Ei. EnäÄ. IkiNÄ. KaveriSynNttäReitä!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Aamuäree
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
^ ai niin, ja parasta oli että vaikka pöydässä ei muka mikään kelvannut niin lisää pyydettiin melkein heti kun pöytä oli korjattu. Paraskin kävi vielä jääkaapista ITSE hakemassa limsaa ja kaatamassa lasiin. Viimeiset vieraat vielä ovelta takki päällä kävivät karkki- ja sipsikulhoilla että varmasti saa viimeiset rippeetkin irti. Yksi äiti eteisessä vielä kysyi tyttäreltään, tuliko varmasti vatsa täyteen ??!
 
Ihan ko meillä viimevuonna -.-
-siis eikö täällä oo niinku MITÄÄN ohjelmaa???
-Missäs on sit meidän ylläripussit? (mitkä vtun pussit -.- )
-ai tässäkö on tarjottavat? (joo, vaan sitä ja tätä ja tuota mitkä tytär oli itse valinnut)
-miten sä oot saanu tehtyy noin RUMAN kakun, miks siinä ei oo mitään kuvaa? (olin veistelly perhoskakun, edelleen tytön pyynnöstä)
pätin että tuo pentu ei tule meille enää ikinä.
 
Meillä oli likimain 20 lasta ja voin myös luvata että Ei eNÄä iKInÄ!!! Olin jo ihan paniikissa kun kaikki tulivat sisään ilmoitellen ruoka- aine allergioitaan ja lisäks että "mä en sitten tykkää siitä enkä tuosta" en mä nyt ala tekemään 15: sta eri synttärikakkua kun yks ei voi syödä mansikoita, toinen on gluteeniton, kolmannella laktoosi- intoleranssi jne. Sit synkistellään kun "hm, no mä en sitten voi syödä tota kakkua" sellanen anova ilme naamalla että eikö hänelle tosiaan ole tehty mitään spesiaalia tilalle?! Muuten meni ihan ok mutta toi syömispuoli oli kyllä ihan katastrofi! Mä en muista itselläni yhtiäkään synttäreitä että joku mun kaveri olis ollu allerginen SAATI kehdannut mun vanhemmille alkaa ruikuttamaan jos ei jostain tykänny.

Hyi hitto että raivostutti!!!
 
meillä oli pojan 6v synttärit ja poikani kutsui sitten 6 tyttöä ja 3 poikaa synttäreille ja olin aivan ihmeissäni miten mukavasti kutsut meni. Enkä ollut edes ihmeemmin toimintaa keksinyt. Tosi ihania lapsosia :) Eivät kommentoineet mitään ja jos eivät halunneet kakkua niin ottivat sitten keksejä ym.

Ajattelin kyllä 7v synttärit vielä pitää kotosalla.
 
varauduin pahempaan, perustuen käsitykseeni yhdestä tyttäreni kaverista. Mutta meillä oli oikein hyväkäytöksisiä lapsia ekaluokkalaisen synttäreillä. Itse keksivät leikkejä mun tekemän ohjelman jälkeen. Söivät ja kiittivät nätisti. Pienet sisaret huolittiin leikkeihin mukaan.
 
Kuulostaa tutulta. On koulussakin välillä hommaa, että saa nämä äitien ja isien pikkukullannuput noudattamaan luokan yhteisiä sääntöjä:/ Joka asiaa tuntuu olevan oikeus kommentoida ikävällä tyylillä ja monesti open keksimät jutut/tehtävät on A-I-V-A-N liian tylsiä; kaikki asiat pitäisi saada tehdä omalla tyylillään ja KAIKEN pitäisi olla kivaa. Huoh! Se on "mukavaa", jos luokassa on vaikka 25 oppilasta ja jokainen kokee omat sääntönsä ja omat mielihalunsa ainoiksi oikeiksi:/ Käytöstavat myös totaalisesti kadoksissa monella.

Monesti se lasten kasvattaminen vie suurimman osan ajasta koulussa ja oppiaineiden oppimiset joutuvat pakostikin jäämään ihan minimiin.

Juup, vähän ohi aiheen, mutta pointtini oli se, että voin hyvin kuvitella tuollaiset synttärit...
 
Pojat on olleet ihan toista maata.
Herkkuja odotellessa on kimpassa revitty lahjapaperit auki ja ihasteltu kaiken maailman bakuganiörkkimörkkilegopokemoneja.
Herkut kun on pöydässä, ne keskittyy tuhoamaan ne. Ihan kaiken. Viimeistä karkkia myöten. Turha yrittääkkään ostaa riittävästi, niitä ei vaan jää. Piste.
Joku voi kysyä, saako juotavaksi mehua limun sijaan mutta kukaan ei valita.
Joku jättää kakun ottamatta mutta ryövää kyllä karkit siitä päältä kun luulee etten huomaa.
Ja sitten mennään sokerihumalassa pihalle riehumaan ja saan siivota rauhassa. Ulkoa kuuluu mitä ihmeellisempiä ääniä. Siinä vaiheessa kun vanhemmat alkaa tulla lapsia hakemaan, huudellaan kuraiset pojat yksitellen pois metsiköstä ja annetaan kiitos-lahja.
Vanhemmatkaan ei viitsi likaisesta muksusta pahastua, sillä sama show toistuu monta kertaa vuodessa kavereiden juhlissa.
Ja joka ikinen poika lähtee aina leveä hymy naamalla (takki auki, räkä poskella ja elämä edessä).

Pienet miehenalut :heart:
 
[QUOTE="Ope";24735923]Kuulostaa tutulta. On koulussakin välillä hommaa, että saa nämä äitien ja isien pikkukullannuput noudattamaan luokan yhteisiä sääntöjä:/ Joka asiaa tuntuu olevan oikeus kommentoida ikävällä tyylillä ja monesti open keksimät jutut/tehtävät on A-I-V-A-N liian tylsiä; kaikki asiat pitäisi saada tehdä omalla tyylillään ja KAIKEN pitäisi olla kivaa. Huoh! Se on "mukavaa", jos luokassa on vaikka 25 oppilasta ja jokainen kokee omat sääntönsä ja omat mielihalunsa ainoiksi oikeiksi:/ Käytöstavat myös totaalisesti kadoksissa monella.

Monesti se lasten kasvattaminen vie suurimman osan ajasta koulussa ja oppiaineiden oppimiset joutuvat pakostikin jäämään ihan minimiin.

Juup, vähän ohi aiheen, mutta pointtini oli se, että voin hyvin kuvitella tuollaiset synttärit...[/QUOTE]


Saman huomannut ja itseasiassa tuosta olikin puhetta juurikin tänään, että joku on muuttunut joko lapsissa/vanhemmissa/kotioloissa tai kaikissa yhteensä. Se sellainen rauhallisuus on kadonnut pienistäkin lapsista, ei toki kaikista, mutta useista.
 
Mä sain pari vuotta sangollisen lokaa niskaani kun kyselin täältä olisko vanhempien mielestä suunnittelemani synttäriohjelma ok. Meillä kun oli mm. jousipyssyllä ammuntaa, ilmakolla ammuntaa, mönkijäajelua ja tikanheittoa. Tokaluokkalaisia poikia kymmenisen kappaletta (en muista tarkalleen) ja meidän pikkumies taaperoikäisenä. Joukossa oli myös 2 erityislasta.

Ja niinhän siinä kävi, että kaikki meni täydellisesti :D. Pojat käyttäytyivät moitteettomasti, odottivat nätisti omaa ampumisvuoroaan ja voin kertoa että tuo ilmakivääri oli varsinainen hitti.

Ainoa miinuspuoli oli siinä, että väsäsin ties mitä syötävää, mutta vieraat ei innoltaan malttaneet pahemmin syödä :).

Viime vuonna järkättiin paikallisen yhdistyksen tiloissa sählyilta ja edelleen nuo samaiset pojat käyttäytyivät hienosti. Meno äityi välillä toki villiksi, mutta kaiken kaikkiaan varsin mukavat synttärit nekin.

Tytöt taitaa olla vähän vaikeampia tapauksia ;)
 
Musta on kyllä emännältä törkeää jos ei ota huomioon lasten allergioita, enkä kyllä olisi kehdannut tarjota karjalanpiirakoita kylmänä. Mutta oishan nuo lapset voinut kauniimminkin asiasta valistaa..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree;24735408:
:O

Mä en halua tietää, luotan siihen että edestäni löydän, mutta ei ei ei ei- en halua tietää etukäteen mitä ON VIELÄ EDESSÄ!
Meillä tällä hetkellä lähin mäkkäri 100 km päässä joten tuskin ne sinne haluaa, mutta, mutta mitähän ne keksii kun täällä ei oo tosiaan mäkkäriä???
Ne lähtee varmaan naapuri kuntaan "sellille"
 
Mä sain pari vuotta sangollisen lokaa niskaani kun kyselin täältä olisko vanhempien mielestä suunnittelemani synttäriohjelma ok. Meillä kun oli mm. jousipyssyllä ammuntaa, ilmakolla ammuntaa, mönkijäajelua ja tikanheittoa. Tokaluokkalaisia poikia kymmenisen kappaletta (en muista tarkalleen) ja meidän pikkumies taaperoikäisenä. Joukossa oli myös 2 erityislasta.

Ja niinhän siinä kävi, että kaikki meni täydellisesti :D. Pojat käyttäytyivät moitteettomasti, odottivat nätisti omaa ampumisvuoroaan ja voin kertoa että tuo ilmakivääri oli varsinainen hitti.

Ainoa miinuspuoli oli siinä, että väsäsin ties mitä syötävää, mutta vieraat ei innoltaan malttaneet pahemmin syödä :).

Viime vuonna järkättiin paikallisen yhdistyksen tiloissa sählyilta ja edelleen nuo samaiset pojat käyttäytyivät hienosti. Meno äityi välillä toki villiksi, mutta kaiken kaikkiaan varsin mukavat synttärit nekin.

Tytöt taitaa olla vähän vaikeampia tapauksia ;)

Mukavaa toimintaa kaikki tällainen (ainakin nykylasten mielestä). Tämähän se nykyisin meinaa olla hieman se ongelma, että lapset viihtyvät, kun heillä on koko ajan jotain erityistä ja suunniteltua tekemistä... He osaavat vaatia aina vaan extremempää ja extremempää, pelkkä ns. tavallinen oleminen ja arki ei riitä, vaan aina pitäisi olla jotain jännää ja uutta:/ Jos mitään jännää ja uutta ei ole tarjolla, ollaan niiiiin tylsistyneitä että (ja se antaa myös oikeuden käyttäytyä myös sen mukaisesti)! Tavallisuus ja arki ovat monelle nykylapselle täysin vieraita käsitteitä ja "punaisia vaatteita" :(

En kuitenkaan missään nimessä pidä huonona sitä, että välillä kehitellään lapsille jotain erikoista, mutta kun tuntuu, että nykyisin lasten elämä koostuu näistä erikoishetkistä ja sirkushuveista.
 
[QUOTE="vieras";24736030]Musta on kyllä emännältä törkeää jos ei ota huomioon lasten allergioita, enkä kyllä olisi kehdannut tarjota karjalanpiirakoita kylmänä. Mutta oishan nuo lapset voinut kauniimminkin asiasta valistaa..[/QUOTE]

Montako kakkua tekisit sitten? Vai tekisitkö vain yhden, joka on gluteeniton, maidoton, munaton ja laktoositon?
 
[QUOTE="Ope";24736100]Mukavaa toimintaa kaikki tällainen (ainakin nykylasten mielestä). Tämähän se nykyisin meinaa olla hieman se ongelma, että lapset viihtyvät, kun heillä on koko ajan jotain erityistä ja suunniteltua tekemistä... He osaavat vaatia aina vaan extremempää ja extremempää, pelkkä ns. tavallinen oleminen ja arki ei riitä, vaan aina pitäisi olla jotain jännää ja uutta:/ Jos mitään jännää ja uutta ei ole tarjolla, ollaan niiiiin tylsistyneitä että (ja se antaa myös oikeuden käyttäytyä myös sen mukaisesti)! Tavallisuus ja arki ovat monelle nykylapselle täysin vieraita käsitteitä ja "punaisia vaatteita" :(

En kuitenkaan missään nimessä pidä huonona sitä, että välillä kehitellään lapsille jotain erikoista, mutta kun tuntuu, että nykyisin lasten elämä koostuu näistä erikoishetkistä ja sirkushuveista.[/QUOTE]

Paitsi että mä todellakin kuvittelin keksineeni jotain erikoista ja extremeä, mutta saatuani täältä palstalta kovasti kritiikkiä varsinkin ampumisesta, laitoin kutsuttujen vanhemmille viestiä että onhan ohjelmansisältö ok. Yllätyin valtavasti kun kaikilta tuli vastaus että kyllä, täällä landella nuo kaikki on ihan tuttuja puuhia jo entuudestaan.

Ja toisaalta: mun mielestä synttärit ei kuulukaan olla sitä tavallista arkea.
 
[QUOTE="vieras";24736107]Montako kakkua tekisit sitten? Vai tekisitkö vain yhden, joka on gluteeniton, maidoton, munaton ja laktoositon?[/QUOTE]

Olen tehnytkin, kun tiesin etukäteen vieraiden allergioista, eikä se ollut millään lailla hankalaa edes. Eikä mikään pakota tekemään montaa kakkua, vaan varmistamaan että kaikille on jotain syötävää. Laktoosittomia teen juhliin kaikista tarjottavista automaattisesti, vaikkei omassa perheessä allergioita olekaan ja vähintäänkin varaan jotain gluteenitonta, jotain maidotonta ja jotain munatonta sekä jotain pähkinätöntä tarjottavaa.
 
Joo, eipä ne kamalan montaa vuotta edes niitä vaadi... tosin sitten tulee se, joka sanotaan silleen ihqulla teinityttömäisellä venyäänellä että "äitiiiii, aattelin, että mennään kymmenen parhaan kaverin kanssa leffaan ja mäkkäriin viettämään mun syndejä" :D

Ja rahaa palaa. Tässä vaiheessa toivoo, että kasvaisivat jo aikuisiksi :heart:

MEillä oli 10 synttärit viimiset, mut kyllä noi on kaveriporukassa liikkeellä millon missäkin ja must on ihanan helppoo kun ne vaan heittää sinne ovelle (mihin ovatkin menossa) ja sit menee hakee sovittuun aikaan pois
 
Paitsi että mä todellakin kuvittelin keksineeni jotain erikoista ja extremeä, mutta saatuani täältä palstalta kovasti kritiikkiä varsinkin ampumisesta, laitoin kutsuttujen vanhemmille viestiä että onhan ohjelmansisältö ok. Yllätyin valtavasti kun kaikilta tuli vastaus että kyllä, täällä landella nuo kaikki on ihan tuttuja puuhia jo entuudestaan.

Ja toisaalta: mun mielestä synttärit ei kuulukaan olla sitä tavallista arkea.

Ei tietenkään synttäreiden kuulu olla sitä tavallista arkea; toki lapset ansaitsevat mukavan ja erityisen synttäripäivän:) Mutta itselläni on sellainen mielikuva, että nykyisin synttäreille ei riitä enää synttäriherkut, onginta, pullonpyöritys, lahjojen avaaminen ja niillä leikkiminen...vaan pitää kaikki tuo on tylsää ja liian "lällyä"/riittämätöntä. Pitäisi olla jotain PALJON ihmeellisempää, kunnon ohjelmanumeroita, esiintyjiä, vauhdikkaita kokemuksia ja ennen kaikkea jännää (eivät toki kaikki näitä vaadi, mutta aina vaan enenevässä määrin).

Vaatimustason nousemisen vuoksi, mikään ns. tavallinen ei tunnu miltään ja sen myötä sitten esim. juuri synttäreillä, koulussa, kaveriporukoissa tms. tylsistytään ja yritetään hakea tunteita/kokemuksia kaikin keinoin (mikä purkautuu sitten käytöshäiriöinä ja ilmiöllä "mikään ei tunnu miltään").
 
Meilläkin pojan 7v kaverisynttärit mun mielestä oli karmeat (no lapsilla oli hauskaa). Mulla ei ollut aiemmin moisista kokemusta. Poika sai lahjaksi sellaisen lennätettävän hyrrän, jota lapset sitten kilvan lennättivät=limulasit kaatuili, kukasta silppuuntui lehtiä, pallot räjähteli jne. (komensin kyllä, mutten halunnut hitleri olla..) KAIKKI pojan lelut oli purettu lattialle.. ja niitähän on. Ja sit just toi, että tarjoiluista valitettiin, vaikka menivät hyvin kaupaksi ja niin kuin joku kirjoitti, meilläkin vieraat hädissään vielä lähtiessään otti herkkuja mukaan. :D Määä, yks tyttö halus kakkua, jota mä julmuri en ollut tehnyt, kun luulin, ettei monikaan syö.. oli hieno muffinssikakku sen sijaan. J
 
kiitos kaunis on nää hoplopit ja mehukattimaailmat ja riehulandiat.

Tytön suntsät oli Turun linnassa ja sekin oli hieno juttu! Maksaa ne kaikki sitten tietty aivan sikana (n. 180e) mutta toisessa vaakakupissa on oma aika ja mielenrauha...
 

Yhteistyössä