vaan, oli perheen pääluku 2 tai 10.

Ymmärrätkö mitä sana _joskus_ tarkoittaa? Ei todellakaan jokapäiväistä, eikä edes viikottain tapahtuvaa, vaan silloin tällöin ja monesti jopa vanhemman sisaruksen aloitteesta. Kas, kun meillä ikäerosta huolimatta lapsilla on läheiset välit ja isommat mielellään askartelee ja leikkii pienempiensä kanssa.

""Tiesitkö, että aina se, joka uuvuttaa, ei ole työmäärä? Joku voi uupua jo yhdenkin (ensimmäisen) lapsen kanssa ollessaan yksin ja sitten kaipaa miestä lapsen hoitoon = jopa vain seuraksi :)""
- Niinpä! Juuri tämän vuoksi ei kannata tehdä niitä lapsia liukuhihnalta, kun joillakin on rankkaa jo yhden pienen kanssa!

Hoh-hoijaa...Kukaan tuskin istuu joka päivä siellä hiekkalaatikolla niin, että mittariin tulisi 12 vuotta istumista, tai edes kuutta, tuskinpa vaan... ja edelleen uskon, että itselle ja perheelle jää enemmän aikaa, kun ei tarvitse revetä joka suuntaan.
 
Olen Irkun kanssa täysin samaa mieltä, että jos lapsia ehdoin tahdoin tekee peräkanaa liudan, niin ihan turha valittaa jos arki on rankkaa.

Eri mieltä Irkun kanssa olen siitä, että ei isompien sisarusten velvollisuus ole olla lapsenvahtina pienemmille.

ja Irkulle tiedoksi, että Yks on monessa muussakin keskustelussa näillä palstoilla pyrkinyt vääntämään asiat erilaisiksi kuin ne on tarkoitettu. Liekö tyhmyyttään tai ilkeyttään?
 
""irkku""

Tiesin, että suutut vastauksestani, kun se ei ole sinun mielipiteittesi mukainen.

>>""Huono päivä? Lapset uuvuttaneet?""

Näin ei voi ajatella kuin se, joka on uupunut omista lapsistaan eli ilmeisesti sinä tässä tapauksessa :)

>>""Ymmärrätkö mitä sana _joskus_ tarkoittaa?""

Ymmärrätkö sinä, mitä kirjoitit ekassa viestissäsi:

>>>>""plussana vielä, että aina löytyi omasta perheestä lapsenlikka!""

Pitäisikö sana AINA alleviivata, niin huomaisit sen? :)

Tottakai sisaruksilla voi olla läheiset välit (itsestäänselvyys minulle) ja oma-aloitteisuutta lapsenvahtiin, mutta fiksu äiti ei käytä sitä AINA hyväksi ;)

>>""Juuri tämän vuoksi ei kannata tehdä niitä lapsia liukuhihnalta, kun joillakin on rankkaa jo yhden pienen kanssa!""

Tällä mitätöit aikaisemman lauseesi, missä rinnastit 2-10 lapsen perheet toisiinsa. Tajusitko edes, että vaikka lapset olisi tulleet peräjälkeen, niin silloin talo ei ole täynnä 10 pientä lasta ;)

Mutta sinun ahtaaseen ""minä olen oikeassa"" -näkemykseen ei mahdu mitenkään, että joku voi pärjätä vallan mainiosti kolmenkin pienen lapsen kanssa... vaikka ikäeroa olisi 1-3 vuotta.

>>""Hoh-hoijaa...Kukaan tuskin istuu joka päivä siellä hiekkalaatikolla niin, että mittariin tulisi 12 vuotta istumista, tai edes kuutta, tuskinpa vaan...

Hoh-hoijaa, sinäkö minua haukuit asioiden kääntelystä ja vääntelystä :)

Sinähän tämän tulkitsit niin, että siellä laatikolla istuttaisiin yötäpäivää vuoden ympäri. Näinhän sinä siis ilmeisesti tekisit, ellet laittaisi vanhimpia lapsia sinne puolestasi päivystämään ;)

Pointti oli se, että joka tapauksessa, sinulle tulee kaksinkertainen kakku hiekkalaatikolla istumista verrattuna niihin äiteihin, jotka tekee lapsensa peräjälkeen :)

>>""ja edelleen uskon, että itselle ja perheelle jää enemmän aikaa, kun ei tarvitse revetä joka suuntaan.""

Minusta ne äidit, jotka vahtivat kaikkia esim. 1-4 v. lapsiaan samaan aikaan hiekkalaatikolla ei joudu mihinkään ""repeämään"" enempää kuin kukaan mukaan (sinä). Päin vastoin. Sinulla on täysin erikäiset lapset, joilla on kaikilla omaan ikäkauteensa liittyviä tarpeita. Etkö ikinä vienyt 7 - 15 v. lastasi mihinkään ? tai mihinkään sellaiseen paikkaan, mihin 0 - 6 v. ei voi ottaa mukaan ? esim. leffaan ?

Eli kuka nyt oikeasti repeilee ja mihin :)

Kun 18 - vuotias lapsesi muuttaa pois kotoa, jääkö koko nuorimman lapsesi hoitovastuu 10- 12 vuotiaalle, kun sinun tekee mieli panna miestäsi sunnuntaiaamuisin.

Nyt väititkin, että lapsi ei ole sisaruksensa kanssa kuin ""ei edes viikottain"", mikä johtaa siihen, että ette pane joka sunnuntaiaamu ?

Kerropa, onko miehesi koskaan noussut sunnuntaiaamuna vahtimaan nuorimmaista lasta niin, että toiset saavat tehdä, mitä haluavat? (äitienpäivää ei lasketa mukaan).

Miehesi osuutta lastenhoitoon et ole tuonut esiin yhtään, vain tyttöjesi lapsenlikkatouhun, kun et halua miestäsi lastenhoidolla rasittaa...

Olen edelleen sitä mieltä, että jokaisesta ikäerosta lasten kanssa löytyy myös positiivisia puolia, eikä missään ole sanottu, että joku ikäero olisi ehdottomasti se kaikista paras.
 
""Jennille""

ap:
>>""Kukaan tuskin istuu joka päivä siellä hiekkalaatikolla niin, että mittariin tulisi 12 vuotta istumista, tai edes kuutta, tuskinpa vaan...""

>>""plussana vielä, että aina löytyi omasta perheestä lapsenlikka""

Jenni, oletko itse tyhmä tai ilkeä, kun näet moittimista vain minussa ;)

Minä olen samaa mieltä, että jos lapsia tekee peräjälkeen on turha valittaa, mutta kun on paljon niitä, jotka ei siitä valita, niin on turha sitäkään yleistää.

Ap:n tarjoama 6-8- vuoden ikäerot eivät poista sitä valitusta silloinkaan kaikilta äideiltä, joten se ei ole ratkaisu ongelmiin, koska jotkut valittavat sen yhdenkin lapsen kanssa...

Hauskaa, että ""Jenni"" väittää minun aina vääntävän asiat erilaisiksi kuin on tarkoitettu, mutta myös itse ymmärsi/ väänsi ap:n tekstistä, että sisarusten velvollisuus on olla lastenvahtina :)

Oma vastineeni saikin ap:n tajuamaan, että ei se ole ainaista ja ehättikin korjaamaan, joten taktiikkani toimi toisaalta hyvin, eikö ""Jenni"" :)

Mun mielestä on luonnollista, että kun yhteistä arkea eletään, niin sisarus voi auttaa toista, leikkiä toisen kanssa ja jne. mutta se pomppas silmään, kun ap kehuskeli ainaisilla lapsenlikoillaan.

Vastuun antaminen kotitöistä pitää olla suhteessa lapsen ikään. Myös sisaruksen hoito voidaan laskea kotitöihin, mutta sitä ei pidä olla liikaa, vaan sen tulee pysyä hauskana, ei riippakivenä.
 
En suutu yksinkertaisille ihmisille.

Meillä puuhastelu ja kölliminen on muutakin kuin panoa.. ei tarvitse jättää sitä sunnuntaiaamujen varaan.

AINA löytyi apu omasta perheestä JOS tarve vaati... EI päivittäin, eikä, edes viikottain.

Mieheni tekee oman osuutensa perheen eteen, niinkuin meistä jokainen. Meidän perhe on kuin pieni tehdas, jokainen tuo siihen oman työpanoksensa ja saa siitä myös optionsa. Kun koko perhe puhaltaa samaan hiileen, ei konkurrsi yllätä, vaan ""tehdas"" porskuttaa voittoisasti eteenpäin ja voi hyvin.
 
V####ksi mnei tämäkin keskustelu kun jälleen kerran Yks liittyi mukaan. Toki kaikki ovat tervetulleita, mutta kerta toisensa jälkeen saa todeta, että kun Yks liittyy, niin koko touhu menee kaikkien riitelyksi ja listaan tulee romaanin mittaisia perusteluja Yhdeltä ja loput viestit on yhden manaamisia. Toki jokainen on oikeutettu omaan mielipiteensä, myös Yks, mutta kunpa tämä Yksikin muistaisi kunnioittaa tositen mielipiteitä ja perusteluja eikä vain vääntää aj kääntää ja olla onnellinen siitä, jos taitavalla manipuloinnillaan saa jonkun omat ajatukset horjumaan ja mikä parasta niin kallistumaan vallan YKS:n ajatusmaailman kaltaisiksi.

Olisi sulle Yks pikku vinkki: kirjoita välillä toisella nimimerkillä, niin sulla voisi olla paremmat mahikset päästä keskusteluihin mukaan...tasan siihen asti kunnes sut kirjoitustyylistäsi kyllä pidempään tekstejäsi lukeneet tunnistaa. Mutta vanha koirahan ei opi uusia temppuja!
 
Täysin samaa mieltä. Vaikka asia sinällään ei ihmeemmin herätä intohimoja suuntaan tai toiseen niin tämän erään pajatus ja asioiden vääntely saa niskakarvat pystyyn.
 
Miksi sitä pidetään ihan kauhean pahana, että vanhemmat sisarukset katsoo _JOSKUS_ nuorempien perään?
Meilläpäin se on aina ollut ihan normaalia.
Tulkinta- ja ajatteluhaasteisille: Eikä se tarkoita että äiti lähtee 24 h risteilylle ja jättää 6-vuotiaan hoitamaan parivuotiasta. Vaan että äiti voi tosiaan ottaa vaikka päikkärit tai lukuhetken sohvalla ja lapset touhuaa yhdessä viereisessä huoneessa.
Vaikka kai sekin on nykyajan hysteerikkojen mielestä heitteillejättö?
 
""irkku"", tästähän kaikki lähti :

>>""Omaa aikaa ei ole, eikä mies jaksa/ ehdi/ viitsi paneutua perheen tilanteeseen töidensä ohessa.""

Ja sitten kerrotaan ratkaisuna lasten 6-8 vuoden ikäero, niin saa lapsenhoitoapua omista lapsista, kuten sinäkin olet tehnyt, etkä rasittanut miestäsi lapsenhoidolla !

 
""irkku"" ja pidemmin...

Sinähän suutuit jo ;)

Ensimmäisessä viestissä teit selväksi, että kun lasten ikäero on 6-8 vuotta, niin sinä saat AINA tarvittaessa lapsenlikan omista lapsistasi miehen kanssa köllöttelyyn ja jos on omia töitä. Ja että SINÄ ET OLE RASITTANUT MIESTÄSI ""naisten töillä"" (lapsiasi näköjään sitäkin enemmän...) !

Sitten väität, että vanhemmat lapset eivät vahdi lapsia EDES viikottain.

Kuitenkin väität, että apua löytyy AINA, jos tarve vaatii äidin saada lapsenvahtia.

Päätähän jo, paljonko ne oikeasti vahtivat lapsia ! :)

Ja vastauksesta kävi selvästi ilmi, että miehesi tekee oman osuutensa (tuo rahat taloon?) ja sinä saat lapsenlikat lapsistanne, niin et rasita itseäsi ja miestäsi... Näinhän se menee, kun vastauksesi yhdisteli.

Jos kölliminen on muutakin kuin panoa, niin miten siihen liittyy: ""ei tarvitse jättää sitä sunnuntaiaamujen varaan""?

-Paitsi, että lapsenne on entistä enemmän lapsenlikkoina, kun haluat kölliä miehesi kanssa kahdestaan useammin ;)

Arvaan, että aika on kultanut muistosi, vai kuinka vanha/ nuori on nuorimmaisesi ? ;)

Mitäs, kun ""Jennikin"" sanoi:
""olen siitä, että ei isompien sisarusten velvollisuus ole olla lapsenvahtina pienemmille.""

Ja ihan vain poittina vielä, jos sinä olet äitiyslomilla useaan otteeseen, se tekee yhteensä 9 tai 12 vuotta ja peräkanaa lapsensa tekevä on poissa työelämästä vastaavasti 5 tai 6 vuotta, ihan vain kommenttina ensimmäiseen viestiisi, jossa sinä väität olevasi jotenkin ""paremmin työmarkkinoiden käytettävissä"". Ei lapsien peräkkäin tekeminen tarkoita automaattisesti, että olisi pois työelämästä 10 vuotta. Ja sen jälkeen ehtii hyvin tehdä yhtäjaksoisen uran, kun toisessa tapauksessa ollaan tasaisin väliajoin pois työelämästä 1-3 vuotta. Kyllä, puolensa ja puolensa molemmilla tavoilla, mutta en menisi vannomaan, että toinen olisi ehdottomasti toista parempi.

 
""Jenni""

Keskustelun aihe taisi olla ""lapsien suuri ikäero auttaa äidin marinaan"". Miten sinä olet ottanut kantaa aiheeseen?

Et ollenkaan uskalla jutella asiasta, vaan käyt minun kimppuun henkilökohtaisten patoutumiesi takia, kerta toisensa jälkeen, joka keskustelussa. Saatko siitä jotain henkistä mielihyvää, kun voit kohdistaa raivosi yhdelle ihmiselle ?

>>""kun Yks liittyy, niin koko touhu menee kaikkien riitelyksi""

Sinä ""Jenni"" taisit aloittaa minun mollaamisen jo ihan ensimmäisessä viestissäsi, muistatko :)

>>""ja loput viestit on yhden manaamisia.""

Tämä sinä ""Jenni"" osaat jo loistavasti, mutta pystytkö keskustelemaan mistään perustellen omia näkökantojasi, vai onko sinulla vain tarve alistaa muita keskustelijoita?

>>""kunpa tämä Yksikin muistaisi kunnioittaa tositen mielipiteitä ja perusteluja ""

Taisin sinullekin vastata ihan asiallisesti (sillä tasolla kuin sinä lähdit asiaa viemään eteenpäin). Paljoa perusteluja omassa viestissäsi ei ollut ! Minun perusteluihin et edes vastannut, jatkat vain haukkumista...

Milloin sinä olet kunnioittanut minun mielipiteitä ? :)
En edes vaadi sitä, mutta voisit joskus yrittää saada minut toisiin ajatuksiin fiksuilla perusteluilla! Mutta haukkuminen ei tee sinusta minua parempaa :)


>>""Olisi sulle Yks pikku vinkki: kirjoita välillä toisella nimimerkillä, niin sulla voisi olla paremmat mahikset päästä keskusteluihin mukaan...""

Todella typerää antaa sellaisia vinkkejä, mistä kärsisit itsekin! Kirjoitan tarkoituksella samalla nimimerkillä, niin te, jotka ette kestä pitkiä viestejä tai sellaisia, missä pelkäätte tulevanne manipuloiduiksi, voitte HYPÄTÄ YLI, niin verenne eivät kiehahda sen takia yli hilseen ;)

Etkö sinäkin ""Jenni"" jo jossain keskustelussa luvannut hyppiä kaikkien kirjoitusteni yli ? Vielä kun pystyisit siihen, niin ei tarvitsisi kuulla kiukutteluasi, miten viestini sinua ärsyttävät ;)

Mieti, että juuri sinä voit ihan itse tehdä sille asialle jotain, niin ei tarvitse aina marista täällä samasta aiheesta! Keskustelun aihekin oli kitinän vähentäminen ;)

 
Heh... Vanhemmat on aina hyväuskoisia... Äidilläni on 7 vuotta nuorempi veli. Äiti kertoi, että hänen vanhempansa laittoivat hänet aina silloin tällöin vahtimaan veljeään, kun vanhemmat halusivat olla rauhassa. No, mitäpä tuollainen n. 10 vuotias tekee rasittavalle pikku-veljelleen, joka häiritsee iso-siskon leikkejä kavereiden kanssa? Kiusaa, härnää ja tekee kaikenlaista jäynää ja uhkailulla estää kertomasta äidille... Äitini totesi, että hänen mielestään ei ollut kauhean järkevää laittaa vain seitsemän vuotta vanhempaa siskoa vahtimaan, kun sisko itsekin on ihan kakara... Käyttäytyminen ei ole ihan niin fiksua kuin vanhemmat toivovat. Esikoisestaan vanhemmat kuvittelevat usein liikoja. Esim. minä oli 10 vuotta vanhana riittävän vanha ulkoiluttamaan isoa koiraa, mutta veljeni ei edes 15 vanhana ollut kykenevä siihen. Perustelu äidiltäni asiaan oli, että koiran tullessa meille oli ratsastanut hulppeat kaksi kuukautta ja siis kykenevä toimimaan isojen eläimien kanssa. Just joo...
 
ööh... Miksi tehdä lapsia sellaisen miehen kanssa joka ei osallistu lasten hoitoon?
Meillä ainakin mies on niin paljon lasten kanssa kun vain ehtii. Monesti kun lapsi nukkuu saa hieman miettiä että mitä sitä tekis kun tiskit on laitettu ja talo siistattu. Mies tulee parin tunnin päästä töistä.... Hmm...
 
Saanhan puhua suuni puhtaaksi, saanhan? En aio lukea koko keskustelua tämän jälkeen, koska tämä saa minut kiukustumaan... Aina kun on puhe perheistä ja äitiydestä, naiset alkavat alentamaan toisiaan.Oikein hävettää, miten toisen elämäntyyliä ja valintoja mollataan. Aina löytyy toisen naisen elämälle besser-wisser joka kertoo miten paljon paremmin asiat voisi tehdä. Vaan ettepä uskalla tehdä tuota päin naamaa? Mielummin rätisette selän takana.. Tässäpä on oiva syy, miksi niin paljon mielummin ystävystyn miehen kuin naisen kanssa. Nainen on naiselle susi.
 
Minäkin kannan korteni kekoon ja kerron että elin elämäni parasta aikaa kun minulla oli 3 lasta, joista vanhin oli 4 v kun nuorin syntyi. Luulin että kaikki ovat onnellisimmillaan mutta kun keskustelin muiden kanssa niin ei se ollutkaan niin.

Eli meitä on niin moneen lähtöön kuin on äitejäkin.

Lapsia syntyi sitten lisää ja isommat katselivat pienempiensä perään ja voin sanoa että ainakin minun lapseni halusivat hoitaa pienempiään. Isot lapset saivat olla taas pieniä, hetken ajan, tunnin tai pari.

Nykyään lapseni ovat jo osa aikuisia ja rakastavat toisiaan niin paljon että ovat aina auttamassa.

Alkuperäiselle: Ihan oikeassa olet.
Kyllä jokainen tekee ihan oikein ja siten miten sen katsoo sillä hetkellä oikeaksi. Älä välitä muitten puheista.
 
""fdsa""

""ööh... Miksi tehdä lapsia sellaisen miehen kanssa joka ei osallistu lasten hoitoon?""

- Mistäs sen etukäteen tietää, osallistuuko mies lasten- ja kodinhoitoon, vai ei? Myös mun mies osallistuu lastenhoitoon niin paljon kun ehtii, mutta läheskään kaikilla asia ei ole näin.

Pointtina oli alunperin äidin jaksaminen ja uupuminen liian suuren taakan alle. Toki on perheitä, joissa lapset ovat terveitä, leikkivät nätisti keskenään ja isä osallistuu omien töidensä ohella aktiivisesti myös lasten-ja kodinhoitoon.

Mutta, kun perheessä on useampi pieni lapsi, joista koko ajan tai useinmiten on joku sairaana tai uhmaiässä, niin hankala on äidin yksin pyörittää koko pesuetta, käydä kaupassa, tehdä ruuat, siivota, ulkoiluttaa lapsia ja jos yksi on sairas, on koko porukka sisällä... ole siinä sitten hyväntuulinen ja aurinkoinen äiti, kun isä tulee töistä kotiin.
Aika monet riidat puolisoiden välillä johtuu vanhempien väsymyksestä ja jos tilanne on pitkään stressaava, perhe ajautuu helposti tilanteeseen, jossa kellään ei ole hyvä olla.




 
Miksi ihmeessä joku kehtaa rutista ja valittaa kun lastenhoito on niin rankkaa? Suomessa jokaisella naisella kun on mahdollisuus ITSE päättää, että montako lasta tekee. Jos yksi tuntuu rankalle, niin mitä hemmettiä siihen tekee lisää niitä kärsimään vanhempien tappelusta ja äidin lapsilleen hermojen menetyksistä jne. Ei meinaan tunnu hyvälle sivusta seurata naapurin naista, joka 4 lapselleen huutaa järkyttäviä solvauksia kun harva se päivä menettää lastensa kanssa hermot. Nää lapset on 7-2-vuotiaita äidin rakkaita ""vittunaamoja"" ja mitä kaikkea muita leppoisia hemmottelunimiä rakkaille lapsilleen onkin keksinyt.
 
""Jenni"",
miten voin sekoittaa sinut OSITTAIN johonkin toiseen ? :) Kerro tarkemmin!

Tottakai monellakin jutulla on kannattajansa puoleen ja toiseen. (=useampia kuin yksi kpl)

Sinähän kerroit, miten kätevästi pääsee keskusteluun mukaan vaihtamalla nimimerkkiä, ehkä tiedät sen kokemuksestasi :)
...enkä yhtään ihmettele, että nim.""¤"" kirjoitus tässä keskustelussa olisi sinun käsialaasi ;)

Kun aloitat lasten teon, niin millä ikävälillä aiot ne tehdä?
Niin, kun sinussakaan ""aihe ei herätä intohimoja"" eli sinulla ei todennäköisesti ole lapsia itselläsi ollenkaan...

""meitä on muitakin"" voi viitata myös johonkin häiriöön pääkopan sisällä ;)

Ja vinkkinä vaan, jos et kestä teksteäni, voit halutessasi ja pystyessäsi hypätä niiden yli, niin sappesi ei kiehu niin kauheasti... toivottavasti ymmärsit edes tämän tekstistäni.


Hauska huomata, että muut paitsi ""Jenni"" ovat pystyneet keskustelemaan ihan asiasta :)

 

Yhteistyössä