Ei hitto...onko ihan normaalia?Eskarilaisesta.

[IhanaValo]

Esikoinen on 6v. ja nyt viime aikoina on saanu ihan ihmeellisiä "kohtauksia", jos vaikka joudun ärähtää jostain niin alkaa itkemään ja huutaa että äiti ei enää tykkää miusta tai äiti ei enää halua minua syliin...vaikkei asia tietenkään ole niin, eikä tuo ärähdyksen aihe edes ollut mitään sen suuntaistakaan.

Ja kun tuo huuto vaan jatkuu ja jatkuu...ja vaikka koitan selittää ja sanoa syyn miksi ärähdin ja että tietenkin tykkään, niin ei auta.

Mikä tuota lasta vaivaa? Vai teenkö mie jotain väärin??

 

["hmmh"]

Ei sitä mikään vaivaa. Se on kuusivuotias.

 

[tyttökö]

Onko tyttö? Jotenkin tuntuu, että tytöt ovat varsinaisia draamakuningattaria!

 

["aave"]

Meillä on poika eskarilainen ja on saanut tuollaisia ihme kohtauksia. Tai siis eilenkin itki hysteerisenä kun kuvitteli että oli sairas ja äiti ei ollut kuulemma välittänyt! Siis itki ihan kunnolla ja tosiaankin olen aina huolehtinut kun on sairas. Sitten tänään alkoi itkemään kun en kuulemma välitä hänestä niin paljon kun siskostaan. Vaikka tähän päivään mennessä ikinä ei ole ollut mustis. Ja sitten jos komennan niin sekin on ihan maailmanloppu. Itkee kanssa sitä kun en kuulemma välitä.

 

[Kyllä kyllä]

[QUOTE="hmmh";25633764]Ei sitä mikään vaivaa. Se on kuusivuotias.[/QUOTE]

Näin juuri. Meilläkin oli 6-veellä ihan hirveitä kohtauksia, pää ja tukka hiestä märkänä huusi ja itki, ja nyt yks kaks ovat loppuneet, kun ollaan lähempänä 7. ikävuotta. Hermoja se kyllä koettelee, varsinkin, jos on itse väsynyt.

Tsemppiä!

 

[IhanaValo]

Onko tyttö? Jotenkin tuntuu, että tytöt ovat varsinaisia draamakuningattaria!

On tyttö.
En tajua yhtään, mut vissiin on normaalia että noin käyttäytyy.
Joka päivä halitaan ja pussataan lapsia, oon vielä yrittänyt että huomioisin molempia lapsia saman verran, ettei tulis mitään mustisjuttuja mut nyt lähiaikoina on ollu tuotakin, että tykkään pikkusiskosta enemmän jne. Ääh..kuhan menis pian ohi.

 

[hmph]

Onko ap:lla pienempiä lapsia? Mustis.

 

[vinkki]

Koita raahata se kylmään suihkuun, jos se vaikka auttais.

 

["höh"]

No meillä taas äristään ja viisastellaan, ja ollaan raivona.
Voi kun itkiskin välillä, mutta kun on muuttunut varsinaiseksi tuittupääksi.

 

[---]

Mun just 8v täyttänyt on ollu tommonen jo muutaman vuoden.. Tyttö on oikea draamakuningatar

 

[Aargh]

Mun vajaa kolmevuotias tyttöni osaa jo saman "taidon". Jos komennan (ja sitä tapahtuu usein), niin heti alkaa huuto: "
Äiti ei ole enää mun kaverini! Äiti ei rakasta mua enää!" eipä sitten kuuta kuin selittelen, että kyllä äiti rakastaa, vaikka kuinka paljon kiukuttelisit jne...

Eli paheneeko tämä dramaattisuus vielä eskari-ikään mennessä. Aargh.

 

[Moraalinvartija]

Meidän lasten tähänastisista uhmista tuo 6-v uhma on ollut kiistatta kamalin. Kaikkien noiden möksähtelyjen ja draamojen lisäksi lapsi saattoi ihan ykskaks pillahtaa järjettömään itkuun, ja ulvoa "Mä en halua kuolla!!". Siis ihan posketonta menoa

 

["mamaa"]

6-vuotis uhma, sitä se on. Menee ohi!

 

[Lentokala]

Ei tyttöä mikään varsinaisesti vaivaa.
Meillä esikoisella toi alko juurikin 6 veenä ja kesti kyllä varmaan ekan luokan.

Aina itku siitä, ettette enää ( me vanhemmat) tykkää musta.
Ja tietenkin silloin, jos meillä oli jotain sanottavaa pojan tekemisistä tai tekemättä jättämisistä.
Muutenkin itkukohtauksia tuli herkästi.

Mutta ohi on mennyt

 

[--]

Uhmaa.
Ovat vielä niin pieniä, mutta toisaalta pitäis olla jo niin iso. Ristiriitaa.
Meille eskariope sanoi, että normaalia tuossa iässä. =)
Meilläkin on eskarilainen tyttö... oih ja voih
Pojalla eskarissa oli kans samantyylinen vaihe.

 

[moona81]

Mein neiti oli ihan samanlainen ja osittain on edelleen. Nyt ekaluokkalainen.

 

[kiitos tiedosta]

voi ei, onks 6v:lläkin uhmaa... mä luulin jo et toi meiän laps on seonnu :O kivaa siis tiedossa uhmaa 6v, 3v ja vielä 1v oonkohan mä lataamosaa ke
sään mennessä

 

["tytöt"]

mä ku luulin että se pahin uhma meillä oli 3-4v.. mutta voi luoja mikä uhma alkoi sitten 6-vuotiaana ja nyt ekaluokalla ja on edelleenkin samaa uhmaa...

 

["..."]

eskari oli ihan kaameeta aikaa. huh!

 

["vieras"]

Meillä on aivan samaa ja tuon päälle vielä kauheampaakin. Meidän eskarilainen on alkanut uhmata hoitajia eskarissa väkivallalla. Viimeksi jäi kivasta paitsi kun nukkui päiväunet ja kun hoitaja oli mennyt herättelemään seuraaviin toimiin niin oli alkanut kädet viuhumaan. Kerran löi piikin hoitajan takapuoleen (kun oli kieltänyt jostain) ja kaiken huippuna oli yksi kerta jolloin kävi hoitajan kurkkuun kiinni(kielti tätä ennen jostain riehumisesta). Meinaa jyrätä eskarissa aikuiset omalla tahdollaan. Meillä on näistä palavereja päiväkodissa psykologinkin kanssa. Käytös muuttui viime syksynä ja tätä ennen oli niin kiltti ja auttavainen lapsi ja ennemmin puolusti kiusattuja. Tuo väkivalta kohdistuu vain aikuisiin. Meille tuli viime vuonna perheelisäystä, joten mietin onko osaksi sitä, mutta kamalalta kuullostaa tuo käytös. Lapsi on hyvin vilkas(en tiedä olisko adhd:ta) ja yltiöpuhelias.

 

["Sanna"]

tytöt on hankalampia
meillä oli kans tytöllä tosi hankalaa (ärsyttävää) aikaa 6-7v, oikeeta huomion kerjäämistä vaikka ei sitä varmasti puuttunut. POjilla sitä ei ole ilmennyt.
Ja tyttö on nyt 10v, enkä tiiä onko sen draamattomammaksi elämä muuttunut