I
Ei löydy sanoja.
- Viestiketjun aloittaja Jade09
- Ensimmäinen viesti
L
lily
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja km:n itsekin kokenut:
puhutko vähän ristiin,, tiedän montakin äitiä jotka ovat menettäneet lapsensa. mutta niin vain se elämä kantaa, suru ei katoa koskaan mutta jossain vaiheessa se muuttaa muotoaan.
Olen niin pahoillani :hug: , mutta sun nupulla ei kaikki ollut hyvin, luonto karsii. Voit vielä kokea raskauden, vaikka se ei vielä lohdutakaan.
V
vieras
Vieras
Voimia suruusi.
Mitähän ajattelee äiti, joka menettää täysiaikaisen lapsensa.. voi olla tyhjä syli sielläkin.
Mitähän ajattelee äiti, joka menettää täysiaikaisen lapsensa.. voi olla tyhjä syli sielläkin.
W
www
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
no mulla kuoli vauva viikolla 37 ja voin sanoa että se on ihan eri juttu kuin alkuraskauden km. ei millään pahalla mut joku raja surussa vellomiseen ap.
Todella surullista ja ikävää! Voimia sulle!
Ja muille:
Se on minunkin mielestäni bullshittiä, että ihmiselle annetaan se taakka jonka jaksaa kantaa. Katsokaa vaikka itsaritilastoja ja 'mielisairaaloissa' on populaa! :attn: :attn:
Ja muille:
Se on minunkin mielestäni bullshittiä, että ihmiselle annetaan se taakka jonka jaksaa kantaa. Katsokaa vaikka itsaritilastoja ja 'mielisairaaloissa' on populaa! :attn: :attn:
S
sama
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja sama:
Aika asiatonta tulla ruotimaan tämmöiseen ketjuun, että kenen suru on suurin, ja kellä on oikeus surra eniten :headwall: Tai sitten teillä on vaan mielestäni kovin outo tapa osoittaa empatiaa.
Kovasti voimia ap:lle :hug:
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Katja87:
Mä hoidan työssäni myös vauvansa menettäneitä äitejä ja alkuraskauden keskenmenoja. Voi sanoa, että se menetys on hieman eri luokkaa kuitenkin. Ja kaikki ne vauvansa menettäneet, vaihtas varmasti osia alkuraskaudenkeskenmenopotilaan kanssa.
V
vieras
Vieras
minulla oli juuri kolmas keskenmeno tänä vuonna, voin vain todeta että tämä kolmas kerta oli kuitenkin helpoin, kaikkeen turtuu ja paljon on tullut elämän aikana koettua kaikkea, onneksi on jo noita lapsia tuossa telmimässä ja ehkä sieltä vielä joskus tupsahtaa lisää, kuka tietää. Parasta lääkettä on kun annat heti mahdollisuuden uudelle raskaudelle. Jännittää ja pelotta, mutta siihen on uskottava, että elämä kantaa.
Ap, viestisi olisi melkein voinut olla omalta näppäimistöltäni, vuonna -05, tarkalleen 6.9.2005 sain keskenmenon viikoilla 11+1, alkio oli menehtynyt joskus viikolla 7.
Itselleni kävi niin onnellisesti, että tärppäsi lähes heti uusiksi. Yhdet kuukautiset olivat välissä ja sitten aloin odottaa tyttöäni. Ja nyt olen 3-vuotiaan tytön äiti. Toivottavasti sinulle käy yhtä onnekkaasti.
Itselleni kävi niin onnellisesti, että tärppäsi lähes heti uusiksi. Yhdet kuukautiset olivat välissä ja sitten aloin odottaa tyttöäni. Ja nyt olen 3-vuotiaan tytön äiti. Toivottavasti sinulle käy yhtä onnekkaasti.
K
km:n itsekin kokenut
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja lily:
Miten niin ristiin?
Minusta on käsittämätöntä, että joltain vietäisi lapsi vain siksi että hän jaksaisi muka sen jotenkin paremmin. KUKAAN ei sellaista jaksaisi, mutta joidenkin on pakko.
Kiitos teille kaikille jotka olette jaksaneet tukea minua tämän surun keskellä. Toivon voimia saman kokeneille & muille joilla on käynyt näin viellä pidemmällä raskaudessa :hug: .Jaksan uskoa siihen että aika parantaa. Ja noita lääkkeitä koitan vähentää, on vain ollut niin raskasta kestää tätä surua.
V
vieras
Vieras
Similar threads
- clotta
- Aihe vapaa
- tiineenä
- Aihe vapaa