P
;D
V
vieras
Vieras
Ehkä se mies ei halua sitä lasta senkään puoleen, että pohjimmiltaan tietää teidän parisuhteen tilanteen. Lapselle tuollainen ilmapiiri on perseestä. Tuollaiset sopimukset ei kuulu aitoon rakkauteen perustuvaan parisuhteeseen. Teinä miettisin todellakin tilannetta. Seksi on tärkeä osa avioliittoa ja varsinkin sen puuttuminen. Ennemmin tai myöhemmin ongelmia tulee. Mies voi olettaa, että kun sinun osasi sopimuksesta täydennetään eli lapsi, niin se on sitten se ja sama..mies sysätään parisuhteessa sivuun.
Ehkä kannattaisi käydä puhumassa asiasta jossakin, jotta onko haluttomuudellesi tms. syynsä. Sitä paitsi sen hyvän seksin eteenkin on tehtävä töitä. Ei ne miehet, kuten ei naisetkaan tiedä automaattisesti mikä vastakkaisesta sukupuolesta tuntuu hyvälle. Kyllä se on opastettava toista...väitän näin... Me tehtiin miehen kanssa töitä, koska minulla oli lapsuuden kiemuroista johtuneita umpisolmuja, jotka olivat patouttaneet kaikki seksuaalisuuteni rippeetkin taustalle. Tehtiin töitä vuosia sen eteen ja se kyllä kannatti! Olen onnellinen, että mieheni oli kärsivällinen, mutta nyt se sitten palkitaan molemminpuolisesti eli kumpikin saa mielihyvää eikä toinen ole vaan se kone, joka antaa toiselle.
Lapsi vaistoaa hyvin herkästi jo pienestä pitäen vanhempien välillä olevat ongelmat, vaikka niitä kuinka koitetaan peittää. Joten älkää sellaiseen suhteeseen tehkö lasta ennenkuin se on varmalla pohjalla. Ja ennenkaikkea!! Puhukaa, et sinä voi tietää, mitä miehesi tuntee tms. ja onko hän tyytyväinen tähän tilanteeseen ja sama koskee miestäsi...
Ehkä kannattaisi käydä puhumassa asiasta jossakin, jotta onko haluttomuudellesi tms. syynsä. Sitä paitsi sen hyvän seksin eteenkin on tehtävä töitä. Ei ne miehet, kuten ei naisetkaan tiedä automaattisesti mikä vastakkaisesta sukupuolesta tuntuu hyvälle. Kyllä se on opastettava toista...väitän näin... Me tehtiin miehen kanssa töitä, koska minulla oli lapsuuden kiemuroista johtuneita umpisolmuja, jotka olivat patouttaneet kaikki seksuaalisuuteni rippeetkin taustalle. Tehtiin töitä vuosia sen eteen ja se kyllä kannatti! Olen onnellinen, että mieheni oli kärsivällinen, mutta nyt se sitten palkitaan molemminpuolisesti eli kumpikin saa mielihyvää eikä toinen ole vaan se kone, joka antaa toiselle.
Lapsi vaistoaa hyvin herkästi jo pienestä pitäen vanhempien välillä olevat ongelmat, vaikka niitä kuinka koitetaan peittää. Joten älkää sellaiseen suhteeseen tehkö lasta ennenkuin se on varmalla pohjalla. Ja ennenkaikkea!! Puhukaa, et sinä voi tietää, mitä miehesi tuntee tms. ja onko hän tyytyväinen tähän tilanteeseen ja sama koskee miestäsi...
A
ap
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Yhdessä ollaan oltu jo pian 11 vuotta joista naimisissa jo 4
Eli hyvin on parisuhde toiminut eikä kyseessä ole meidän ensimmäinen lapsi. Mä en nyt ala tässä erittelemään niitä syitä siihen miksi en saa, mutta tätä "ongelmaa" on "hoidettu". Mä en vaan osaa pitää sitä ongelmana ja vielä kerran, nautinhan mä siitä läheisyydestä, mutta en tällä hetkellä kun olo on niin petetty ja vihanen! Mä en ymmärrä miksi sille orgasmille annetaan niin suurta painoarvoa, kyllä mä siihen fyysisesti pystyn, en vaan halua. Ja tämä on toiminut meillä näinkin kauan joten jatkossakin varmasti toimisi. Mutta nyt en periksi anna, jos mies saa pettää lupauksensa niin kärsitään sitten kaikki ja kunnolla.
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Yhdessä ollaan oltu jo pian 11 vuotta joista naimisissa jo 4
Niin, no loppujen lopuksi näihin on vaikea vastata, kun taustoja ei kokonaisuudessaan tiedä ja eihän niitä tänne ole tarkoitettukaan laittaa. Kiristäminen on kuitenkin aika kurja keino. Itsekin olen ollut miehen kanssa 10 vuotta yhdessä ja siitä 7 naimisissa, mutta eipä ole tullut mieleenikään koskaan millään kiristää. Kyllä se lapsen hankinta on oltava molemmille haluttu asia. Sitä ei päätetä millään sopimuksilla, koska toisella on oikeus muuttaa mielensä. Jos sinä et nyt anna sitten seksiä ellei lasta tule, niin se onnellinen liitto voi hyvinkin olla kohta kovinkin onneton. Ei kovin onnelliseltakaan se kuullosta tälläkään hetkellä, jos mietit jo lapsen siittämistä toisin keinoin... Kuuntele itseäsi ja kuullostatko kovin aikuismaiselta?! Miehesi on tullut toisiin ajatuksiin ja ehkä olisi palaverin paikka, jotta mikä siihen on ajanut.
V
vieras
Vieras
A
ap
Vieras
No mun mielestä jotkut asiat on sellaiset et mieltä ei saa muuttaa. Mitähän mieltä mieheni olisi jos nyt jostain syystä olisinkin päättänyt (ilman siis tätä tilannetta) et seksiä ei enää tipu koska mun ei varsinaisesti tee sitä koskaan mieli? Jos mä olisin vaan sanonut et joo, muutin mieleni? Mä suostun siihen vaikka en niin sitä "halua" joten on vaan reilua et miehenkin suostuu vaikka ei niin sitä "halua". Koska hänen syyhän oli toi et pelkää lamaa, mitään ei siis ole sitä lasta vastaan.
P
päätön
Vieras
E
En ihmettele
Vieras
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kyllä tuo lapsenhankinta on kuitenkin niin iso asia, että siinä pitää olla molempien suostumus... Ja tuossa asiassa miehellä on oikeus muuttaa mielensä, et sinä eikä kukaan mukaan voi päättää sitä. Eri mieltä voi olla, mutta sitten on asiat oikeasti puhuttava läpi. Ehkä mies on oikeasti huolissaan pärjäämisestä taloudellisesti, jos tulee huonommat ajat. Ehkä epävarmuus työpaikasta, iso asuntolaina, muuten menoja paljon?!? Onko hän realisti/pessimisti? Ota nämä huomioon, kun katsot niiden ruusunpunaisten lasien takaa...
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Se piti vielä lisätä, että sinä olet selvästikin päätöksesi asiassa tehnyt ja pidät siitä kynsin hampain kiinni. Oletko valmis sitten kantamaan sen vastuun, mitä siitä voi seurata? Haluatko todella sen onnellisen avioliittosi päättyvän tai joutuvan hyvin kurjaan jamaan? Ajatteletko lastasi/lapsiasi, jotka sitten joutuvat tätä sivusta seuraamaan? Niin ja älä luule, etteikö se sieltä kulissien välistä tosiaan lapsille näy...
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Miksi ihmeessä menitte ylipäänsä naimisiin, kun alkutilanne oli tuo? Sinä et halua seksiä, mies ei osaa antaa orgasmia sulle (muukin kun penetraatio on keksitty) ja sinä haluat kiristää vauvanhankintaan. Erotkaa. Olette varmasti onnellisempia erillänne.
M
morris
Vieras
Jos ajatellaan nyt sitten näitä miehesi antamia syitä miksi ei halua lasta. Mahdollinen lama nyt ensin: onko miehelläsi syytä olettaa että häneltä tai sinulta menisi työpaikka? Eihän sitä voi tietää etukäteen millään ellei sitten tilanne ole jo se, että jomman kumman työpaikalla on yt menossa? Ja jos yleensäkin on sitä mieltä että teillä ei ole varaa toiseen, niin pitääkö se paikkaansa? Sinuna lähtisin miettimään tätä miehen kannalta ja yrittäisin perustella omaa kantaani. Sinun tulisi nyt laskea että onko teillä oikeasti varaa toiseen lapseen vai ei. Onko teillä nyt jo tiukkaa? Jos on niin toisen lapsen tekeminen ei kyllä tilannetta ainakaan helpota.
Ja voihan se olla että tuo onkin vain tekosyy. Miten teillä menee muuten? Millaista elämä on ollut sen ensimmäisen lapsen jälkeen? Nämäkin asiat vaikuttaa tietysti.. Omasta miehestä tiedän sen että ensimmäisen lapsen kohdalla oli ollut todella rankkaa ja se oli ollut yksi syy eroon exän kanssa. Ja tottakai tuo sitten vaikutti siihen ettei mies ihan heti lasta halunnut, yhdisti sen mielessään eroon jne.
Ja voihan se olla että tuo onkin vain tekosyy. Miten teillä menee muuten? Millaista elämä on ollut sen ensimmäisen lapsen jälkeen? Nämäkin asiat vaikuttaa tietysti.. Omasta miehestä tiedän sen että ensimmäisen lapsen kohdalla oli ollut todella rankkaa ja se oli ollut yksi syy eroon exän kanssa. Ja tottakai tuo sitten vaikutti siihen ettei mies ihan heti lasta halunnut, yhdisti sen mielessään eroon jne.
H
Hienoa
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja jeulis:
Ja nyt et halua enää miehellesi hyvää mieltä etkä läheisyyttä etkä hellyyttä?
No ole huoleti, et tuolla konstilla kyllä hyvää mieltä saa, et itsellesi etkä miehelle.
Sinusta on varmaan ihanan romanttista ajatella miten kiristämällä ja uhkailemalla saatte rakkauden hedelmänne alulle, ellei sitten ero yllätä ennen sitä?
J
Joo
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Peppari:
Mä en suostuis parisuhteeseen miehen kanssa joka ei suostuis seksiin.
J
just
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Onko susta sitä tulevaa lasta kohtaan "reilua", että äiti pakottaa isän lapsentekoo vaikkei lasta halua, ja äiti on varsin tietoinen asiasta?
Jos reiluudesta ruvetaan puhumaan, niin on reilua antaa jokaisen lapsen syntyä toivottuna.
Kaadutko sä kuolleena maahan jos nyt hetken aikaa oottelette ja katotte mihin suuntaan talous kehittyy ja kuvio selkiytyy?
A
Anteeks nyt vaan
Vieras
mut tuo koko avioliittoki kuulostaa jos vähän kummalliselta...
Olisko kannattanu miettiä kaks kertaa...
Ei kovin terveeltä kuulosta tuo touhu
Olisko kannattanu miettiä kaks kertaa...
Ei kovin terveeltä kuulosta tuo touhu
Mies on usein se joka tienaa leivän perheeseen ja kantaa vastuuta siitä, että perheellä on kaikki mitä tarvitaan. Jos miestäsi pelottaa lama ja sen seuraukset, on aivan normaalia että häntä pelottaa lapsen saaminen tässä tilanteessa. Puhukaa ja anna tilaa miehesi mielipiteelle. Älä kiristä ja ahdistele miestäsi nurkkaan tämä asian vuoksi!!
A
ap
Vieras
Kummaa et kaikki tuntuu olevan sitä mieltä et mun pitäisi suostua seksiin vaikka ei tee mieli. Kuinka moni teistä harrastaa seksiä miehenne kanssa sillon kun olette vihasia, pettyneitä, surullisia? Te saatte niin tehdä koska saatte itsekin seksistä jotain mielihyvää, mutta miettikää sitä siltä kannalta että ette saisikaan. Suostuisitteko vihasina seksiin tietäen että siitä ei seuraa muuta kun miehelle mielihyvää?
Tämä mun haluttomuus ei ole nyt se ongelma, mä saisin orgasmin jos mä haluisin, mutta en vaan osaa pitää sitä tarpeellisena. Vika ei ole miehessä tai hänen taidoissa, vaan mun päässä. Ja se on täysin mun oma valinta, enkä mä siitä valita. Jos mä halusin saada, niin enköhän mä saisi
Taloudellisesti ei tee tiukkaa, eikä tarvi työpaikan puolesta pelätä, joten se on selvästi vain tekosyy. Miksi mies saa siis muuttaa mielensä mutta mä en? Kysyn tätä toista kertaa koska siihen ei vastattu. Miltä teistä tuntuisi jos miehenne yhtäkkiä päättäisi, että ette enää koskaan harrasta seksiä? Hän muutti mielensä, eikä sitä enää teidän liitossa olisi. Olisitko pettynyt, vihanen? Jotkut asiat vaan on sellaisia et mieltä ei saa muuttaa. Ja tämä on mun mielestä sellainen. En mä siihen kuole, jos meille ei vauvaa tule nyt. Mutta eipä tuo mieskään siihen kuole jos ei seksiä saa. Paha mieli sillä on, mutta niin on mullakin. Pettynyt ja vihanen se varmasti on, mutta niin olen minäkin.
Ja jos mieheni mut sen takia jättää, että ei saa enää seksiä, niin eipä se mua alunalkaenkaan paljoa rakastanut. Mä en miestäni sen takia jätä etten saa lisää lapsia, mutta kyllä mä sille näytän miten pahalta se musta tuntuu. Ehkä se sitten ymmärtää. Suhteessa voi, ja mun mielestä kuulukin, olla paljon muutakin kun seksi. Ei se ole suhteen perusta. Toisille se on tärkeämpi osaalue kun toisille. Mutta koska mies ei ymmärrä kun sanon miten pahalta musta tuntuu, mä näytän sille ja se saa nyt itse tuntea miltä tuntuu olla näin vihanen ja pettynyt.
Tämä mun haluttomuus ei ole nyt se ongelma, mä saisin orgasmin jos mä haluisin, mutta en vaan osaa pitää sitä tarpeellisena. Vika ei ole miehessä tai hänen taidoissa, vaan mun päässä. Ja se on täysin mun oma valinta, enkä mä siitä valita. Jos mä halusin saada, niin enköhän mä saisi
Taloudellisesti ei tee tiukkaa, eikä tarvi työpaikan puolesta pelätä, joten se on selvästi vain tekosyy. Miksi mies saa siis muuttaa mielensä mutta mä en? Kysyn tätä toista kertaa koska siihen ei vastattu. Miltä teistä tuntuisi jos miehenne yhtäkkiä päättäisi, että ette enää koskaan harrasta seksiä? Hän muutti mielensä, eikä sitä enää teidän liitossa olisi. Olisitko pettynyt, vihanen? Jotkut asiat vaan on sellaisia et mieltä ei saa muuttaa. Ja tämä on mun mielestä sellainen. En mä siihen kuole, jos meille ei vauvaa tule nyt. Mutta eipä tuo mieskään siihen kuole jos ei seksiä saa. Paha mieli sillä on, mutta niin on mullakin. Pettynyt ja vihanen se varmasti on, mutta niin olen minäkin.
Ja jos mieheni mut sen takia jättää, että ei saa enää seksiä, niin eipä se mua alunalkaenkaan paljoa rakastanut. Mä en miestäni sen takia jätä etten saa lisää lapsia, mutta kyllä mä sille näytän miten pahalta se musta tuntuu. Ehkä se sitten ymmärtää. Suhteessa voi, ja mun mielestä kuulukin, olla paljon muutakin kun seksi. Ei se ole suhteen perusta. Toisille se on tärkeämpi osaalue kun toisille. Mutta koska mies ei ymmärrä kun sanon miten pahalta musta tuntuu, mä näytän sille ja se saa nyt itse tuntea miltä tuntuu olla näin vihanen ja pettynyt.
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:Kummaa et kaikki tuntuu olevan sitä mieltä et mun pitäisi suostua seksiin vaikka ei tee mieli. Kuinka moni teistä harrastaa seksiä miehenne kanssa sillon kun olette vihasia, pettyneitä, surullisia? Te saatte niin tehdä koska saatte itsekin seksistä jotain mielihyvää, mutta miettikää sitä siltä kannalta että ette saisikaan. Suostuisitteko vihasina seksiin tietäen että siitä ei seuraa muuta kun miehelle mielihyvää?
Tämä mun haluttomuus ei ole nyt se ongelma, mä saisin orgasmin jos mä haluisin, mutta en vaan osaa pitää sitä tarpeellisena. Vika ei ole miehessä tai hänen taidoissa, vaan mun päässä. Ja se on täysin mun oma valinta, enkä mä siitä valita. Jos mä halusin saada, niin enköhän mä saisi
Taloudellisesti ei tee tiukkaa, eikä tarvi työpaikan puolesta pelätä, joten se on selvästi vain tekosyy. Miksi mies saa siis muuttaa mielensä mutta mä en? Kysyn tätä toista kertaa koska siihen ei vastattu. Miltä teistä tuntuisi jos miehenne yhtäkkiä päättäisi, että ette enää koskaan harrasta seksiä? Hän muutti mielensä, eikä sitä enää teidän liitossa olisi. Olisitko pettynyt, vihanen? Jotkut asiat vaan on sellaisia et mieltä ei saa muuttaa. Ja tämä on mun mielestä sellainen. En mä siihen kuole, jos meille ei vauvaa tule nyt. Mutta eipä tuo mieskään siihen kuole jos ei seksiä saa. Paha mieli sillä on, mutta niin on mullakin. Pettynyt ja vihanen se varmasti on, mutta niin olen minäkin.
Ja jos mieheni mut sen takia jättää, että ei saa enää seksiä, niin eipä se mua alunalkaenkaan paljoa rakastanut. Mä en miestäni sen takia jätä etten saa lisää lapsia, mutta kyllä mä sille näytän miten pahalta se musta tuntuu. Ehkä se sitten ymmärtää. Suhteessa voi, ja mun mielestä kuulukin, olla paljon muutakin kun seksi. Ei se ole suhteen perusta. Toisille se on tärkeämpi osaalue kun toisille. Mutta koska mies ei ymmärrä kun sanon miten pahalta musta tuntuu, mä näytän sille ja se saa nyt itse tuntea miltä tuntuu olla näin vihanen ja pettynyt.
MINÄ...MINÄ...no, sä kiristät seksillä siitä vaan ja saat kantaa seuraukses. Haitko täältä sitä SINULLE sopivaa vastausta, no...sitä et tainnut saada. Nyt sä painiskelet asiasi kanssa yksin. Seksillä kiristäminen on väärin ja kyllä se niin on, että seksi on tärkeä asia liitossa, vaikka sinusta ei niin tuntuisikaan. Lapsen hankkiminen on iso asia ja miehellä on siinä lupa olla eri mieltä. Ole sinä sitten seksisi kanssa. Nyt et näytä saavan sitä mielipidettä täältä, jota haluat. Monessa viestissä on kyllä tullut monta hyvää pointtia ja kandee niitäkin miettiä... muuta kuin MINÄÄ ja mitä SINÄ haluat... kosta vaan sillä, ettet anna seksiä..ennemmin tai myöhemmin siitä tulee vaan ongelmia. Jos toinen tekee jossakin vastoin tahtoaan oli se seksi tai ihan mikä tahansa, niin ei siitä yleensä seuraa hyvää. Sä et halua nähdä tosiasioita, niin minkäs sille sitten voi. Et voi pakottaa miestäsi lapsenhankintaan ja hän ei voi tietenkään pakottaa sinua seksiin. Mutta kiristät tökeröllä tavalla...hyvin tökeröllä tavalla.
Kyllä se vaan niin on, että kaikkien näiden sun viestiesi perusteella olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että parempi, ettei teidän perheeseen enää lapsia synny, jos ette saa korjattua välejänne parempaan uskoon...varmaan taustalla on paljon muutakin, jota et kerro...
A
ap
Vieras
No vastaa yksinkertaiseen kysymykseen: Sunko mielestä mun pitää silti suostua seksiin vaikka ei tee yhtään mieli?
Kukaan ei vastaa tähän. Kukaan ei myöskään ole vastannut kun olen monta kertaa jo kysynyt, Tekö harrastatte seksiä kun olette vihasia miehillenne? Kun teillä on kamala riita päällä, sillonko on hirveet seksihimotkin?
Näihin kukaan ei ota mitään kantaa, kovasti vaan moralisoidaan kun olen ilkeä, itsekäs akka joka ei lapsiaan ansaitse. Tekö oikeesti panette aina vaikka ei tee mieli?
Kukaan ei vastaa tähän. Kukaan ei myöskään ole vastannut kun olen monta kertaa jo kysynyt, Tekö harrastatte seksiä kun olette vihasia miehillenne? Kun teillä on kamala riita päällä, sillonko on hirveet seksihimotkin?
Näihin kukaan ei ota mitään kantaa, kovasti vaan moralisoidaan kun olen ilkeä, itsekäs akka joka ei lapsiaan ansaitse. Tekö oikeesti panette aina vaikka ei tee mieli?
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Eihän sun ole tietenkään pakko vihaisena paneskella, mutta tekstistäsi lukee sen, että aiot sitten olla vihaisena seuraavat kymmenen vuotta tai niin kauan, kunnes miehesi suostuu lapseen! SE ON VÄÄRIN! Koita nyt ihmeessä tajuta, mitä täällä kirjoitetaan, mutta sinä et vain lue kuin ne osat, jotka ovat vähänkään sinun puolellasi...
