O
onneton
Vieras
en jaksa nyt pidempää sukujuuriselvitystä tehdä,sanon vaan et tällä hetkellä tuntuu et mikään ei vois olla huonommin :'( tässä mä nökötän yksin kotona,lapset nukkuu ja mietin et tällästäkö tää on,yksin oleminen
lasten isä muutti eilen pois,on tavallaan niin onnellinen olo,ei tarvii ikinä enää valvoa öitä ja pelätä täällä,mutta on kamalaa katsoa miten tuo esikoinen 2v9kk reagoi tähän kaikkeen,mulla on niin paha olo itelläkin et miten jaksais tukea lasta tässä,vaikka näin parempi mutta nyt tuntuu niin tyhjältä,kotikin tuntuu vähän hassulta,tyhjältä ja rintaa puristaa. Olin taas eilen viihteellä,ei helpottanut yhtään oloa. Oksettaa ja väsyttää,itkettää. Miksi mä teen näin itselleni ku voisin ajatella toisinkin,lopettaa tän parkumisen ja ryhdistäytyä,kotikin on ihan hujan hajan,ei jaksa laittaa edes pyykkejä. luulin et tää olis helpompaa koska henkisesti erosimme jo aiemmin,tai ainakin minä,pikkuhiljaa koitin tappaa tunteet et tää olis sit joku päivä helpompaa. :'(